Shinobi (PS2)

09.05.2003 00:00 | Muropaketin toimitus | 63

eDomen arvostelussa Playstation 2:n Shinobi

Segan Overworks-studio aloitti uransa tekemällä useita Japanissa hyvin menestyneitä Saturn-pelejä. Euroopassa yhtiö on tullut tunnetuksi lähinnä Skies of Arcadia -roolipelistään, joka julkaistiin Dreamcastille pari vuotta sitten. Viime vuodet tiimi on viettänyt hiljaiseloa ja työskennellyt pääasiassa Playstation 2:n parissa. Nyt tämän uurastuksen lopputuloksena on kauppoihin saapunut Shinobi, tuorein osa jo kuusitoista vuotta sitten taipaleensa aloittaneeseen pelisarjaan.

Vanhan koulukunnan toimintaa

Kyseessä on modernia ninja-mytologiaa hyödyntävä toimintaseikkailu, jonka päähenkilönä toimii Oboro-klaanin tuore johtaja Hotsuma. Hän on ehtinyt olla asemassaan vain hetken, kun Tokiota ravistelee voimakas maanjäristys. Samaan aikaan kaupungin keskustaan ilmestyy outo, kultainen palatsi ja sen kaduille lauma Helvetistä manattuja hirviöitä. Lähes koko Oboro-klaanin tuhoava hyökkäys saa Hotsuman lähtemään Tokion kaduille, etsimään sukunsa murhaajaa vallitsevan kaaoksen keskeltä.

Taustatarinan tarjoamiin puitteisiin on kasattu varsin taistelupainotteinen ja suoraviivainen toimintapeli. Tarinan kuljettamiseen keskittyneiden välivideoiden lisäksi pelaajan ei tarvitse kiinnittää huomiota mihinkään ylimääräiseen, vaan kenttien aikana voi kaikessa rauhassa keskittyä vihollisten kukistamiseen ja piilotettujen bonusten etsimiseen. Tällaiset vanhan koulukunnan edustajat voivat olla parhaimmillaan erittäin viihdyttäviä, mutta niiden onnistuminen vaatii paljon niin pelisysteemiltä kuin kenttäsuunnittelultakin.

Shinobi on kasattu hyvin yksinkertaisten peruskontrollien varaan. Sankari osaa hyppiä, heiluttaa miekkaansa, heitellä shurikeneita ja käyttää kääröihin perustuvaa ninjataikuutta. Taistelusysteemi on hyvin yksinkertainen eikä erilaisia iskusarjoja ole tarjolla kuin muutama. Antoisaksi kokonaisuuden tekevät Hotsumalle siunatut erikoisominaisuudet eli kyky juosta seiniä pitkin ja salamannopean siirtymisen paikasta toiseen mahdollistava ryntäys. Molemmat on toteutettu erinomaisesti ja niitä hyödynnetään pelin aikana kursailemattomasti. Ryntäys auttaa iskemään vihollisten kimppuun takaapäin, jolloin nämä kaatuvat huomattavasti tavallista helpommin. Ryntäystä käyttäessään Hotsuma jättää lisäksi jälkeensä varjokuvan, joka vetää vastustajien huomion puoleensa muutamaksi hetkeksi. Seinillä juokseminen puolestaan helpottaa moniin paikkoihin pääsemistä ja saa taistelut näyttämään erittäin lennokkailta.

Mielenkiintoinen ominaisuus on myös päähenkilön kantama maaginen Akujiki-miekka, jonka voimat heräävät parin ensimmäisen koitoksen jälkeen. Tämän jälkeen asetta on säännöllisin väliajoin ruokittava sieluilla tai se alkaa imeä kantajansa elinvoimaa. Vastineeksi korkeasta hinnasta saa huomattavasti tavallista tehokkaamman miekan, joka tekee huippuunsa latautuneena kolminkertaista vahinkoa vastustajille. Erikoisominaisuuden kestoaika on kuitenkin lyhyt ja sen päätyttyä ase on ladattava uudelleen taistelemalla. Tästä syystä Akujikista on taisteluissa vain marginaalista hyötyä.

