Professori ja apurit hummituksen kintereillä: lue arvostelu
Professor Layton -pelisarja on löytänyt DS-konsolilla oman kohdeyleisönsä vallan oivallisesti, ja syystäkin. Ovathan ne mainioita ja ystävällistä huumoria pursuavia älypelejä. Tero Lehtiniemi syynäsi sarjan tuoreinta peliä, Spectre’s Callia, ja tykkäsi taas kerran.
Professor Laytonit ovat aina olleet kiehtova yhdistelmä suorastaan Miyazaki-tasoista animea ja toisinaan pirullisiksikin äityviä puzzleja, eikä tähän peruskaavaan ole luvassa muutosta. Puzzleja on hirveä määrä, ja vaikka pientä toistoa onkin havaittavissa, on silti tuttuun konseptiin onnistuttu puhaltamaan mukavasti uutta tuulta. Lisäksi uudet minipelit ovat pääosin mainioita.
Oikeastaan Laytonin suurimmat ongelmat johtuvat sen alustasta. Nintendo DS:n ruudulta esimerkiksi kuvapuzzlet tuottavat kaltaiselleni normaalinäköisellekin ihmiselle toisinaan ongelmia, ja ratkaisut tuntuvat yleisesti hieman kaukaa haetuilta. Pääsääntöisesti ongelmanratkaisu on kuitenkin mielenkiintoista ja pelattavaa piisaa.
Lue koko arvostelu:Professor Layton: Spectre’s Call (DS)
Lisää aiheesta
Professor Layton and the Lost Future (DS)
Professor Layton and Pandora’s Box (DS)
Professor Layton and the Curious Village (DS)
Lue myös
Arma X Anniversary Edition (PC)
