Resistance: Retribution (PSP)

04.09.2009 17:20 | Petteri Kaakinen

Räiskinnät ovat harvassa käsikonsoleilla, hyvät sellaiset vielä harvemmassa. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei perinteisempiä käsikonsoleita ole suunniteltu niiden ohjaamista silmällä pitäen.

Erinomaisista Syphon Filter peleistään tunnettu Sony Bend on kuitenkin päättänyt yrittää voittaa esteet, joita tämän genren pelit ovat yleensä kohdanneet kannettavilla laitteilla. PSP-pelaajien onneksi he onnistuvat siinä kiitettävän hyvin. Lopputulos on Resistance Retribution.

Tapahtui sillä välin

Retribution paikkaa puuttuvat palaset kahden ensimmäisen Resistancen väliltä. Se kertoo mitä Euroopassa tapahtui sen jälkeen, kun Hale oli tehnyt tehtävänsä ensimmäisen osan lopussa. Epätoivoinen sota chimeroita vastaan on kaikkea muuta kuin ohi.

Peli kertoo sotilas James Graysonin suhteellisen yksinkertaisen kostotarinan. Hän joutuu todistamaan hirviöksi muuttumassa olleen veljensä kuoleman, mikä ajaa hänet henkilökohtaiselle chimeroiden tuhoretkelle. Armeija löytää kuitenkin hänet, jolloin hän joutuu valitsemaan brittien erikoisjoukkojen auttamisen ja armeijakarkurin kuolemantuomion väliltä. Valinta ei tietenkään ole vaikea, mistä alkaakin sota länsi-Euroopan vapauttamiseksi.

Vaikka Retribution kantaa Resistancen nimeä, se poikkeaa hieman aikaisemmista PS3-julkaisuista. Ensimmäiseksi huomaa sen ettei tapahtumia koeta enää hahmon silmistä kuvattuna, vaan kamera on siirretty hahmon selän taakse. Sen vaikutus pelattavuuteen ei ole järin suuri, mutta Retributionissa harrastetaan hieman enemmän kiipeilyä. Toinen muutos on se, ettei peruspeliä pelata Chimera-tartunnan saaneella hahmolla, vaan ihmisellä, jolla ei ole terveyttä parantavia voimia. Pelaajan on siten hyödynnettävä suojia entistä enemmän sekä ajoitettava hyökkäykset tarkemmin.

Muutoksista huolimatta perusta on pysynyt samana. Pelaajan eteen heitetään Chimera-lauma toisensa jälkeen suoraviivaisissa kentissä. Välillä taistellaan yksin, välillä kohdataan muita hävityn sodan helvettiin joutuneita kohtalontovereita.  Yleensä kimppuun käy useita pienempiä uhkia, toisinaan vastaan tulee vain muutama isompi titaani. Tehtävät ovat vaihtelevia eivätkä juurikaan toista itseään.

Yksinpelin läpäisee reilussa kymmenessä tunnissa. Kolme vaikeustasoa, kenttien piilotetut  raportit, taitopisteiden kerääminen sekä infected-pelimuoto, joka aukeaa tartuttamalla oman PSP:nsä liittämällä sen Resistance 2:sta pyörittävään PS3:een, tarjoavat kuitenkin syitä palata sen pariin. Tartuttamalla kopionsa Retributionista avaa Greysonille erikoiskykyjä. Hän pystyy hengittämään veden alla, mikä mahdollistaa pääsyn aikaisemmin tavoittamattomissa olleisiin paikkoihin. Ihmisetkin reagoivat tietyissä tilanteissa häneen hieman eri tavalla, mutta muutos muiden kommenteissa ei ole aivan niin suuri kuin olisi voinut toivoa.

Retribution tarjoaa myös kattavan moninpelin, jonka ei tarvitse juurikaan hävetä kotikonsoleiden nettimoninpelien rinnalla. Maksimissaan nettipeliin voi osallistua vain kahdeksan pelaajaa viidessä erilaisessa pelimuodossa, mutta se tarjoaa ystävälistan, klaanituen, arvoasteet, kaikenlaisia seurattavia tilastoja menestyksestään ja jopa tuen voice chatille. Tämä on todella konsolitason nettipeli kämmenelläsi.

Kontrollit ovat valehtelematta yksi tärkeimmistä asioista räiskinnöissä ja Retribution tekee niiden suhteen hyvää työtä. Vaikka pelaamista ei voi sanoa hyvälläkään tahdolla yhtä sulavaksi kuin kunnon ohjaimella pelattuna, Sonyn Bend-studio on tehnyt erinomaista työtä tehdäkseen kontrolleista niin sulavat kuin ne vain suinkaan voivat olla ilman toista analogitikkua.

Kaiken avaimena on puoliautomaattisuus. Ruudulla on tähtäinalue, jonka sisälle jääviin vihollisiin peli tähtää automaattisesti. Pelaajan pitää edelleen tähdätä ajatuksen kanssa, mutta ei niin tarkasti, että pelaaminen olisi mahdotonta PSP:llä. Suojan taakse meneminenkin hoituu automaattisesti vain painautumalla sitä vasten, mutta vain silloin kun vihollisia on läsnä. Pelaaminen vaatii juuri tarpeeksi ohjausta, muttei kuitenkaan niin millintarkkaa säätämistä kuin tarkemmilla ohjaustavoilla, mikä olisi vain turhauttavaa PSP:n kaltaisella alustalla.

Kuin isoveljensä

Vaihtoehtoinen menneisyys on siirretty PSP:lle hienosti. Kaikki Resistancen tavaramerkit aina apokalyptisistä maisemista massiivisiin hirviöihin löytyvät myös Retributionista. Grafiikat ovat edelleen ruskeasävytteiset, mutta sen osalta Bend on vain ollut uskollinen edeltäjilleen. Värimaailman tylsyydestä huolimatta grafiikat ovat varsin vakuuttavaa työtä PSP-peliksi. Äänimaailmassakaan ei olla säästelty. Orkestroitu musiikki ei häviä eeppisyydessään vastaaville konsolipeleille ja ääninäyttelykin on kaikin puolin vakuuttavaa työtä.

Retribution on kaikin puolin laaja ja laadukas paketti, joka voi liittyä häpeilemättä edeltäjiensä seuraan. Siitä nauttiminen riippuu kuitenkin täysin siitä pitääkö pelin kontrolleista vai ei. Jos ajattelee, että räiskintöjen pelaaminen on tuskaa jopa kotikonsoleiden ohjaimilla, tulee tuskin pitämään tästäkään. Jos pieni kömpelyys ei haittaa, se tarjoaa kattavan paketin viihdyttävää nettipelillistä räiskintää kannettavassa muodossa.

 

Tekijä: Sony Bend
Julkaisija: Sony
Testattu: PlayStation Portable
Saatavilla: PlayStation Portable
Pelaajia: 1-8
Pelin kotisivu: Resistance: Retribution
Petteri Kaakinen

 

Lue myös

Batman: Arkham Asylum (PC, PS3, Xbox 360)

Buzz: Suomen neropatti (PSP, PS2, PS3)

Crash Bandicoot: Mind Over Mutant (PS2, Wii, 360)

Dragonica Online -ennakko (PC)

Fat Princess (PS3)

Patapon 2 (PSP)

Tom Clancy’s EndWar (DS, PSP)

Wolfenstein (PC, PS3, Xbox 360)