Taisteluita piisaa

Pelin taistelut ovat sekä kiihkeätempoisia että viihdyttäviä. Jatkuvasti uutta verta janoavan aseen lisäksi niiden erikoisuuksiin kuuluu vihollisten nopeaan kukistamiseen kannustava Tate-systeemi. Voitetut vastustajat eivät kaadu välittömästi, vaan jähmettyvät viimeistelevän iskun jälkeen paikoilleen muutamaksi hetkeksi. Mikäli pelaaja pystyy silpomaan vähintään neljä vihollista ennen ensimmäisen kaatumista, suoritus palkitaan lyhyellä välianimaatiolla ja tavallista useammilla sielunkappaleilla. Systeemi on sinänsä hyvin yksinkertainen, mutta se kannustaa pelaajaa hiomaan taitojaan erittäin tehokkaasti.

Kenttäsuunnittelun suhteen Overworksin väki on tyytynyt hyvin pelkistettyyn linjaan. Episodit koostuvat toinen toistaan seuraavista käytävistä ja aukioista, eikä vaihtoehtoisista reiteistä tai muista vastaavista elementeistä ole tietoakaan. Muutamaan otteeseen pelaajan on hierottava älynystyröitään ja hyödynnettävä sankarin erikoiskykyjä päästäkseen eteenpäin, mutta yleensä ongelmia aiheuttaa lähinnä kaikkien bonusten paikallistaminen. Peli on kuitenkin kaukana helposta ja vaivattomasta miekanheiluttelusta. Varsinkin välipomot heittävät pelaajalle erittäin tiukan haasteen eikä loppupään kenttien selvittäminenkään ole mikään läpihuutojuttu. Kuolema iskee useimmiten pohjattomaan syvien kuilujen muodossa. Tavallisuudesta poiketen tämä ei kuitenkaan ole kovin ärsyttävää, sillä putoamiset johtuvat enemmän pelaajan virheistä kuin pelillisistä ongelmista.

Ninjailu on kivaa

Pelin eri elementit on pidetty niin yksinkertaisina ja suoraviivaisina, että sen kontrolleista on pystytty tekemään erittäin helposti omaksuttavat. Vapaasti liikkuva kamera aiheuttaa sen sijaan jonkin verran ongelmia. Kapeissa käytävissä se pysyy yleensä hyvin tilanteen tasalla päähenkilön edetessä pääsääntöisesti yhteen suuntaan. Aukioilla liikkuminen on huomattavasti monipuolisempaa ja vapaamuotoisempaa, minkä vuoksi etenkin vihollisten olinpaikoista on hieman vaikea pysyä selvillä. Onneksi pahisten kukistaminen ei vaadi heidän näkemistään.

Grafiikkapuolella Overworksilla olisi vielä paljon opittavaa. Varsinkin mielikuvituksettomista ja itseään toistavista osasista kootut kentät ovat melkoisen mitäänsanomatonta nähtävää. Mainiosti animoitu päähenkilö ja tämän liikkeitä dynaamisesti seuraileva punainen viitta pelastavat kuitenkin paljon ja nostavat kokonaisuuden harmaan keskikastin yläpuolelle. Audiopuolella niin taustamusiikit kuin ääninäyttelijätkin hoitavat tehtävänsä moitteettomasti, mutta kumpikaan ei anna aihetta sen kummempiin ilonpurkauksiin.

Shinobi ei ole mikään täysosuma. Sitä rasittavat niin ideaton kenttäsuunnittelu, kameraongelmat kuin keskinkertainen grafiikka. Nopeatempoisten taistelujen ja sankarin hilpeiden erikoiskykyjen ansiosta siitä jää kuitenkin positiivinen jälkimaku. Elokuvamainen ninja-temppuilu on yksinkertaisesti hauskaa. Playstation 2:n pelivalikoimasta löytyy parempiakin toimintaseikkailuja, mutta kevyttä viihdettä etsiville Shinobikin voi olla varteenotettava vaihtoehto.

-Mikko Karvonen