UUSIMMAT

Arvostelu: Ei pelota, ei – Sokkona pelattava Perception on umpitylsä kävelysimulaattori

29.06.2017 21:06 | Ilari Hauhia

Ajatus sokeasta pelisankarista on kiehtova ja ansaitsee hatunnoston. Ikävä kyllä The Deep End Gamesin uutuusseikkailu Perceptionista ei paljoa muuta kehuttavaa löydy.


Julkaisu: julkaistu / Tekijä: The Deep End Games / Julkaisija: Feardemic / Testattu: Xbox One / Saatavilla: PC, PlayStation 4 & Nintendo Switch / Pelaajia: 1 / Ikäraja: K16


Perceptionissa sokeana syntynyt Cassie näkee painajaisia, joissa esiintyy valtava kartano, hirttoköysi sekä pelottava puu. Tästä innostuneena Cassie päättää ottaa seuraavan lennon kohti hylättyä sukukartanoaan.

Sokeutensa takia Cassie havainnoi ympäristöään kepillä koputtelemalla. Supersankari Daredevilin tavoin Cassie kykenee ”näkemään” koputtelusta syntyvät ääniaallot. Perceptionin näkemys ympäristön kaikuluotauksesta ei ole välttämättä kovin realistinen, mutta ainakin idea on pelirintamalla uusi ja tavallaan ihan kiehtova. Ikävä kyllä, Perceptionin pelimekaniikka muuttuu nopeasti puuduttavaksi, sillä Xboxilla oikeasta liipaisimesta tapahtuva kepin heiluttelu käy pidemmän päälle melkoiseksi käsijumpaksi.

Kaikuluotauksen takia Perceptionin grafiikat ovat tasaisen siniharmaat. Ratkaisu on ymmärrettävä ja sopii pelin teemaan, mutta eivät varsinaisesti hivele pelaajan verkkokalvoja. Myöskään Perceptionin äänimaailma ei tarjoa kovinkaan huikeita elämyksiä, vaan suurin osa äänitehosteista ovat tavanomaista kauhunarinaa ja huhuu-ääniä.

Kiukkuinen kummitus kiusaa

Kepin hakkaamisessa on myös kääntöpuolensa. Mikäli sillä tai askelillaan tuottaa liikaa ääntä, kiinnostuu kartanossa lymyilevä Presence-kummitus pelaajan tekemisistä.

Presencen herätessä alkaa kuulua pahaenteistä kirskuntaa ja peliympäristö muuttuu punakeltaiseksi. Tässä vaiheessa on hyvä hetki nostaa kädet pystyyn ja laskea kymmeneen, sillä mitään ei ole enää tehtävissä ja loppu on lähellä. Periaatteessa Cassie voisi yrittää juosta johonkin kartanon piilopaikoista, mutta todellisuudessa niitä on harvoin tarpeeksi lähellä Prescencen yllättäessä. Täten onkin helpompaa hyväksyä kohtalonsa ja antaa huppupäistä hyönteistä muistuttavan olennon syödä Cassie ihan rauhassa B-luokan cutskenen roiskiessä verta seinille.

Lohtua tilanteeseen tuo se, että yleensä edellinen checkpoint ei ole kauhean kaukana.

Perceptionia on vaikea kutsua kauhupeliksi, sillä Prescencen ja muutaman muun äkkikuolemia tarjoilevan kammotuksen lisäksi pelissä ei ole juuri muuta kauhistuttavaa. Totuuden nimissä olisi todennäköisesti ollut parempi ratkaisu, mikäli nykyisetkin kammotukset olisi leikattu kokonaan pois. Silloin ainakin ympäristöä voisi tutkia rauhassa ja ehkä pelintekijät olisivat kehittäneet Perceptioniin jotain järkevää tekemistä.

Tuhannen ja yhden oven tarina

Perceptionin alussa pelaajalta kysytään, haluaako tämä Cassien kertovan tarinan aikana omia pohdiskelujaan vai haluaako pelaaja keskittyä Perceptionin kartanoon hiljaisuudessa. Vaihtoehdoista kannattaa ehdottomasti valita hölösuisempi Cassie, sillä muuten järjettömän tylsä Perception on, noh, vielä tylsempi.

