Arvostelu: Viiden tähden Resident Evil 2 sai viiden tähden uudelleenjulkaisun
Selviytymiskauhun valtias Resident Evil 2 on täällä entistäkin parempana.
Julkaistu / Studio: Capcom R&D Division 1 / Julkaisija: Capcom / Alustat: PlayStation 4 (testattu), Xbox One & PC / Pelaajia: 1 / Ikäraja: 18 / Peliä pelattu arvostelua varten: Yli 20 tuntia
Vuonna 1998 julkaistu Resident Evil 2 on yhä tänäkin päivänä yksi pelihistorian parhaimmista nimikkeistä. Viimeistään jatko-osan myötä selviytymiskauhun puitteet määritellyttä Resident Evil -sarjaa ei suotta pidetä oman lajityyppinsä pioneerina. Resident Evil 2:n toivottua uusintalämmittelyä saatiin toivoa useampi tovi, ja malttamattomimpien odotusta ehdittiinkin tyydytellä yhdellä jos toisella fanivoimin kyhätyllä projektilla. Kaikeksi onneksi Capcom päätti lopulta vastata fanien kutsuun ja ottaa asian virallisesti hoidettavakseen. Lopputuloksena on juurilleen uskollinen uusioversio, joka onnistuu tuntumaan yhtä aikaa sekä tutulta että tuoreelta.
Alkuperäisen Resident Evil 2:n kauhusta kömpelö ohjattavuus on vaihdettu Resident Evil 4:ssä debytoineeseen, hahmon olan takana pysyttelevään kameraan. Lisäksi ammuskelu onnistuu nyt myös hahmoaan liikuteltaessa, tosin mitään yltiötoiminnallisia, Resident Evil 6:sta lainattuja syöksyliikkeitä ei onneksi pelissä nähdä. Modernisoidusta rakenteestaan huolimatta Resident Evil 2 näyttää ja tuntuu yhä kahden vuosikymmenen takaiselta esikuvaltaan.
Pellin alla kytee alkuperäisestäkin Resident Evil 2:sta tuttu tarina, joka on koettavissa poliisina aloittelevan pojankloppi Leon S. Kennedyn sekä Chris-veljeään etsivän Claire Redfieldin näkövinkkelistä. Vaikka pelin kampanjoissa päästään koluamaan monilta osin samoja alueita ja pulmia, tarjoaa niistä kumpikin silti oman, tapahtumien kautta toisiinsa risteytyvän siivunsa osana suurempaa tarinakokonaisuutta. Saadakseen kokonaisuudesta kaiken irti Resident Evil 2 onkin hyvä koluta läpi useampaan otteeseen. Uudelleenpeluuarvo ei rajoitu vain molempien kampanjoiden yhteen läpäisykertaan. Ensimmäisen pelikerran jälkeen pelaajan on nimittäin mahdollista aloittaa aiemmin kahlattu kampanja uudella 2nd Run -peluukerralla, joka laajentaa jo nähtyä tarinaa yhdellä jos toisellakin yllätyksellä.
Resident Evil 2 onnistuu pitämään asiaan kuuluvan tunnelman yllä ja pelaajan valppaana aina alkumetreiltä lähtien. Ihokarvat nousevat pystyyn erityisesti pimeyden valtaamilla käytävillä, joissa ainoa valonpilkahdus lähtee pelaajan taskulampusta. Pelin maailmalla on tarjota runsaasti tutkittavaa. Erityisesti tarinan alussa nähtävä Raccoon Cityn poliisiasema on kuin oma sokkeloinen aarreaittansa, jonka salaisuudet avautuvat vähitellen sitä mukaan, miten pelaaja raaskii lähteä sen pulmia setvimään. Ahkerimmat joka nurkan koluajat palkitaan muun muassa uusiin paikkoihin päästävillä avaimilla, aseilla ja luodeilla, joita ei voi olla koskaan liikaa.
Ulkoasultaan Resident Evil 2 on ottanut ison, mutta silti tunnelman säilyttävän harppauksen alkuperäisestä, mistä on kiittäminen Resident Evil 7:stäkin tuttua RE Engine -pelimoottoria. Pelin maailma on koristeltu näyttävillä, fotorealismia hipovilla yksityiskohdilla. Hahmojen kasvoanimaatiot tuppaavat olemaan monissa peleissä oma haasteensa, jossa joko onnistutaan tai epäonnistutaan. Resident Evil 2:n tapauksessa hahmojen ilmeet ja muu elehdintä on kuitenkin saatu toteutettua ilman suurempaa moittimista. Esikuvalleen uskollista, ahdistavaa yleisilmettä tuetaan myös ajan hermolle päivitetyllä äänimaailmalla, jonka painostava ja selkäpiitä karmiva tunnelma pääsee kunnolla oikeuksiinsa monikanavaisella surround-äänentoistolla – ja vielä yön pimeinä tunteina pelattuna, tietenkin.
Säikyttelyn lisäksi Resident Evil 2 osaa aika ajoin myös ällöttää verta ja suolenpätkiä pursuavalla ulosannillaan, mikä istuu pelin jokseenkin kieli poskella toteutettuun, mutta kuitenkin lajityypin pilareita tukevasti kannattelevaan luonteeseen kuin luoti zombin otsaan.
Kattavan uudistusten kirjon lomassa vastaan tulee myös muutamia, alkuperäisestä Resident Evil 2:sta säilyneitä ratkaisuja, jotka kuitenkin juuri olemassaolollaan tekevät pelistä ehdan Resident Evilin. Heikosti saatavien ammusten ja nopeasti täyttyvän varustelaukun ohella pelin manuaalinen tallentaminen hoidetaan yhä vanhan ajan kirjoituskoneilla. Lisäksi valtaosalla pelin vihollisista ei ole alueelta toiseen vievistä ovista mitään asiaa, joskin tuttuja poikkeuksia on tietysti mukana joukossa.
Vaikeustasoja Resident Evil 2:ssa piisaa kolme eri kappaletta, joista normaalillakin on tarjota syytä paniikkiin. Vaikeustasoista haastavin pistää taas kapuloita rattaisiin aivan toden teolla, tehden pelaajasta lähes kertalaakista kuolevan. Myös kirjoituskoneiden avulla tallentamista on sitäkin osaltaan hankaloitettu varta vasten haalittavalla mustemäärällä.
Resident Evil 2 on kaiken kaikkiaan täydellinen esimerkki siitä, kuinka videopelien uusioversioita tulisi toteuttaa. Ajan hammasta kestänyt Raccoon City ja sen kauhut on saatu tuotua nykyajalle kokemusta vain entisestään parantavilla ratkaisuilla, jotka pitävät kokonaisuuden kasassa koko läpipeluun ajan. Kyseessä on kokemisen arvoinen tuotos niin alkuperäisen pelin aikanaan kolunneille kuin uusille kauhusarjan ystäville.
RESIDENT EVIL 2 (2019)
“Resident Evil 2 on uusioversioiden aatelia ja pakkohankinta jokaiselle kauhupeleistä pitävälle.”
