Kun Saatana vaani pientä pelaajaa – 90-luvun saatananpalvontakohu on tänään silkkaa kultaa
Nykypäivänä Suomea uhkaa muun muassa homosaatio, mutta 1990-luvulla sitä vasta elettiinkin jännittäviä hetkiä. Silloin meitä näet uhkasi satanisaatio!
Nuoria on temmottu paholaisen valtakuntaan milloin televisiolla ja elävillä kuvilla, sarjakuvilla, heavyllä metallilla ja rokkenrollilla ja ihan milloin milläkin. Proge taisi olla lähimpänä onnistumista. Suomessa vihtahousun pelko kulminoitui 1990-luvun lopussa, kun kauhistuneet jumalanpalvojat löysivät uusimman ja tähänastisista pelottavimman synnistyttäjän: roolipelit.
Ja kiitämmekin kauniisti Yleä, joka julkaisi Elävä arkisto –palvelussaan saatananpalvontajuttunsa vuodelta 1997.
Johtavatko roolipelit saatananpalvontaan, juttu kysyi osuvasti jo otsikossaan:
Lintunen uskoi, että hänen poikansa oli roolipelien avulla johdatettu saatananpalvontaan: ”Siitä olen varma.”
Pojat harrastivat Live Action Role Playingia eli live-roolipelejä eli larppausta. Kuten Lintusen pojat, myös keskusteluun kutsuttu Larppaaja-lehden päätoimittaja Esko ”Elf” Vesala oli larppauksen harrastaja. Elfin mukaan roolipelaamisessa ei missään nimessä ollut kyse saatananpalvonnasta.
”On vaikea kuvitella mitään tervehenkisempää harrastusta, jossa saisi asettua empaattisesti jonkun toisen olennon asemaan. Tämä on aivan tuulesta temmattu väite.”
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että he ovat jääneet tähän maailmaan.
Anna Lintunen oli kuitenkin saapunut keskusteluun todistusaineiston kera. Alustuksena huolestunut äiti kertoo poikiensa viettäneen aikaa, jopa kokonaisia viikonloppuja, erään opettajan myllyllä. Paikalle oli kerääntynyt roolipelaajia ympäri Etelä-Suomea pelaamaan. Lintunen oli saanut tietoonsa, että myllyllä oli harrastettu spiritismiä.
Pojat olivat palanneet eräältä pelireissultaan kotiin aggressiivisina, väsyneinä, kofeiinipillereitä syöneinä (”niin kuin oppeihin kuuluu”), eivätkä he olleet syöneet mitään ravitsevaa ruokaa.
Kuulostaa Assemblyiltä.
Halvatin hienon artikkelin löydät Ylen sivuilta.
Lue juttu, katso video: Yle Elävä arkisto, Johtavatko roolipelit saatananpalvontaan?
Tähän kohtaan on ihan pakko lainata pätkä vielä julkaisemattoman Skrolli 2015.3 –lehden roolipeliartikkelista, jossa kotimainen vanha kehno Nordic muistelee juuri tätä aikakautta:
Osittain noiden tapausten innoittamana väsäsin jossain välissä humoristisen Jokaisen roolipelaajan saatananpalvontaopas -nimisen pikku vihkosen. Fantasiapelien Lauri Tudeer, joka mielihyvin otti pikkupelini myyntiin, kuitekin katsoi että ärsytyskynnyksen mahdollisesti ylittävä opas ei kuulunut Fantsun tiskille. Niinpä sitä myytiin tiskin alta. Hyvin sekin meni kaupaksi.
Niin, näin roolipelaajaraukkoja oikein tietoisesti usutettiin Saatanan syliin, oikein kaupallisin tarkoituksin. Eikö mikään ole pyhää?
Kummelikin muuten osallistui suomalaisten satanisointiin:
Jos Kummeli-sketsinkin jälkeen tunnet ikuisen sielusi olevan yhä vaarassa, niin tästä traktaatista löydät tien valoon:
Maestro Rautiainen kaivoi vielä tämän jokseenkin pysäyttävän kirjoituksen Keskisuomalainen-sanomalehden yleisönosastolta:
En suosittele alkoholin käyttöä kenellekään, mutta pakkotilanteessa sallisin omalle lapselleni sata kertaa mieluummin kylmän kadun ja juopottelun kuin roolipelien pelaamisen.
Oluen juomisesta voi toki alkoholisoitua, mutta kaikessa karmeudessaan se on kuitenkin pienempi paha. Alkoholisti tuhoaa oman ja lähimmäistensä elämän, mutta murhia, kauhua, okkultismia ja hirviöitä pullollaan olevat roolipelit muovaavat ajan myötä lapsistamme täysin sairailla käyttäytymismalleilla varustettuja tunneinvalideja; pahimmissa tapauksissa saatananpalvojia ja tappajia, joille ihmishenki ei merkitse yhtään mitään.
Lue koko juttu: Saatanalliset roolipelit ja mielenterveys
