Tutkimus: toimintapelit eivät suinkaan tyhmennä, vaan kehittävät pelaajiaan
Pelien vaikutuksia pelaajien aivoihin, kehitykseen, fysiologiaan ja ties mihin muihin asioihin on tutkittu viime vuosien aikana kiihtyvällä tahdilla, ihan ymmärrettävistä syistä. Pelien ja pelaamisen ollessa jatkuvasti yleistyviä puuhia myös tiede pyrkii ymmärtämään ilmiötä ja sen seurauksia mahdollisimman hyvin.
Tuore Policy Insights from the Behavioral and Brain Sciences -lehdessä julkaistu artikkeli tutkii asiaa uudella ja entistä kattavammalla tavalla. Usein tutkimuksissa on tapana ajatella pelejä jonkinlaisena monoliittisenä entiteettinä, mutta kuten tohtorit C. Shawn Green ja Aaron R. Seitz tutkimuksessaan pohtivat, tämä ei ole hyvä lähestymistapa.
”Termi ’videopeli’ viittaa tuhansiin kovin erilaisiin kokemuksiin aina yksinkertaisista korttipeleistä rikkaan yksityiskohtaisiin fantasiamaailmoihin, puhtaan yksinäisistä puuhista satojen muiden kanssa tehtäviin aktiviteetteihin. Kukaan ei kysyi, mitä hyötyä ’ruoan’ syömisestä on ihmiskeholle. Sen sijaan ymmärretään, että ruoan vaikutukset riippuvat sen koostumuksesta.”
Tohtorit Green ja Seitz lähtivät tämän toteamuksen jälkeen tutkimaan, miten toimintapelit vaikuttavat aivojen kehitykseen. Tutkimuksessa toimintapeleiksi laskettiin pelit, joissa on nopeasti ruudulla liikkuvia ja siltä pois lähteviä kohteita ja jotka vaativat pelaajalta nopeita ja tarkkoja reaktioita. Hieman yllättäen tohtorit huomasivat, että nämä pelit tuntuvat paitsi parantavan pelaajiensa kognitiivisia funktioita — eli aivojen toimintaa — myös tekevän sitä paremmin kuin aivojen kehittämiseen tarkoitetut pelit.
”Toimintapelit yhdistetään huomiokykyjen parantamiseen, aivojen prosessointikyvyn kehittämiseen ja niin matalan kuin korkean tason kognitiivisten kykyjen parantamiseen. Monet muunlaiset pelit eivät tuota samanlaisia tuloksia havainto- ja kognitiokyvyissä”, tohtorit kirjoittivat. He olivat havainneet, että niin kutsutut aivopelit eivät tuntuneet yleisesti tuottavan läheskään niin hyviä tuloksia kuin ihan viihdepeleiksi suunnitellut toimintakokemukset.
”Modernit videopelit ovat kehittyneet hienostuneiksi kokemuksiksi, jotka saavat aikaan reaktioita, joiden tiedetään olevan olennaisia tekijöitä käyttäytymisen muokkaamisessa, oppimisessa ja aivojen elastisuuden kehittämisessä. Videopelit jo aivan perusluonteestaan johtuen pyörivät erilaisten oppimisaktiviteettien (toisin sanoen päätösten ja niistä saatavien välittömien palautteiden) ympärillä, mikä on yleisesti tehokkaampaa kuin passiivinen oppiminen.”
Joten nytkö videopelit on sitten todistettu kansanterveydelliseksi hyöykkeeksi? Ei toki, sillä yksittäiset tutkimukset eivät vielä anna kovinkaan kattavaa kuvaa mistään aiheesta. Tohtorien havainnot tuntuvat kyllä intuitiivisesti uskottavilta ja järkeviltä, sillä videopelit vaativat ajattelua, reagointia ja uusien asioiden opettelua. Nämä ovat kaikki hyviä asioita aivojen kannalta.
Mikäli tutkimus kiinnostaa, sen voi ladata ilmaiseksi oheisen linkin kautta.
Lähde: PsyPost
Lisätietoja: tutkimus julkaisijan sivuilla
