Uusimmat

Arvostelu WRC Generations tarjoaa rallikansalle turhan tutun tuntuisen ajopelin

25.11.2022 09:00 Antti Voutilainen

WRC Generations

WRC-pelisarjan uusin vuosipäivitys jää ohueksi. Ainoaksi merkittäväksi päivitykseksi WRC Generationsissa voidaan laskea moninpelin puolelta löytyvä Leagues-liigasarja. Vanhat murheenkryynit ovat siis yhä tallella – ja onpa mukaan saatu uusiakin ärsytyksen aiheita.


WRC GenerationsJulkaisupäivä: 3.11.2022
Studio: KT Racing
Julkaisija: Nacon
Saatavilla: PlayStation 4 & 5, PC (Windows, testattu) & Xbox One & Series X/S (Switch joulukuussa)
Pelaajia: 1, moninpeli
Ikäraja: K3
Peliä pelattu arviota varten: 12 tuntia


Nykytietojen valossa WRC Generations jää GT Racing-kehittäjän viimeiseksi viralliseksi WRC-peliksi, sillä lisenssi siirtyy tämän vuoden jälkeen EA:lle ja Codemastersille. Tuon tiedon valossa odotin kehittäjän laittavan kaiken likoon ja tarjoavan parasta mahdollista rallia. No ei, nyt saatiinkin uusinta edellisvuoden pelistä pienillä lisämausteilla.

Ajopelien kulmakivenä toimii uratila, jossa opitaan, kehitytään ja viimein noustaan huipulle. Ajamisen ympärille rakennettu oheistouhu voi olla parhaillaan mielenkiintoista ja jopa viihdyttävääkin, ainakin joillekin. WRC Generationissa uratila on käytännössä identtinen WRC 10 -pelin uratilan kanssa. Tyvestä lähdetään nousemaan ylöspäin, alemmasta sarjasta kohti kuninkuusluokkaa. Viime vuoden pelissä tallin managerointi alkoi tympimään ensimmäisen kauden jälkeen, nyt se tapahtui jo kesken ensimmäisen kauden.

Uratilan ongelmana on, että rallien väliin ahdettu täytepuuha ei tunnu merkitykselliseltä. Rällääminen äärimmäisissä olosuhteissa ja kilpailevien autovalmistajien karsintoihin osallistuminen kerryttävät ehkä kokemuspisteitä ja rahaa tallin pankkiin, mutta isompaa kokonaisuutta ne eivät juurikaan palvele. Jos rallia edeltäisi esimerkiksi pari lyhyttä testiä, joissa pääsee testaamaan eri renkaita ja niiden toimivuutta, niin se tuntuisi jo huomattavasti merkityksellisemmältä. Testaavathan tallit oikeassakin maailmassa.

Lisäksi touhusta syntyy käsitys, että ”Jokkis-talli” on lähtenyt koettamaan onneaan isoihin kisoihin. Esimerkiksi rallissa ei osata ennustaa säätä tulevalle erikoiskokeelle, jos omaa ”sammakkomiestä” ei ole pestattu ennustamaan. Puhumatta muista käsienheiluttelijoista. Onneksi pelistä löytyy Season-pelimuoto, jossa ajetaan rallikausi ilman täytepuuhastelua. Se toimi tässä tapauksessa parhaana rallijanonsammuttajana.

WRC Generations

Mustan, pyöreän Pirellin kirous jatkuu

Yksi edellisvuoden WRC 10:n ärsyttävimmistä piirteistä oli rengasralli, ja se on mukana myös tässä osassa. Pelaaja laitetaan valitsemaan ennen rallia ne renkaat, joita tulee käyttämään. Tämä on varsin loogista, mutta renkaita saa rajallisen määrän ja päätökset tehdään arvausten varassa.

Jos sääennuste ennen rallia povaa sateista keliä, niin valinta painottuu sadekelin renkaisiin. Mutta entäpä sitten, kun erikoiskokeelle siirtyessä keli onkin mitä aurinkoisin? Ihan vain tiedoksi, että sadekelin asfalttirenkailla kuiva asfaltti on liukkaampi alusta kuin märkä asfaltti kuivan kelin renkailla. Sadekelin renkaat myöskin kuluvat varsin nopeasti kuivalla asfaltilla.

