Ensituntumat OlliOlli World on hyvin erilainen skeittipeli kuin Tony Hawk’s Pro Skater
OlliOlli World on lupaava skeittipeli, jossa riittää haasteita ja tekemistä kokeneelleekin pelaajalle. Ohjausjärjestelmä on kuitenkin sellainen vedenjakaja, josta kriitikkomme ei päässyt yli.
Edelliset OlliOlli-skeittipelit olivat kehuttuja indiejulkaisuja, mutta Roll7-pelistudion uutukainen tavoittelee selvästi laajempaa yleisöä kuin sarjan aiemmat osat. Saimme etukäteen testattavaksi helmikuun alussa useille alustoille rullaavan OlliOlli Worldin, joka onkin todella vakuuttavaa jälkeä.
OlliOlli World tarjoaa edeltäjiensä tapaan skeittailua 2D-maailmassa, mutta huomattavasti tyylikkäämmässä ulkoasussa. Simppelin pikselimaailman tilalla on tyylitelty, piirrosmainen maailma, jossa riittää yksityiskohtia ja elämää. Skeittaaminen tapahtuu edelleen kahdessa ulottuvuudessa, mutta reittivaihtoehdot tuovat pelikokemukseen myös moniulotteisuutta.
Pelattavuus on OlliOlli Worldissa huippuluokkaa jo ennen julkaisua. Pelin tempo on erittäin nopea, joten asiaankuuluvasti peli tottelee erittäin hyvin nopeaakin ohjausta. Teknisen toteutuksen ja toimivuuden osalta ensivaikutelma ei jätä mitään valittamisen varaa.
Vedenjakajaksi muodostuu (ainakin konsolilla) ohjausjärjestelmä. OlliOlli Worldissa nimittäin temput tehdään ohjainsauvoilla ja painikkeilla lähinnä lykitään vauhtia. Ohjainsauvojen suunta ja kierto siis määrittelevät millainen temppu tulee ja irti päästäminen on yhtä kuin hyppy.
Tämä on hyvin kaukana Tony Hawk’s Pro Skater -pelien tempputyylistä ja ylipäätään useimpien muiden pelien ohjausjärjestelmästä, jossa X:llä hypätään ja niin edelleen. OlliOlli Worldin ohjaus vaatii ainakin omalla kohdallani todella paljon totuttelua – itseasiassa niin paljon, että parin tunnin ennakkotestin aikana ohjauksesta ei vielä tullut alkuunkaan luonnollista.
Minulle kävi siis jatkuvasti niin, että heti kun pelin tahti meni oikeasti hektiseksi, aloin hakata X-nappia hypätäkseni ja tehdä muita idioottivirheitä. Ohjausjärjestelmää ei kuitenkaan voi muokata, eli joko pelityyliin tottuu tai sitten ei.
Lisäksi kehittäjät ovat jostain syystä iskeneet pelitilan keskeyttävän photo moden DualSense-ohjaimen keskipainikkeeseen. Tämä johti siihen että tuppasin vähän väliä hypätessä tökkäämään hiukan keskipainiketta ja käynnistämään valokuvamoodin. Pikkujuttu, mutta toistuessaan ärsyttävä.
Ohjausjärjestelmä jakaa varmasti mielipiteitä, etenkin kun OlliOlli World muuten on tiukkaakin tiukempi paketti. Sen värikäs estetiikka on mukava ja pelisuunnittelu selvästi hiottua jälkeä.
Itse peli etenee tasolta toiselle pelilaudalla, jolta avautuu myös sivureittejä ja lisätasoja. Lisäksi löytyy liuta isompia ja pienempiä haasteita, joten tekemistä ja suoritettavaa riittää. Soundtrack on musiikkimausta riippuen joko parasta parhautta ja ärsyttävää piipitystä, kukin tehköön omat tuomionsa, mutta ainakin siihen on pistetty ajatusta ja biisejä pystyy myös skippaamaan.
Pelissä on myös humoristinen tarina ja paljon hönövitsejä, mutta tämän kaiken voi halutessaan ohittaa ja keskittyä pelaamiseen. Pelihahmoa voi myös muokkailla erittäin monipuolisesti ja avattavaa lisäsisältöä riittää.
Laadukkuudestaan huolimatta OlliOlli World jättää kuitenkin ensikokeilussa vähän ristiriitaisen fiiliksen. Peli houkuttelee pelaamaan ja suorittamaan haasteita, mutta sen ohjaustyyli on omille aivoilleni niin epäintuitiivinen, että en usko jaksavani harjoitella sitä kylliksi. Peli on kuitenkin ehdottomasti hyvä ja huolellista jälkeä, se vain vaatii pelaajalta paljon totuttelua.
OlliOlli World ilmestyy 8. helmikuuta PC:lle, Xbox Onelle, Xbox Series X/S:lle, PS4:lle, PS5:lle ja Nintendo Switchille.
