Big Pharma (Linux, Mac, PC)
Tekijä: Twice Circled
Julkaisija: Positech Games
Testattu: Windows 10, Intel Core i5-4670k, 16 Gt muistia, GeForce GTX 970
Saatavilla: Linux, Mac, PC
Laitevaatimukset: Windows XP tai uudempi, 2 GHz prosessori, 4 Gt muistia, DirectX 9.0c -yhteensopiva näytönohjain
Pelaajia: 1
Muuta: Ladattava peli, hinta 22,99 euroa (GOG.com, Steam )
Pelin kotisivu: http://www.bigpharmagame.com
Arvostelija: Miikka Lehtonen
Lääketeollisuudessa liikkuu rahaa aika eeppisesti. Kukapa ei siitä haluaisi osingoille? Oikeasti lääkerahoihin ei ole tavallisella kuolevaisella pääsyä, mutta videopeleissä sekin onnistuu.
Mainio Big Pharma –peli lienee se kivuttomin tapa kokea lääketeollisuuden ylä- ja alamäet.
Minulle vähän tuntemattomamman Twice Circled –tiimin Big Pharma ei kuulosta paperilla miltään kovin riemukkaalta peliltä, sillä siinä ollaan lääkeyrityksen toimitusjohtaja. Edessä on useampi kymmenen haastetta, joissa pitäisi vaikka saavuttaa 10 vuodessa miljoonan taalan liikevaihto, myydä 300 astmalääkettä tai tehdä monia muita asioita.
Paperilla kuiva idea kuitenkin toimii yllättävänkin hyvin, sillä Big Pharma osoittautuu hyvinkin tehokkaaksi lääkkeeksi elokuun alun pelipulaan.
Puskasta pilleriksi
Big Pharma on kepeä, mutta samalla syvällinen bisnessimulaatio. Pelaajan vastuulla ei ole niinkään nysvätä liikevaihtojen ja markkinointikäppyröiden kanssa, vaan huolehtia siitä lääkefirman käytännöllisemmästä puolesta. Vertauskuvallisen putken yhdessä päässä on vino pino erilaisia kasveja ja eläimiä, toisessa päässä taas mielellään mahdollisimman tuottavia lääkkeitä. Väliin mahtuu kamalasti tekemistä, josta suurin osa on vieläpä sangen viihdyttävää.
Käytännössä homma toimii näin: pelistä löytyy vino pino erilaisia raaka-aineita, joista jokaisella on omat vaikutuksensa. Yksinkertaisimmilla aineilla hommat ovat simppeleitä: tietyllä vahvuusalueella tästä puskasta saatu uute parantaa päänsärkyjä, mutta tietyllä vahvuusalueella sivuvaikutuksena esiintyy huimausta. Pelaajan tehtävänä on rakentaa tuotantoketjuja, joissa kasvit jalostetaan vahvuuksia nostelemalla ja laskemalla, olomuotoa muuttamalla ja muuten prosessoimalla sellaiseen muotoon, että niistä saadaan mahdollisimman hyviä lääkkeitä, eli suurta tehoa ja pieniä sivuvaikutuksia.
Big Pharma on niitä pelejä, joiden oppiminen kestää hetken, sillä kaikki loogiset ketjut eivät ole aina ihan yhtenäisiä. Kun pääsee alkukynnyksen yli, homma kyllä toimii mainiosti, mutta minulla vaadittiin sinänsä kattavien tutoriaalien ohella parikin epäonnistunutta peliyritystä, ennen kuin kaikki vihdoin lähti toimimaan. Otetaan esimerkki.
Ihmepuska X on kasvi, joka vahvuuksilla 1-4 parantaa kihtiä. Vahvuuksilla 3-7 se aiheuttaa samalla satunnaista sokeutta. Puskasta repäistynä sen vahvuus on 6. Jotta puskasta saataisiin lääkettä, sitä pitää ohentaa ensin vähintään kahden tehokkuuden verran. Käytännössä tämä onnistuu niin, että tuotantoketjulle rakennetaan kaksi laimentajalaitetta, joiden läpi kasvit prosessoidaan. Tämän jälkeen meillä olisi periaatteessa valmis tuote, joka voitaisiin painaa pillereiksi ja puskea liukuhihnan toisesta päästä kaupan hyllylle, mutta jos lääkettä laimentaisi vielä vähän lisää, sivuvaikutus häviäisi.
