UUSIMMAT

Arvostelu: T-800 voisi tuhota Terminator: Resistancen – Kehno lisenssipeli viihdyttää korkeintaan alelaarista kaivettuna

21.11.2019 20:01 | Ilari Hauhia | 1

Terminator: The Dark Faten jälkimainingeissa ilmestynyt Terminator: Resistance on hyvin perinteinen lisenssipeli. Se on kaikin puolin geneerinen ja varsin kehno, eikä sitä voi suositella kuin kovimmille Terminator-faneille. Ja silloinkin lähinnä siinä tapauksessa, että pelin onnistuu löytämään alelaarin syvyyksistä.


Julkaisupäivä: 14.11.2019
Studio: Teyon
Julkaisija: Reef Entertainment
Saatavilla:  PlayStation 4 (testattu), PC & Xbox One
Pelaajia: 1
Ikäraja: 18
Peliä pelattu arvostelua varten: noin 10 tuntia


Terminator: Resistance seuraa Terminator 2: Tuomion päivän tapahtumia ja sijoittuu vuoden 2028 Los Angelesiin. Pelaaja ottaa Resistancen jäsen Jacob Riversin paikan John Connorin armeijassa. Tehtävänä on – tietenkin – pysäyttää maapallolta ihmiselämää pyyhkivät terminaattorit.

Vaikka Terminator: Resistancen kertoma tarina on paikoin jopa ihan kiinnostava, ei se yksinään onnistu kantamaan peliä, sillä ilmeisesti pelin kehitysbudjetti on ollut hyvin niukka ja se näkyy yksityiskohtien ja viimeistelyn puutteessa. Terminator: Resistancen ääninäyttely on varsin kamalaa, eikä peli ole edes graafisesti kovin kaunista katsottavaa. Soundtrack on onneksi sentään varsin pätevä.

Tarinan henkilöhahmoihin ei synny sen syvempää tunnesidettä, vaikka peli pyrkiikin antamaan pelaajalle erilaisia moraalisia ja eettisiä valintoja. Esimerkiksi heti Resistancen alussa pelaaja saa päättää, vetäytyykö hän terminaattoreita kuhisevalta alueelta vai jääkö hän etsimään muita selviytyjiä ja auttamaan myös heidät pois. Tehdyt valinnat vaikuttavat osaltaan myös Terminator: Resistancen noin kymmenen tuntia kestävän tarinan loppuratkaisuun ja ne voivat avata esimerkiksi uusia sivutehtäviä.

Kaikki puutteet voisi vielä antaa helposti anteeksi, mikäli Terminator: Resistance olisi hauska räiskintä. Ikävä kyllä itse räiskiminen on pelin ylivoimaisesti surkein osa-alue. Se ei onnistu viihdyttämään sitten millään.

Ainakin PlayStation 4:llä tähtääminen ja liikkuminen on kankeaa, eikä ammuskelu ole senkään puolesta hauskaa. Vaikka ampuminen ei tunnu sulavalta, on peli siitä huolimatta ainakin tavallisella vaikeusasteella aivan liian helppo. Ammuksia kaadetaan pelaajan syliin laatikkokaupalla, eikä robottivihollisten tekoäly huimaa päätä.

Erilaisia vastustyyppejä on tarjolla vähän ja esimerkiksi ensimmäisen varsinaisen terminaattorin pääsee kohtaamaan vasta useamman tunnin pelaamisen jälkeen. Siihen saakka robottihämähäkit ja muut rivivastustajat tulevat aivan liian tutuiksi.

Kun terminaatoreiden kanssa pääsee vihdoin ottamaan yhteen, osoittautuvat metallirobottit täysin munattomiksi metallikasoiksi, joiden kanssa sotimisessa ei edes hengästy. Elokuvissa terminaattorit olivat käytännössä vahingottumattomia tavallisia luoteja vastaan, mutta pelissä ne tippuvat vaikka löysällä ranteella vähän sinne päin heitetystä puukosta. Kun käyttöön saa plasmakiväärin, sulavat terminaattorit kuin jäätelöpuikko kuumana kesäpäivänä.

Periaatteessa Terminator: Resistancea olisi mahdollista pelata myös hiippaillen ja vihollisia vältellen. Tasoihin on piilotettu kiertoreittejä ja vihollisia voi harhauttaa erilaisilla työkaluilla. Vihollisten olinpaikat näkee pimeännäkölasien avulla vaikka seinien läpi ja peli osaa kertoa pelaajalle, kuinka tietoisia vastustajat ovat pelaajan liikkeistä.

Käytännössä hiippailu ei kuitenkaan houkuta, sillä ammuskelu on tehty niin helpoksi, ettei piilotteluun ole yleensä mitään syytä.

Terminator: Resistance ei tarjoa mitään mullistavaa elämystä myöskään tehtävä- ja tasosuunnittelun puolesta. Suurin osa tasoista etenee tiukassa putkessa ja tehtävät ovat pitkälti tasoa ”mene tuonne ja tee tämä”.

On harmillista, että Reef Entertainment on epäonnistunut varsinaisen räiskinnän toteutuksessa niin pahasti. Vaikka tarina ja graafinen toteutus ovat kaukana täydellisistä, voisi peli saada niiden puolesta ainakin kolme tähteä. Onnistuneella ammuskelulla Terminator: Resistance olisi voinut olla jopa suositeltava pelikokemus, mutta nykyisessä muodossaan se viihdyttänee lähinnä kovimpia Terminator-faneja.

Toisaalta, mikäli helppo vaikeustaso ja kankea ammuskelu eivät häiritse, voi Terminator: Resistance olla alennuskorista löydettynä ihan kelvollista viihdettä. Kyseessä on kuitenkin todennäköisesti kaikkien aikojen paras Terminator-lisenssipeli, vaikkakaan rima ei ollut tähänkään mennessä kovin korkealla.

TERMINATOR: RESISTANCE

”Terminator: Resistance on kehno lisenssipeli jossa erityisesti räiskintä on toteutettu harmillisen huonosti.”

Keskustelu

Haastetta pelissä ei tosiaan oikein ole vaikeimmallakaan vaikeusasteella – onneksi luin ennen pelaamista arvosteluja, joissa juuri haukuttiin peliä liian helpoksi. Vaikeimmalla vaikeustasollakaan tosin terminaattoorit eivät kaukaa saa juuri mitään aikaan ellei niitä ole useita yhtä aikaa vastassa. Silti ovat mokomat liian helppoja. Lähietäisyydellä terminaattorit onneksi kunnostautuvat ja ampuvat parilla laakilla pelaajan hengiltä tai aiheuttavat välittömän kuoleman päästessään käsiksi pelaajaan.

Peli on rujo, peli on kankea käyttöliittymää myöten, dialogi antaa vain näennäistä valinnanvaraa ja on paikoitellen todella kökköä, ja silti…..tunnelma on parhaimmillaan kaikista näistä huolimatta just kohdallaan eikä vähiten soundtrackin ansiosta: 4/5 tähteä täältä.

Muropaketin uusimmat