UUSIMMAT

Arvostelu | Odotettu Back 4 Blood on ihan toimivaa, mutta täysin persoonatonta zombiräiskintää

16.10.2021 09:10 | Tuukka Hämäläinen

Back 4 Blood vyöryttää satamäärin zombeja tapettavaksi, mutta mitään siitä ei jää mieleen. Geneerisessä tiimiräiskinnässä parasta on DualSense-ohjaimen pelituntuma.


Back 4 BloodJulkaisupäivä: 12.10.2021
Kehittäjä: Turtle Rock Studios
Julkaisija: Warner Bros. Interactive Entertainment
Saatavilla: PC, PS4, PS5 (testattu), Xbox One, Xbox Series X/S
Pelaajia: 4-8
Ikäraja: 18
Peliä pelattu arvostelua varten: 8 tuntia


Onko jossain opaskirja, jossa kerrotaan kuinka tehdään mahdollisimman geneerinen apokalyptinen zombimaailma? – Koska jos on, ovat Turtle Rock Studiosin kehittäjät lukeneet sen huolella.

Left 4 Dead -pelien henkiseksi perilliseksi kutsuttu Back 4 Blood sijoittuu yhteiskunnan romahduksen jälkeiseen maailmaan, jossa siivoojiksi nimitetyt selviytyjät tappavat sadoittain zombeja, joita kutsutaan nimellä ridden. Oikeastaan tämän enempää maailmasta tai ”tarinasta” ei tarvitse tietää, koska sillä ei ole mitään merkitystä pelin kannalta.

Back 4 Bloodin keskusidea on monesta pelistä tuttu. Nelihenkinen tiimi myllyttää vihollisia pikkuisissa tehtävissä, jotka ovat harvoin mitään muuta kuin putkijuoksuja. Lyijyä lentää, verta roiskuu ja tylsät hahmot laukovat väsynyttä läppää. Tavallisten zombien seassa on joukko isompia mörököllejä, joita ammutaan hehkuviin pisteisiin. Bokseista löytyy satunnaistettuja aseita.

Oikeasti kaikki tässä pelissä tuntuu sata kertaa nähdyltä.

Laimean kuoren alla piilee oikeasti toimiva räiskintäpeli. Mekaniikat ovat enimmäkseen hiottuja ja ammuskelun pelituntuma on erittäin hyvä. Peli ei näytä kovin kummoiselta edes PS5:llä, mutta DualSense-ohjaimesta otetaan ilo irti. En tähän mennessä missään pelissä ole kohdannut näin hyvältä tuntuvaa adaptiivisten liipaisimien käyttöä – joka ase tuntuu oikeasti vähän erilaiselta!

Hieman muita osia omaperäisempää on Back 4 Bloodin korttimekaniikka, jossa jokaisella pelisessiolla valitaan kortteja etukäteen rakennetusta pakasta. Kortit tuovat erilaisia boosteja ja lisäominaisuuksia pelihahmolle tai koko tiimille, ja niillä on valtava merkitys pelissä selviytymisen kannalta. Kortteja tietysti avataan pisteillä, joita ansaitsee pelaamalla, eli alussa saa tyytyä muutamiin peruskortteihin.

Back 4 Blood on olennaisesti tiimipeli, eikä sitä selvästi ole suunniteltu yksin pelattavaksi. Kampanjan voi vetää läpi soolona bottien tukemana, mutta tämä käy nopeasti tylsäksi. Kaverin kanssa pelattuna räiskinnässä on jo tunnelmaa, mutta parhaimmillaan se olisi täyden nelihenkisen tiimin kanssa. Sattumanvaraisten pelaajien kanssa ja ilman kommunikaatiota pelikokemus on tuurista kiinni.

Lineaarisen kampanjan ohella tarjolla on Swarm-moodi, joka on eräänlainen versus-taistelu. Kaksi tiimiä löylyttää toisiaan pelaten vuoroin ihmisillä ja vuoroin zombeilla. Tämä on hauska idea, mutta omassa testissäni pelaajat joko lopettivat jatkuvasti kesken tai putosivat linjoilta. Tämä tarkoitti että ottelut päättyivät usein epäreiluun 1v4-tilanteeseen. Ilmeisesti ja jostain kumman syystä Swarmiin ei voi liittyä kesken ottelun, koska täydennyksiä ei tullut linjoille. Toteutus siis vähän vesittää muuten hauskaa pelimoodia.

Muitakin kummia ratkaisuja on Turtle Rock Studios tehnyt. Pelissä on esimerkiksi pieni hubialue, jossa voi ostaa kortteja, rakentaa pakkoja ja tuunata aseita. Se on kuitenkin oikeasti täysin turha ja kaikki samat asiat voi hoitaa helpommin suoraan valikoissa. Hubissa ei edes kohtaa muita pelaajia, joten miksi se on tehty?

Itse kampanja on älyttömän epätasainen kokemus, ja tekoäly on sitä sarjaa, että usein kannattaa vain linnoittautua sopivan oven taakse ja lahdata viholliset kun ne kävelevät jonossa vastaan. Hyödylliset pelikortit ja pohjimmiltaan turhat kosmeettiset sisällöt on myös naitettu toisiinsa siten, että pelaajan on pakko tuhlata pisteitään sisältöön jota ei halua tai tarvitse. Tämä hidastaa uusien korttien hankkimista ja pelissä etenemistä.

Back 4 Blood on pohjimmiltaan toimiva tiimiräiskintä, mutta sen parissa viihtyminen riippuu peliseurasta. Random-pelaajien kanssa hupi jää usein laimeaksi, ja peli edellyttää joka tapauksessa paljon toistoa. Sattumanvaraiset Corruption-kortit tuovat vaihtelua kenttiin, mutta pohjimmiltaan peli toistaa itseään ja muutaman tunnin jälkeen.

Back 4 Bloodille on varmasti kohdeyleisönsä, ja kaveriporukan yhteiseksi räiskinnäksi sitä voi helposti suositella. Jos tällaiset pelit eivät yleensä sytytä ja/tai peliseuraa ei löydy, ei Back 4 Blood tarjoa mitään painavaa syytä tarttua ohjaimeen.

BACK 4 BLOOD

Arvosana: 3/5

”Zombiräiskintä tekee juuri sen mitä lupaa eikä yhtään enempää.”