Kannattaako niin tehdä? Se riippuu monista tekijöistä. Jokainen prosessointiaskel vie tilaa tehtaan lattialta ja lisäksi maksaa. Kun tarkoituksena olisi pitää voittomarginaalit mahdollisimman suurina, ehkä lääke kannattaa jättää sivuvaikutukselliseksi. Toisaalta, jos puolet käyttäjistä sokeutuu, kuka ostaa lääkettä? Hankala yhtälö tasapainotettavaksi.
Apuna on jos jonkinlaisia keinoja, kuten vaikka analysaattori, johon pusketaan eri vaiheessa olevia raaka-aineita ja laite sitten ilmoittaa, mihin kohtaan vahvuusalueita vaikutusten suurin teho asettuu. Täten voi käydä ilmi, että sivuvaikutuksia ei tarvitse kokonaan poistaa, vaan niitä voi heikentää kalibroimalla lääkkeen vahvuuden alueelle, jossa sivuvaikutukset ovat heikoimmillaan ja lääketeho suurimmillaan.
Nämä ovat vielä niitä todella yksinkertaisia esimerkkejä, joilla ei oikeasti varttia pitemmälle pötkitä. Ei mene aikaakaan, ennen kuin lääkeaineiden olomuotoa pitää muutella ajamalla niitä tietynlaisten ketjujen läpi, yhdistellä toisiin aineisiin, niiden vaikutusten ja sivuvaikutusten järjestystä pitää muutella ja niin edelleen. Ketjut muuttuvat hyvin nopeasti äärimmäisen monimutkaisiksi, sillä kohta tehtaalla kiertelee puoli kilometriä pitkä ketju, jossa alkujaan päänsärkyä hoitava aine muutetaan tehokkaaksi ehkäisylääkkeeksi. Mutta kun se ketju on valmis ja optimoitu, fiiliskin on todella hyvä.
Sivutoimenpiteitä
Big Pharmassa ei pärjää vain osaamalla rakennella hyviä raaka-aineketjuja. Lääkkeellä ei toki ole paljon virkaa, jos kilpailijalla on parempi vaihtoehto myytävänä, joten lääkeaineiden sekoittelu on hyvin tärkeää. Mutta paraskaan lääke ei myy, jos kysyntää ei ole. Pelin aikana erilaiset taudit ja vaivat yleistyvät ja laantuvat, satunnaiset tapahtumat ravistelevat kansan uskoa erilaisiin hoitomuotoihin ja niin edelleen. Voi sitä fiilistä kun koko bisnes on rakennettu hyvien kipulääkkeiden varaan ja sitten teinitytön yliannostuskuolema saa koko kansan karttamaan kipulääkkeitä.
Samaan aikaan pitäisi myös nakitella tutkijoita pitkin maailmaa etsimään uusia raaka-aineita, optimoimaan hankintaketjuja ja löytämään uusia ideoita. Tiedemiehet taas tutkivat uusia koneita, jotka optimoivat prosessia: kolmen laimentajalaitteen sijaan voikin rakentaa myöhemmin vaikka vain yhden, samaa virkaa ajavan vehkeen. Mutta uudempi ei ole aina parempi, sillä vaikutukset – positiiviset ja negatiiviset – täytyy aina aktivoida tietynlaisilla prosesseilla, eikä sille ole korvaajia.
Big Pharma ei varmasti ole koko kansan peli, mutta ei se sitä yritäkään olla. Se on strategiapeli, vieläpä semiraskas sellainen. Ei mikään War in the East –raskas, mutta sellainen, että vähänkään pitemmälle ehdittyään saa oikeasti miettiä tekemisiään, jotta pelissä pärjäisi. Strategiapeliksi Big Pharma on oikein nätti ja mukavasti pelattava: käyttöliittymä on intuitiivinen ja viehkeä, vaikutelmaa vesittävät vain satunnaiset bugit, joissa liukuhihnat tökkivät ja vaativat purkamista ja uudelleenkasaamista toimiakseen.
Kokonaisuutena pidin pelistä kovasti. Jos strategia ja Tycoon-henkinen bisnesvärkkäily kiinnostavat tippaakaan, Big Pharma on ehdottomasti tutustumisen arvoinen peli.
Lisää aiheesta
Guild of Dungeoneering (Mac, PC)
Kerbal Space Program (PC, Mac, Linux)
Prison Architect (Linux, Mac, PC)
The Masterplan (Linux, Mac, PC)