Tylsäksi Perceptionin tekee se, ettei siinä ole todellisuudessa juurikaan varsinaisia pelillisiä elementtejä. Vuorovaikutusmahdollisuudet jäävät Cassien kepin heilutteluun, ympyrän juoksemiseen, kyykkäämiseen sekä A:n painamiseen aina silloin, kun sopiva esiskriptattu kohtaus alkaa. Cassie ei osaa edes hypätä, minkä johdosta naisen tie katkeaa välillä polvenkorkuiseen esteeseen.

Perception on kävelysimulaattori, jossa pelaaja voi juosta paikasta A paikkaan B, tosin harvemmin suoraan. Matka tyssää yleensä lukossa olevaan oveen tai muuhun esteeseen. Tällöin täytyy etsiä esteen kiertävää vaihtoehtoista reittiä tai esimerkiksi lukon avaava avainta. Koska Perceptionin kartano on melkoinen sokkelo, on Cassielle annettu supervoima: mikäli painaa ohjaimen vasenta liipaisinta, Cassie kääntää automaattisesti päänsä kohti paikkaa, mihin peli haluaa pelaajan etenevän.

Käyttämällä superkykyä noin 3-4 tuntia kestävästä Perceptionista tulee pelkkä läpijuoksu, mikä ei kylläkään ole millään tavalla huono asia – pelin päätepisteen lähestyessä kun loppuvat myös pelaajan kärsimykset. Tai niin sitä luulisi.

Katoavan pelitason kirous

Perceptionin tarina kattaa yhteensä neljä eri kappaletta, joista kukin kertoo yhdestä kartanossa asuneesta henkilöstä ja tämän traagisesta elämästä. Tarina on hieman vaikeaselkoinen ja tavanomainen, muttei varsinaisesti huono. Pelin loppupuolella tarina kävi jopa kiinnostavaksi.

Paitsi että Perceptionia ei ollut mahdollista pelata loppuun saakka. Viimeisen kappaleen alussa ihmetystä herätti yht’äkkinen, kovin tyhjä pelitaso. Vielä suurempi mysteeri oli, miksi keskelle tyhjää huonetta oli asetettu lukittu ovi, jonka ohi pystyi kävelemään. Pitkän pähkäilyn jälkeen päätin tukeutua YouTubesta löytyvään Perceptionin läpipelausvideoon. Mutta mitäs kummaa, eihän tämä näytä yhtään samalta!

Perceptionin viimeinen taso oli bugannut niin, ettei viimeinen kenttä ollut ladannut loppuun saakka, vaan kentästä löytyivät ainoastaan seinät (joiden lävitse pystyi kävelemään) sekä tason lukitut ovet. Myöskään pelin tai Xboxin uudelleenkäynnistys eivät korjanneet ongelmaa, eikä Perception tarjoa pelaajalle mahdollisuutta aloittaa tiettyä tasoa uudestaan. Pelin kokonaan uudelleen aloittaminen ei houkutellut, joten tyydyin katsomaan pelin melko geneerisen loppuratkaisun YouTubesta.

Perceptionista on vaikeaa löytää hyviä puolia. Se on kauhupeli joka ei pelota, vaan ärsyttää. Perception ei toimi myöskään Dear Estherin tapaisena kävelysimulaattorina, sillä pelin ulkoasu ja tarina ovat melko tylsiä, eikä se kannusta vapaaseen ympäristön tutkimiseen. Kun Perception on vielä pelinä melko lyhyt, tuntuu sen yli 20 euron hintalappu jo melko kovalta.

Lopulta Perceptionista jää käteen vain yletön pettymyksen tunne. Sokean pelisankarin vinkkelistä peliin voisi keksiä vaikka mitä selkäpiitä karmivia ideoita. Ikävä kyllä muun muassa BioShockin sekä BioShock Infiniten kehittäjistä koostuva The Deep End Games hukkasi Perceptionissa loistavan mahdollisuuden käänteentekevään kauhuseikkailuun.

Nykymuodossaan Perception on vain umpitylsä haahuilusimulaattori, jonka kauhuelementit ovat ainoastaan ärsyttäviä.

 

PERCEPTION

”Perception on iso pettymys, hyvät ideat on haaskattu turhauttavalla tavalla.”