Edellisosan rengasperseilyn nostattaman tieraivon kanssa pystyi elämään, mutta WRC Generationsissa homma on viety vielä pidemmälle. Pelin jokaiseen ralliin on nimittäin lisätty huippupitkä erikoiskoe, joka vastaa pituudeltaan noin kolmea tavallista erikoiskoetta. Ajallisesti erikoiskokeen selvittäminen vie siis 15-20 minuuttia.

Ensimmäinen ongelma on siinä, että keskittyminen alkaa herpaantumaan viimeistään 10 minuutin kohdalla. Toinen, vielä pahempi ongelma on ne pirun Pirellit. Ne ehtivät kulumaan erikoiskokeen aikana todella paljon, vaikka alle olisi onnistunutkin saamaan täysin iskemättömät yksilöt. Ärsyttävyys piilee siinä, että auton ohjattavuus ja tuntuma muuttuvat todella radikaalisti yhden erikoiskokeen aikana. Se, mihin totut erikoiskokeen alussa, ei päde enää lopussa. Realismiin pyrkimisen hintana on tällä kertaa pelaajan turhautuminen.

Tyytyväisyyteen olisi riittänyt se, että huoltotauoilla autoon olisi saanut uudet (ja olosuhteisiin sopivat) renkaat ja huippupitkät erikoiskokoeet olisivat olleet maksimissaaan 10 minuutin ponnistuksia.

WRC Generations

Aaveissa vainko oot mun

WRC Generationsin merkittävin uudistus löytyy moninpelin puolelta. Tutun turvalliset pelimuodot ovat saaneet rinnalleen League-liigatilan, jossa kilpaillaan pääsystä tuloslistan kärkeen. Palkintopallia voi tavoitella joko yksin tai maksimissaan kahdeksan henkeä käsittävän tiimin kanssa.

Jokaisen kauden alussa suoritetaan karsinta, jossa pelaajat luokitellaan kykyjensä mukaisiin liigoihin. Sen jälkeen pyritään keräämään pisteitä päivittäisistä ja viikottaisista haastetehtävistä. Päivittäiset haasteet ovat yksittäisiä erikoiskokeita ja viikottaiset kokonaisia ralleja. Näissä sitten ajetaan haamuautoa vastaan ja pyritään pääsemään piikkipaikalle kerta toisensa jälkeen. Kauden päätteeksi kolme parasta saa nimensä ja virtuaalisen ajokorttinsa näytille pelin sisäiseen Hall of Fameen.

Ensimmäisen Leagues-kauden on määrä startata 5. joulukuuta.

Jokaisen ajetun erikoiskokeen kellotettu aika päätyy muutenkin tuloslistalle muiden pelaajien tuloksien sekaan, mutta hennon kiitoksen kehittäjä ansaitsee siitä, että pelaajia pyritään aktiivisemmin houkuttelemaan takaisin pelin äärelle. Verkkomoninpeliaktiviteettien lisäksi WRC Generationsista löytyy split screen -tila, jonka ansiosta tieraivoa voi kokea kahdestaan kaverin kanssa yhteiseltä näytöltä. Mukana on myös kaverisuhteet koetukselle laittava Co-Driver -pelimuoto, jossa toinen pelaaja hoitaa ajamisen ja toinen nuottien lukemisen.

WRC Generations

Carloksen auto syttyi palamaan

WRC 10:ssä nähdyt legendaariset autot löytyvät myös Generationsista. Tarjolla on miellyttävä kattaus takavuosien ja vuosikymmenien legendaarisimpia ralliautoja. Halutessaan pelaaja voi hypätä esimerkiksi Carlos Sainzin kenkiin ohjastamaan Toyota Corolla WRC:tä tai Tommi Mäkisen Mitsubishi Lancer Evo V -mallia. Mukana on myös surullisenkuuluisan B-ryhmän hirviöautoja.

