Arvostelu: SoulCalibur VI on melkein viiden tähden tappelupeli, joka ei pelkää esitellä uusia ideoita
Historiallinen mätkintäsarja on palannut entistäkin parempana.
Julkaisupäivä: julkaistu / Kehittäjä: Project Soul / Julkaisija: Bandai Namco / Pelaajia: 1-2 / Alustat: PlayStation 4 (testattu), Xbox One & PC / Peliä pelattu arvostelua varten: 15 tuntia
SoulCaliburin juuret ulottuvat aina ysärin puolivälissä nähtyyn Soul Blade -mätkintään. Siinä missä Namcon toinen mätkintähitti Tekken on luottanut aina puhtaan nyrkin voimaan, on SoulCaliburin vahvuus piilenyt alusta alkaen kättä pidemmässä kalustossa. Omat kokemukseni sarjan parista kulminoituvat pitkälti yhä loistavaan SoulCalibur II:een, joka onnistui aikoinaan tekemään lähtemättömän vaikutuksen erityisesti viihdyttävällä, mutta taktikointiin kannustavalla pelimekaniikallaan.
SoulCalibur V:n jälkeen sarjan jatko vaikutti pitkään olevan vaakalaudalla. Reilun kuuden vuoden odotus on kuitenkin nyt lopulta palkittu – ja kenties myös ylitetty.
SoulCalibur VI:a voi pitää paitsi jatko-osana, myös sarjan jossain määrin uudelleen käynnistävänä pelinä. Edeltäjänsä tapahtumien jatkamisen sijaan pelillä on tarjota oma itsenäinen tarinansa. Mukaan on sisällytetty kaksi toisistaan eroavaa – joskin samojen tapahtumien tienoille ajoittuvaa – tarinakampanjaa. Näistä perinteisempi Soul Chronicle -tila heittää pelaajan taistelemaan maailman kohtalosta sarjasta tutuilla hahmoilla. Pääjuonen lisäksi tarinaa on väritetty myös hahmojen erillisillä, aikajanaan istuvilla tarinoilla. Astetta kokeilullisempi, roolipelimäisempää otetta hakeva Libra of Souls päästää sen sijaan luomaan oman hahmonsa aina rotua ja taistelutyyliä myöten. Erityismaininnan saa pelin hahmoeditori, joka osoittautui yllättävän monipuoliseksi, ja sen parissa tulikin kulutettua aikaa vielä alun hahmonluonnin jälkeenkin.
Pelaaja kulkee SoulCalibur VI:ssa hahmollaan ympäri pelin karttaa suorittaen siinä ohessa erilaisia pää- ja sivutehtäviä. Tason noustessa ja pisteiden karttuessa pelaaja saa lunastettavaksi uusia aseita ja varusteita. Kokemuspisteillä voi avata myös uutta nähtävää pelin Museum-tilaan, joka tarjoilee muun muassa aina Soul Bladen ajoilta kerättyä konseptitaidetta sekä muuta fanirihkamaa sarjan tiimoilta.
SoulCalibur VI:n tarinaa kuljetetaan eteenpäin kehnolla dialogilla ja tylsähköillä piirroskuvilla, joita ilman erityisesti Soul Chronicle -tila ei oikeastaan juuri poikkeaisi muista pelimuodoista. Useimmille tappelupeleille tyypillisesti SoulCaliburin tarinassa ei ole ikinä ollut sen suurempaa kehumista.
Sarjan pelattavuus on sen sijaan mielestäni ollut yksi lajityypin hiotuimpia, eikä SoulCalibur VI ole tässä tapauksessa poikkeus. Valmiiksi toimiva ja hyväksi koettu pelimekaniikka ei kuitenkaan ole säilynyt täysin koskemattomana, sillä mukaan on ujutettu pieniä uudistuksia. Merkittävänä lisäyksenä nähdään uusi aikaa hidastava Reversal Edge -hyökkäys sekä ottelun tuoksinnassa täyttyvä energiamittari, joka mahdollistaa vastapuolen viimeistelyn näyttävällä erikoisliikkeellä.
Pelimekaniikkaan lisätyt temput pitävät taistelun tuttuun tapaan hektisenä, mutta samalla aiempaa moniulotteisempana, joiden ansiosta häviöllä olevalla pelaajalla on entistä paremmat eväät kääntää taistelun kulku edukseen. Uudistusten myötä taistelut saavat näin hieman kaivattua tasapainoa, mikä tekee pelistä helpommin lähestyttävän.
Edeltäjiensä tavoin myös SoulCalibur VI:n hahmokaarti on pidetty varsin kompaktina. Hieman yli 20 hahmon valikoima kattaa valtaosan aiempien pelien kasvoista aina samuraimiekalla heiluvasta Mitsurugista sarjan ikoniseen Nightmare-ritariin. Aiempien pelien tavoin myös uusi osa kattaa vierailevan taistelijan. Ulkopuolisena tähtenä tavataan tällä kertaa The Witcherin maailmasta eksynyt Geralt, jonka vierailu SoulCaliburin universumissa käsittää myös oman Soul Chronicle -tarinansa.
Libra of Soulsin ja Soul Chroniclen ohella SoulCalibur VI tarjoaa pelattavaksi tuttua ja turvallista kahden pelaajan välistä turpasaunomista, jota voi harjoittaa niin verkossa kuin saman koneen ääreltä. Lisätekemistä saa vielä parin matsin edestä pelattavalla Arcade-tilalla. Sen enempää yksinpelattavalta sisällöstä ei oikein parane odottaa. Tarinatilojen jälkeen SoulCalibur VI on pitkälti läpiruodittu, mikä saattaa kismittää erityisesti yksinpelattavan sisällön parissa viihtyviä.
Kokonaisuutena SoulCalibur VI on sulava ja edeltäjiensä tapaan laadukas tappelupeli, jonka suurin heikkous on yksinään tahkottavan sisällön vähyys. Taistelujärjestelmään tehdyt uudistukset tekevät kuitenkin noin muuten valmiiksi hyvästä pelikokemuksesta vielä kertaheitolla paremman. Pelattavuudeltaan kyseessä onkin kiistatta sarjan paras peli, jota voi suositella taitoon katsomatta jokaiselle tappelupeleistä pitävälle.
SOULCALIBUR VI
“SoulCalibur VI on pakkohankinta kaikille hyvän mätkinnän ystäville.”
