Resident Evil 6 HD remasteroi huonon pelin entistäkin huonommaksi (PS4, Xbox One)

13.05.2016 16:00 | Miikka Lehtonen

Resident Evil 6Tekijä: Capcom
Julkaisija: Capcom
Testattu: Xbox One
Saatavilla: PlayStation 4, Xbox One
Pelaajia: 1, 2 (internetissä)
Pelin kotisivu: http://www.capcom.com
Arvostelija: Miikka Lehtonen

residentevil6_hd_arv_015

 

Erilaiset HD-uusintaversiot ovat viime vuosien aikana yleistyneet räjähdysvauhdilla ja moni firma tuntuu raapivan jo tynnyrin pohjaa etsiessään uusia kandidaatteja remasterointia varten.

Resident Evil 6 on selkeästi tätä tynnyrinpohja-osastoa, sillä kyseessä on yleisen mielipiteen mukaan se huonoin Resident Evil. Eikä uusintaversiokaan ole kummoinen.

Vuonna 2012 julkaistu Resident Evil 6 ei ollut millään mittarilla se peli, jota Resident Evilin fanit halusivat. Resident Evil 4 menestyi aikanaan todella hyvin, vaikka – tai ehkä nimenomaan koska – se oli selvästi toiminnallisempi ja pelattavuudeltaan modernimpi kuin sarjan aiemmat pelit. Resident Evil 5 jatkoi samaa toimintalinjaa ja miellytti kyllä taas sarjan uudesta suunnasta pitäviä, mutta jätti ne klassisen Resident Evilin ystävät lumihankeen.

Kun Capcomilla ei selvästikään oikein tiedetty, kumpaa näistä leireistä yritettäisiin miellyttää Resident Evil 6:n myötä, yritettiin sitten miellyttää kaikkia. Tuloksena oli vähemmän yllättäen peli, joka ei sitten miellyttänyt oikein ketään.

Resident Evil 6

Sekametelisoppa

Resident Evil 6 on sekava tarina kaaoksesta suurkaupungissa. Zombit riehuvat kujilla ja kaduilla pahan Umbrella-megayhtiön palkkasoturit taas kaikkialla muualla. Tähän kaaokseen on sitten sotkeutunut suunnilleen jokainen Resident Evil –pelien hämärässä ja solmuisessa tarinassa ikinä esiintynyt hahmo.

Näistä pelattavana on peräti neljä. Leon, Sherry, Chris ja Ada Wong tarjoavat kukin oman mittavan minipelinsä, jossa nähdään osa siitä suuremmasta tarinasta. Kaikissa on myös omanlaistaan pelattavuutta, sillä kullakin hahmolla on oma tyylinsä. Joskus mennään sen perinteisemmän Resident Evilin hengessä, toisinaan taas tarjolla on puhdasta kolmannen persoonan räimettä. Yksi asia kaikille tarinoille on yhteistä: niitä ei ole hauska pelata.

Resident Evil 6:ssa riittäisi ongelmia useamman sivun verran, mutta keskitytään niihin tärkeimpiin. Räiskintä ei ole hauskaa, kontrollit eivät toimi hyvin, pelin suojautumismekanismi on suorastaan surkea – mikä on suojautumiseen pohjautuvassa räiskintäpelissä vähän huono homma – ja aivan joka väliin on tungettu pakollisia, pitkiä ja tympeitä quick time eventejä.

Käsite on varmasti useimmille tuttu, mutta jos ei ole, se tarkoittaa pitkää välianimaatiota, jonka aikana pelaajan täytyy yllättäen painaa tiettyä nappia, rämpytellä eri painikkeita tai vaikka pyörittää tikkua, jotta hahmo ei kuole putoavan helikopterin alle, joudu zombien syömäksi tai muuten vain kohtaa ikävää loppua.

Näitä quick time eventejä tulee välillä vastaan miltei loputtomana sarjana. Vaikeustaso ei ole yleensä kovinkaan kummoinen, mutta silti välianimaatioiden seuraamisen sijaan huomion täytyy olla muualla. Paska idea, joka joutaisi hiljalleen jo kuolla.

Resident Evil 6

Quick time eventeihin liittyy myös pelin tragikoomisin ominaisuus. Resident Evil 5 oli mainio co-op-kokemus, jossa kaksi pelaajaa pääsi tekemään yhteistyötä paitsi zombilaumojen harventamiseksi, myös avatakseen ovia ja muuten ratkoakseen puzzleja. Resident Evil 6:ssa on myös mukana co-opia, mutta niin puolivillaisesti, että se tuntuu huonolta vitsiltä. Kaikki ne useat quick time eventit kun on suunniteltu vain yhdelle pelaajalle. Mitäs se toinen pelaaja tekee? No katsoo tietenkin vierestä! Kyllä, toisen pelaajan hommana on kirjaimellisesti katsoa – usein ensimmäisestä persoonasta – miten toinen pelaaja tekee sankarillisia juttuja. Jos koko muu peli ei olisi niin täyttä tuubaa, kuvittelisin tämän olevan nerokasta metakommentääriä pelihahmojen roolituksesta!

Resident Evil 6 ei ollut hyvä peli vuonna 2012, eikä se ole sitä nytkään. Päinvastoin, toimintapelit ovat kehittyneet neljässä vuodessa valtavasti ja Resident Evil 6 näyttää vertailussa entistä surkeammalta. Mutta entäs sitten se uusintaversio? Kai se on ainakin hyvä?

Resident Evil 6

No ei ole

Resident Evil 6:n HD-uusintaversiointi on juuri sitä, mitä Resident Evil 6 ansaitseekin. Tai ei aivan: oikeasti se ansaitsisi tulla unohdetuksi ja haudatuksi, mutta jos se nyt oli pakko uusintaversioida, niin onpa sitten ainakin tehty vasurilla ja puolivaloilla, kuten muukin peli.

Periaatteessa moni asia on hyvin: peli pyörii nyt 1080p-resoluutiolla ja pääasiassa 60 ruudun nopeudella. Mutta ei aina. Usein ruudunpäivitysnopeus putoaa hämmentävän matalille luvuille, vaikka peli itsessään näyttää vuoden 2012 Xbox 360 –peliltä. Tekstuurit ovat suttuisia, hahmomallit yksinkertaisia ja kaikki muutenkin välillä todella rujoa.

Olisi tavallaan kiva sanoa, että viimeiset neljä vuotta eivät ole muuttaneet mitään, sillä sekin olisi positiivisempaa kuin ne oikeat Resident Evil 6 –fiilikseni. Vuonna 2012 Resident Evil 6 tuntui huonolta sarjan peliltä, nyt se tuntuu kaikin puolin huonolta peliltä. Sisältöä kyllä on valtavasti neljästä yksinpelikampanjasta moninpelitiloihin saakka, mutta mikään siitä ei ole niin viihdyttävää, että Resident Evil 6 kannattaisi valita noin miljoonan muun vaihtoehdon sijaan. Huono uusintaversio huonosta pelistä.

 

Lisää aiheesta

Resident Evil 4 Wii Edition (Wii)

Resident Evil 5 (360, PS3)

Resident Evil 5 Gold (PS3, Xbox 360)

Resident Evil 6 -ensikosketus

Resident Evil HD Remaster (PC, PS3, PS4, Xbox 360, Xbox One)

Resident Evil Revelations (PS3, Wii U, Xbox 360)

Resident Evil: Operation Raccoon City (PC, PS3, Xbox 360)

Muropaketin uusimmat