Arvostelu RoboCop: Rogue City on elokuville uskollista K18-räiskintää
Kuva: © Nacon
RoboCop: Rogue City on alkuperäisille leffoille uskollinen räiskintä, joka lämmittää varmasti nostalgiannälkäisiä robottipoliisin ystäviä.
Julkaisupäivä: 20.10.2023
Studio: Teyon
Julkaisija: Nacon
Saatavilla: PC, PlayStation 5, Xbox Series X/S
Pelaajia: 1
Ikäraja: 18
Peliä pelattu arviota varten: noin 8 tuntia
RoboCop: Rogue City asettuu aikajanalla toisen ja kolmannen RoboCop-elokuvan väliin. Pelaaja astuu seikkailussa luonnollisesti Alex Murphyn metallisiin saappaisiin. Dystopista Detroitia vaivaa uusi rikollisuuden aalto, jota luotsaa uusi ”New Guy”-niminen takapiru, ja RoboCopin täytyy tietysti laittaa rikolliset jälleen kerran kuriin.
Detroitissa kaikki on aivan kuten 80-luvulla. OCP on edelleen pahuutta tihkuva megakorporaatio, CRT-monitorit hohtavat yötä päivää toimistoissa ja poliisit kiitävät elokuville uskollisilla Fordeillaan rikospaikoille. RoboCop: Rogue City ei myöskään pelkää esittää ja samalla kritisoida satiirin keinoin raakaa poliisiväkivaltaa leffojen tavoin, samalla kun pelaaja ampuu rikollisia tuusan nuuskaksi.
Väkivaltaa RoboCop: Rogue Cityssä nimittäin riittää. Murphy paukuttaa vihollisille nappeja otsaan uskollisella ysimillisellään, tai muilla pelimaailmasta löytyvillä aseilla. Pahikset räjähtävät usein kuollessaan ylidramaattisesti veriseksi mössöksi, ja muutenkin väkivallalla mässäilevä peli on K-18-leimansa ansainnut. Pelin grafiikat eivät kuitenkaan ole erityisen modernit vaan enemmänkin sopivan retrohtavat, joten pelin esittämä väkivalta ei ole kovin groteskia.
Vaikka grafiikat eivät vedä vertoja nykyajan AAA-peleille, sopivat ne RoboCopiin mainiosti. Minimalistisen tekstuurit ja valoefektit yhdistettynä hieman kulmia oikaisseeseen ja säästöliekillä tehtyyn ääninäyttelyyn tekevät pelistä B-luokan kokemuksen, joka omalla tavallaan sopii teemaan ja kokonaisuuteen yllättävän hyvin.
Pienemmän budjetin toteutus näkyy osaltaan myös RoboCop: Rogue Cityn hintalapussa, sillä peli maksaa ”vain” 50 euroa, eli hieman nykyistä täysihintaista peliä vähemmän. Lähes 20 tuntia kestävästä pelistä hinta ei ole nykymittapuulla kovin paha.
RoboCop: Rogue Cityn räiskintä on sekin keskiluokkaa.
Ammuskelu onnistuu kyllä viihdyttämään, mutta ei tarjoa mitään kovin ihmeellistä tai kehuttavaa. Sama koskee pelin monia muitakin osa-alueita. Sen tarina on kyllä ihan kohtalainen, mutta ei myöskään tarjoa päätä huimaavia yllätyksiä tai kovin kutkuttavia käänteitä. Tasot ovat hyvin lineaarisia retkiä pisteestä A pisteeseen B ja sivutehtävien anti on pääosin yksinkertaista ja hieman itseään toistavaa, joskin mukaan mahtuu myös muutama kiinnostava sivujuonne.
Pelin edetessä Alex Murphy saa käyttöönsä muutamia uusia kykyjä ja parannuksia. Päivityksiä on tarjolla nopeammin ja enemmän, mikäli jaksaa noukkia mukaan Detroitin kaduilta todistusaineiston palasia ja muuta keräiltävää tavaraa.
Kokonaisuudessaan RoboCop: Rogue City on oiva nostalginen kokemus RoboCopin ystäville. Peli on hyvin uskollinen lähdemateriaalilleen ja vaikka sen tarjoama räiskintä ja juoni eivät ole mitenkään kovin erikoisia, ei niissä ole myöskään mitään sen suurempaa vikaa. Väkivaltainen toiminta todennäköisesti jakaa mielipiteitä, mutta RoboCopin fanit varmasti tietävät jo valmiiksi mitä odottaa.
RoboCop: Rogue City voi viihdyttää myös vaikka RoboCop ei olisi entuudestaan tuttu, tai mikäli leffat eivät herättäneet sen suurempia tunteita. Silloin pelin kohdalla keskittynee kuitenkin enemmän pelimekaniikkoihin ja B-luokan graafiseen toteutukseen, eikä räiskintä välttämättä silloin tunnu aivan yhtä hauskalta. Viimeistään alelaarista hankittuna RoboCop: Rogue City voi toki silloinkin olla kokemisen arvoinen.
ROBOCOP: ROGUE CITY
”RoboCop: Rogue City on nostalgiaa tarjoava räiskintä erityisesti lähdemateriaalin ystäville.”