Miellyttävimmän ajokokemuksen tarjosi vuoden 2017 Ford Fiesta WRC. Siinä teho ja ohjattavuus tuntui lyövän kättä erityisellä rakkaudella ja sen ansiosta kyseisellä peltilehmällä kiihdyttely tarjosi kiistatta parhaan ajonautinnon.

Ajonautinnosta puheen ollen: WRC Generationsin ajotuntuma pädiohjaimella oli vähintäänkin hyvä. Autot tottelivat käskytystä varsin kuuliaisesti. Joskin kaasun käyttäminen auton ohjaamisessa pädin liipaisimella on vaikeaa, ellei mahdotonta.

Niinä hetkinä, kun peliin sisällytetyt ärsykkeet pysyivät loitolla, pääsi hetkittäin nauttimaan siitä rallipelin hekumasta. Parhaillaan yksi erikoiskoe on sarja palkitsevia onnistumisia.

Rallipeleissä raja onnistumisen ja epäonnistumisen välillä on niin hyvin hento. Väärä tilannenopeus, huono jarrutuksen ajoitus, liian rohkea leikkaus ja niin edelleen. Epäonnistumiset vaanivat jokaisessa mutkassa, mutta kun ne onnistuu välttämään, jokainen ratissa vietetty sekunti on taivaallisen palkitsevaa. Se on syy, miksi rallipelit kerta toisensa jälkeen onnistuvat houkuttelemaan ja lukitsemaan ääreensä.

WRC Generations

Taikapölyä ja pateettista pörinää

Pelisarjan edellisessä osassa ajokokemusta riivannut taikapöly on läsnä myös WRC Generationsissa. Tälläkin kertaa tuulilasi siis likaantuu selittämättömästä taikapölystä, jota saa olla pyyhkimässä pois alituiseen. Asian ymmärtäisi, jos tien päällä leijailisi pölypilvi esimerkiksi edellisen kuskin jäljiltä, mutta mitään indikaatiota moisesta ei anneta. Ruotsin rallissa tuulilasiin puskee vastaavasti lunta kirkkaalla kelillä, eikä sielläkään lumi edes pöllynnyt.

Ajoelämyksen kannalta harmittamaan jäi myös se, että autojen äänet eivät kuvasta sitä raivokasta tehoa, mikä niiden konepellin alla mylvii. Jouduin vaihtamaan ajaessa kuvakulmaksi konepeltikameran, jotta pääsin lähemmäs ajoelämyksen endorfiinisysäystä.

Visuaalisessa toteutuksessa eniten häiritsemään kävi varsin staattiset ja elottomat ympäristöt. Puut ja pensaat eivät hievahdakaan. Puhumattakaan muista ”maailman täytteistä”. Ajaessa ei tietenkään olla maisemia ihailemassa, mutta elottomuus pistää silmään. Muutoin visuaalinen toteutus on välttävällä tasolla.

Kokonaisuutena WRC Generations on hyvin ristiriitainen tapaus. Pelissä on massiivinen määrä sisältöä, jonka äärellä aikaa saa kulumaan ties kuinka kauan. Ongelma onkin siinä, että edellisosaa pelanneelle tuo kaikki sisältö tuntuu kierrätetyltä. Uutta on hyvin niukalti ja sekin painottuu lähinnä moninpeliin. Vielä enemmän harmittaa se, että edellisosassa ärsyttäneet asiat ovat siirtyneet uuteen osaan sellaisenaan.

WRC GENERATIONS

Arvosana: 2,5/5

”WRC Generations sammuttaa kyllä akuutin ja kroonisemmankin rallijanon, mutta parhaiten se toimii, jos vuosikerta 2021 jäi välistä.”

Antti Voutilainen

”Aloitin Muroka-koulussa vajaat kuusi vuotta sitten. Jalo tavoitteeni on tulla RGB led-valaistun vyön Murokaksi vielä jonain päivänä. Harjoitusnäytteitäni päätyy pääasiassa tietotekniikka- ja peliosioihin. Välillä myös Pelaaja-lehteen. Jos en ole pyrkimässä kohti Muroka-tavoitettani, olen todennäköisesti grindaamassa Destiny 2:sta, sillä siinäkin matka on päämäärää tärkeämpi."

Muropaketin uusimmat