UUSIMMAT

Arvostelu Diablo Immortal osoittaa Diablon taipuvan hyvin myös mobiililaitteille

02.06.2022 20:30 Joonas Pikkarainen

Diablo: Immortal

Diablo Immortal on julkaistu ja helvetti kutsuu pelaajia nyt myös mobiililaitteilla.


Diablo: ImmortalJulkaisupäivä: 1.6.2022
Studio: Blizzard Entertainment & NetEase
Julkaisija: Blizzard Entertainment
Saatavilla: PC (Windows), iOS (testattu) & Android
Pelaajia: 1
Ikäraja: 16
Peliä pelattu arvostelua varten: 25 tuntia


Blizzard Entertainment vuonna 2018 julkistama Diablo Immortal sai aikanaan suorastaan vihamielisen vastaanoton, sillä odotetun Diablo IV:n sijaan studiolla oli kanttia kokeilla siipiään mobiilipelipuolella. Tapaus kertoo enemmän pelaajien kapeanäköisyydestä kuin mistään muusta. Pelisarjan faneille luvassa on nimittäin varsin tuttua mätkintää ja kerättävää.

Diablo Immortal sijoittuu ajallisesti viitisen vuotta toisen osan jälkeen ja ennen Diablo III:n tapahtumia. Sirpaloituneen Worldstonen palaset ovat ajautuneet vääriin käsiin aiheuttaen katastrofeja ympäri Sanctuarya, ja Skarm-demoni suunnittelee maailmanvalloitusta Helvetistä käsin. Pelaajien tehtävänä olisi matkata ympäri tienoota kukistaen pahuutta.

Jos siis varustehimoltaan ennättävät.

Emopelejä noudattaen Diablon mobiilisovitus on ehtaa toimintaropeilua, jossa pelaaja nappaa itselleen yhden kuudesta hahmoluokasta ja mätkii tiensä läpi tuhansien epäkuolleiden, kultistien, demonien, hirviöiden ja muine otusten. Matkan varrella taskuun sullotaan erivärisiä varusteita ja aseita sekä kehitetään hahmoa alati vahvemmaksi kokemuspisteillä.

Diablo: Immortal

Mobiilitausta näkyy oikeastaan vain siinä, miten pelattavuus on toteutettu. Vaikka Diablo Immortal tuodaan samanaikaisesti myös tietokoneelle, kokemus on tehty mobiilipelaajien ehdoilla. Toisin sanoen yksittäiset haasteet ja tehtävät on suunniteltu välipalanmittaisiksi, joten niissä harvoin kestää varttia pidempään edes pisimpien luolien aikana. Vastaavasti myös hahmonkehitystä on suoraviivaistettu ja, kyllä, osa progressiosta on kevytlukittu mikromaksujen taakse.

Suoraviivaisuus näkyy ennen kaikkea kykyjen määrässä, joita on 12 kappaletta per hahmoluokka. Näiden välillä ei myöskään tarvitse valita, vaan kehitys on automatisoitu täysin. Jokainen barbaari, munkki tai velho ovat siis toistensa kaltaisia, joskin kunkin hahmoluokan sisällä on muutama eri arkkityyppi, johon voi erikoistua. Tämä toteutuu valitsemalla itselleen viisi pääkykyä käytettäväksi sekä varustelemalla itsensä näitä tukevilla kamoilla.

Mikromaksut eivät ole välttämättömiä läpäisyä ajatellen, mutta niihin sortuminen helpottaa tiettyjen aspektien kehitystä huomattavasti. Kaikki resurssit on ymmärtääkseni saavutettavissa ilman nyörien avaamista, mutta luonnollisesti kaikkein arvokkaimpia materiaaleja on saatavilla vain rajallisesti ilmaiseksi pelattuna. Mikromaksut tuntuisivat kohdistuvan erityisesti endgamen puolelle, sillä juuri varusteiden, jalokivien, riimujen ja muiden päivittely vaatii resursseja, joiden saanti on hyvin kitsasta.

Vaan silti kaikki on käytännössä koettavissa myös ilman minkäänlaista maksua, jos on perso grindaamiselle.

Diablo: Immortal

Valitettavasti grindaus tulee myös tutuksi, sillä noin puolivälin jälkeen Diablo Immortalin kehitys lähtee äkkijyrkkään nousuun. Noin 40 tason tietämillä pääkampanja alkaa olla lukittu hahmon tasoon, jolloin seuraavan tehtävän avaamiseksi joutuu grindaamaan hahmoaan 2-3 tasoa korkeammalle. Pahimmillaan tämä avaa pelattavaksi vain yhden vartin mittaisen tehtävän, jonka jälkeen täytyy hinkata hahmoaan taas toiset 2-3 leveliä korkeammalle.

Ongelma olisi pienempi, jos Diablo Immortal ei rajoittaisi mielekkään tekemisen määrää niin ankarasti. Pelissä ei ole lainkaan sivutehtäviä, joten kampanjapolun suljettua keinotekoisesti ainoa tapa kehittää hahmoaan on joko putsata entuudestaan tuttuja alueita vihollisista tai tehdä muutama hassu päivittäinen haaste. Jälkimmäisiä annetaan tosiaan vain kourallinen tehtäväksi joka päivä, joten valtaosa grindaamisesta kuluu vihollisia tappaessa ja näiden mitättömän pieniä kokemuspisteitä kerätessä.

Tämä tappaa motivaation pelaamiseen melko nopeasti, etenkin jos tavoitteena on nähdä vain juoni loppuun.

Diablo: Immortal

Jos päivittäisiä rajoituksia ei ota huomioon, Diablo Immortalissa riittää kuitenkin tekemistä. Loppupelin piirteet alkavat ilmestyä tasolta 45 eteenpäin, jolloin koettavaksi saa niin kahdeksan pelaajan raid-luolastoja, haasteluolastoja sekä pelaajien välisiä mittelöjä niin sooloten kuin kahden isomman osapuolen välillä. Osa näistä vaatii tosin vähintään neljä pelaajaa, joten ilman kavereita niihin ei ole juuri asiaa. Arvosteltavana olleessa Early Access -ennakkoversiossa pelin satunnaishaku ei löytänyt tiimejä näiden testaamiseksi, mutta otaksun tilanteen olevan eri pelin virallisessa julkaisussa.

Ongelmistaan ja Diablo-fanin näkökulmasta suoraviivaisuudesta huolimatta Diablo Immortal nappaa helposti mukaansa. Mobiilisovitus toteuttaa hurmeisen sovituksen näyttäväksi ja esikuvansa lailla addiktiiviseksi kokemukseksi, jota ei malta lopettaa. Harmillisesti peli itse asettaa kuitenkin rajat sille, kuinka mielekästä hahmonkehitys on enää tietyn pisteen jälkeen päivässä.

Silti pelisarjan fanit löytävät Diablo Immortalista varmasti paljon hyvää ja tuttua, kunhan odotukset asettaa ensin oikein. Kevyt-Diablona studion uutukainen on oiva tapa kuluttaa tunti, pari tai kymmenen sohvalla maaten – tai perinteisesti PC:n edessä kyyristellen – ja ihastella numeroiden kasvamista alati isommaksi.

Ja siitähän Diablossa juuri pohjimmiltaan on kyse.

DIABLO: IMMORTAL (EARLY ACCESS)

Arvosana: 3,5/5

”Diablon jahtaaminen taskukoossa on aivan yhtä koukuttavaa kuin pöytäkoneellakin.”