Wacky World of Sports (Wii)

31.12.2009 15:00 | Juho Anttila

Voin melkein nähdä silmissäni tilanteen Segan johtoryhmän kokouksessa. Budjetissa olisi vaade vielä yhdelle hitille, mutta ideat ovat lopussa. Sitten nuorempi markkinointidroidi viittaa ja ehdottaa: ”Tehdään minipelikokoelma Wiille!”

Naurunröhähdykset vaimenevat pian, kun pöytään lyödään Wii Sportsin myyntiluvut. ”Tämäkin myy kuin leipä, joten mitäjos mekin julkaisisimme urheilupelin, vain hauskemman sellaisen.”Nyt ei voi mennä vikaan, eihän?

Wacky World of Sports on nimensä mukaisesti kokoelma mitä omituisimpia urheilupelejä. Keilaamisen ja mäkihypyn sijasta nyt heitetään tonnikalaa, ajetaan kilpaa ruohonleikkureilla tai otetaan miehestä ja naisesta mittaa nyrkkeilyn ja muistipelin ristisiitoksen parissa. Minipelikokoelmasta kun on kyse, vaihtelee taso tyypilliseen tapaan jyrkästi. Tällä kertaa valitettavasti vain keskinkertaisesta surkeaan.

Ärsyttävää”hauskuutta”

Monelle voi tulla yllätyksenä, että lähes kaikille paketin urheilulajeille löytyy ainakin jonkinlainen tosielämän vastine. Tonnikalaa heitetään Australiassa, vaikka kalapula onkin pakottanut vaihtamaan aidot merenelävät tekokaloihin, huonekaluista viritellään oikeastikin kummallisia menopelejä ja liukkaassa mudassa telmimisen ympärille lienee kehitelty useampikin kilpailutapahtuma.

Paras huumori irtoaa tosielämän absurdiuksista. Sitä ei tällä kertaa olla ymmärretty Segalla. Paketti olisi paljon mielenkiintoisempi ja hauskempi, jos lajeista annettaisiin aitoa tietoa, ehkä jopa videoitakin. Sen sijaan Wacky World of Sports luottaa yliampuvaan ja -yrittävään huumoriin, joka ei osu lähellekään maaliaan.

Karrikoidut, mutta samalla karkeat hahmot eivät jaksa naurattaa ensihörähdystä pidemmälle. Animaatiot ovat kömpelöitä ja honkkeli juontajahahmo yksinkertaisesti ärsyttävä. Raivostuttavimmat mokat löytyvät silti äänipuolelta. Meluisa ja samoja sampleja pyörittävä kakofonia tympisi ilmankin, että joka ikistä ruudulla tehtyä valintaa säestää sama verenpainekattoa ravisuttava ”Jee!”-huudahdus. Voi jee!

Kontrollit kateissa

Puitteet ovat siis kaikkea muuta kuin kunnossa. Tai sitten en kuulu kohderyhmään, tällainen ”huumori”ja yksinkertainen pelattavuus kun sopivat paremmin perheen pienimmille. Segalla on vain tässäkin suhteessa tehty vakava laskuvirhe.

Väkivaltaisuuden vuoksi rapsahtanut kahdentoista vuoden ikäraja lienee seurausta nyrkkeilyminipelistä, jossa vastustajan saa sukupuoleen katsomatta piestyä mustikaksi. Ei se väärinkään ole, kohderyhmä huomioon ottaen vain ihan väärässä pelissä.

Iso osa minipeleistä kärsii myös surkeista kontrolleista. Kamalimpana esimerkkinä tonnikalanheitto, jossa eväkkääseen ei meinaa saada vauhtia sitten millään. Onneksi siedettävämpiäkin aktiviteetteja löytyy.

Korttinyrkkeily on konseptina mielenkiintoinen. Joka toinen erä käydään kehässä, joka toinen taas muistipelin parissa. Liian yksinkertainen nyrkkeilymekaniikka tekee kokemuksesta pian tylsän. Kaikkien kotiäitien suosikkilaji, ääritilannesilitys, on myös ihan toimivaa rytmipohjaista kertakäyttöviihdettä. Rytmiteemaa kierrättävä halonhakkuu jää vertailussa toiseksi tunnottoman ohjauksen vuoksi.

Sisältöpula-aika

Pahimmaksi pulmaksi nousee kuitenkin sisällön puute. Huonekaluajelu ja ruohonleikkuriralli naurattaisivat useammankin kierroksen, jos ratavalikoimassa olisi mistä valita. Jopa kuivahko jäägolffaus, jonka parissa liian hitaat kilpailijat jäätyvät tönköiksi, kävisi seurapeliksi, mutta miksi ihmeessä pelattavia reikiä ei ole enempää?

Kavereiden kanssa pelaaminen lienee tällaisten pelien suola, mutta Wacky World of Sports ei hyödynnä ideaa tarpeeksi hyvin. Osa peleistä perustuu pelkkiin yksilösuorituksiin toisten hävitessä vertailussa”oikeille”vastineilleen. Miksi ajaa rallia sohvalla, kun koneeseen voi sujauttaa Mario Kartin?

Wiin minipelipaljoutta pohtiessani pysähdyin miettimään, miksi Wii Sports jaksaa kiinnostaa ihmisiä, mutta Wacky World of Sportsin kaltaiset naurattavammat teokset jäävät hyllyyn. Useimmilla Wii Sports on tullut konsolin mukana, mutta sen lisäksi alkuperäinen urheilupeli on tarpeeksi neutraalia ja helposti lähestyttävää huvia oikeastaan kenelle tahansa.

Wacky World of Sports yrittää kovasti, mutta ei lopulta löydä kohderyhmäänsä. Ne, joita omituinen aihepiiri tai kömpelö huumori ei vieraannuta pelin parista, kyllästyvät lopulta suppeaan ja huonosti toteutettuun sisältöön. Peli ei ole täysin toivoton, mutta on vaikea keksiä, kenen tähän kannattaisi eurojaan sijoittaa, kun markkinat pullistelevat hauskempia ja ennen kaikkea paremmin toteutettuja seurapelejä.

 

Lopputiedot

Tekijä: Sega
Julkaisija: Sega
Testattu: Nintendo Wii
Saatavilla: Nintendo Wii
Pelaajia: 1-4
Pelin kotisivu: http://www.sega.co.uk/games/wacky-world-of-sports/
Juho Anttila

 

Lue myös