Arvostelu Atlas Fallen jättää sylkemään hiekkaa – toimivat taistelut eivät peliä pelasta
Kuva: © Focus Entertainment
Atlas Fallen tarjoaa keskimääräisen toimivaa toimintaa yksin tai yhdessä kaverin kanssa. Tarinan puolesta peli ei kuitenkaan onnistu koukuttamaan otteeseensa, eikä oikein muutenkaan.
Julkaisupäivä: 10.8.2023
Studio: Deck13
Julkaisija: Focus Entertainment
Saatavilla: PC (testattu), PlayStation 5, Xbox Series X/S
Ikäraja: 12
Pelaajia: 1 (+ online co-op)
Peliä pelattu arviota varten: noin seitsemän tuntia
Aavikoitunut Atlas on maailma, josta ankara aurinkojumala on tehnyt armottoman leikkikenttänsä ja siinä sivussa orjuuttanut lähes koko ihmiskunnan. Pelaajan ohjastama nimetön on yksi monista kurjan kohtalon kokeneista selviytyjistä, kunnes hän löytää taianomaisen taisteluhansikkaan. Sen myötä nimetön soturi saa voimia, joista muut eivät osaa edes haaveilla, ja pääsee kostamaan kokemiaan vääryyksiä.
Mikäli Atlas Fallenin juoni kuulostaa lyhyen kuvauksen perusteella varsin yhdentekevältä ja pitkästyttävältä, osuu ensivaikutelma aivan oikeaan. Pelin hiekantäytteinen fantasiamaailma tarjoaa kehnoimman käsikirjoituksen pitkään aikaan. Tarina on kuin ChatGPT:n kirjoittama geneerinen fantasiasatu, jota on höystetty surkealla ääninäyttelyllä, unohdettavilla henkilöhahmoilla ja huonoilla välivideoilla. Juonen takia Atlas Fallenia ei siis kannata pelata.
Onneksi Atlas Fallenin kamppailu on toteutettu huomattavasti paremmin kuin tarina. Taisteluhansikkaansa avulla pelin päähahmo oppii erilaisia maagisia hyökkäyksiä, joilla pistetään pataan hiekasta esiin hyppääviä käärmemäisiä hirviöitä ja muita vihollisia. Kamppailu on toimivaa ja jopa sangen viihdyttävää, ja hahmon kykypuun kehittäminen tarjoaa kohtuullisen hyvin vaihtoehtoja hahmon taitojen päivittämiseen omaan makuun sopivaksi.
Kuva © Focus Entertainment
Pelin asevalikoima on kattava, ja pelaaja voi käyttää kahta eri asetta yhtä aikaa. Kokonaisuudessaan hyökkäysten yhdistely, väistely, torjunnat, kykyjen käyttäminen ja kombottaminen ovat hauskaa tanssia, joka on Atlas Fallenin kantava voima. Vaikka kamppailu toimii, ei iskujen yhdistely silti tunnu yhtä luontevalta tai tarkalta kuin monissa kehutuissa toimintapeleissä, ja kamerakulmat sekä vastustajiin lukittautumiset ovat välillä pahasti hukassa.
Peliä huterasti kantavan kamppailun selkälihaksia koetellaan muutenkin, sillä Atlas Fallenissa riittää runsaasti kannateltavaa. Kehnon tarinan ohella peli ei onnistu luomaan kiinnostavaa maailmaa. Kaikki ympäristöt tuntuvat enemmän tai vähemmän samalta hiekkaiselta erämaalta ja raunioilta. Soundtrack ei herätä tunteita, eikä grafiikoissakaan ole kehumista. Peli näyttää kyllä paikoittain ihan hienolta, mutta lähempää tarkasteltuna tekstuurit ovat varsin tökerön näköisiä.
Kuva: © Focus Entertainment
Atlas Fallenia voi pelata myös co-opina yhdessä kaverin kanssa. Se onkin todennäköisesti paras tapa kokea Atlas Fallen, mutta peli ei tue saman ruudun jaettua tilaa, eikä myöskään alustojen välistä yhteispeluuta. Näin peliseuran löytäminen voi olla haastavaa.
Kokonaisuudessaan Atlas Fallen ei ole surkein mahdollinen toimintapeli. Pelin tarjoama kamppailu on outoja kamerakulmia ja epätarkkuuksia lukuun ottamatta ihan onnistunutta ja viihdyttävää. Pelillä ei kuitenkaan ole tarjota juuri mitään muuta, eikä sitä voi suositella ainakaan täyteen hintaan.
Mikäli Deck13:n uutuuden löytää alelaarista tai se lisätään joskus vaikkapa Xbox Game Passiin tai PS Plussan valikoimaan, ja toimintapelit ovat oma suosikkigenre, voi Atlas Fallenin kanssa viettää kaikesta huolimatta muutaman ihan viihdyttävän tunnin.
ATLAS FALLEN
”Atlas Fallenin kamppailu on paikoitellen toimivaa, mutta muuten hiekkaerämaa ei onnistu viehättämään.”
