Uusimmat

Battlefield: Bad Company osa 2 – vierailu taistelukentillä

14.02.2008 17:27 Jukka O. Kauppinen

Battlefield Bad Company on ruotsalaisen Digital Illusionsin kuuluisan pelisarjan seuraava osa. Mikäli ennakko-odotukset eivät petä, on luvassa todellakin seuraavan sukupolven sotapelaamista, jossa rapa lentää ja talot romuttuvat.

Ensitestimme toisessa osassa marssimme taistelukentille ja otamme kunnon tuntumaa sodankäyntiin.

Jos et ole lukenut artikkelisarjan ensimmäistä osaa, lukaise se ennen kuin jatkat tästä eteenpäin:

Battlefield: Bad Company osa 1 – hiekkalaatikkosota siirtyy isoille konsoleille

Battlefield: Bad Company osa 3 – Frostbite-enginellä kohti uutta FPS-sukupolvea

Battlefield: Bad Company osa 4: peliäänet haastavat leffaäänet

Tehokasta toimintaa

Koepelissämme eräs tehtävä alkoi rauhallisesti. Päähenkilöt jutustelevat ensin kaikessa rauhassa, sitten matka alkaa. Ensin pitäisi puhdistaa läheinen kyläpahanen vihollisjoukoista. Perille voi hölkätäkin, mutta konekiväärillä varustettu Hummer-jeeppi houkutteli. Sillä kelpaisi ajella. Vierelle vain ja B-nappia painamalla kyytiin. Y:llä pystyi vaihtamaan jeepin penkiltä toiselle. Kaverit riensivät perässä ja asettuivat mieluisimmille paikoilleen. Sitten vain kaasua ja matkaan.

Hummerilla matka sujuu nopeasti. Reittivaihtoehtoja löytyi useitakin mutta päädyin lopulta pöristelemään kaikessa rauhassa pääteitä pitkin. Muutaman sadan metrin mutkaisen ylämäen jälkeen vastaan tulee risteys. Tiukka oikea ja kaasua. Vastassa on tiesulku. Hummer rysäyttää vaivatta pikkuesteiden läpi mutta jumii betoniesteisiin.

No, en olisi tuonne halunnutkaan. Mennään sitten tehtävän määräämään suuntaan. Pienellä kukkulalla on merkkisavu, sieltä näkee kohdealueen. Kaasua pohjaan ja Hummerikin kiipesi iloisesti jyrkän rinteen ylös – ja rysähti kukkulan huipulla olevaan puuhun. Hyvä parkkeeraus.

Läheiseltä kukkulalta avautuu ilkeähkö näkymä. Kylä on täynnä sotilaita ja meitä on vain kolme. No, ei muuta kuin rohkaisuryyppy ja sitten töihin.

Miten aloitetaan? Vaihtoehtoja riittää. Blitzkriegiä Hummerilla? Rintamahyökkäys pyssyt paukkuen? Tykistökeskitys tai ilmatukea? Napsitaan vihollisia yksi kerrallaan tai suoritetaanko Thief-henkinen hiiviskelyhyökkäys sivustasta?

Kokeillaanpa tällä kertaa suoraa lähestymistapaa. Tilataan laserosoittimella tykistön terveiset lähimpään konekiväärillä varustettuun vartiotorniin. Jytymm. Taivaalta sataa kranaatteja ja vartiotorni muuttuu tulipalon kourissa liekehtiväksi romukasaksi. Ensimmäinen synkeä savupatsas kohoaa kylän ylle. Naapurit hämmentyvät. Kuka, mitä, mistä, miksi?  Kiipeän Hummeriin ja nytkytän sen takaisin vaakatasoon. Sitten kourat konekivääriin. Roimin alhaalla näkyviä vihollisia. Nyt hekin tajuavat missä notkun ryhmineni. He ryhmittyvät ja tulittavat takaisin. Sitten joku onnistuu pamauttamaan Hummeriin täysosuman panssarintorjuntaohjuksella.

Hahmoni palautetaan edelliselle checkpointille. Bad Companyssa tilanne ei kuitenkaan nollaudu kuolemasta, kuten tyypillisissä putkijuoksuräiskinnöissä, vaan tilanne jatkuu luontevasti, keskeytymättömänä. Tuhoamani vartiotorni on siis yhä romuna.

Vihollisten tuli keskustassa on vaimentunut, joten rynnäköin suoraan kaupunkia kohti. Tie on kuitenkin tukossa, piikkilanka-aidat ja muuri estävät kulun. Ei se mitään, lataan kiväärikranaatinheittimen ja pamautan oman kulkureitin vartijoiden majan seinään reippaan reiän. Murenet lentelevät ja ilma on läpinäkymättömän sakea pölystä. Sisään vain ja reikä myös vastakkaiseen ulkoseinään. Sitten vyöryttämään.

Paikkojen pirstoutuminen on silmiinpistävän herkullista. Hind-taisteluhelikopteri kaarteli yläpuolella, joten suuntasin pienen metsikön luo ja valtasin ilmatorjuntatykin. Anti palaa! Seuraan kopteria ja panssariammukset silppuavat puiden latvoja ja runkoja, jotka lentelivät eri suuntiin. Rinnettä pitkin pomppiva puunrunko nauratti, fysiikka toimii.

Kopterijahti keskeytyi luotien viuhunaan. Kuka minua ampuu? Piiloutuiko ampuja tuonne vajaan? Lähetän terveisiä kiväärikranaatilla – pellit lentelevät, vaja hajoaa. Läheisen talon vintin ikkunassa vilahti joku. Kranulla kyytiä – seinä ja osa kattoa murenee. Ei muuten enää kukaan ammu kohti.

Urakka jatkuu. Kopterikin tulee lopulta liekeissä alas, räjähtää ja kytee maassa palavana romukasana.  Jatkan etenemistä. Kylän keskustassa on panssaroitu miehistönkuljetusvaunu. Mitä sille tekisi? Käsikranaatit eivät taitaisi tehota. Panssarintorjunta-aseita ei ole. Löytyisikö jostain jotain järeämpää. Yksi vaihtoehto olisi tietysti kiertää kylän toiselle puolen ja vallata siellä oleva pikatykillä varustettu vaunu. Mutta ehkä ilmatuen hyödyntäminen olisi sittenkin tällä kertaa se kova juttu.

Etsiskelin siis haukankatseellani sopivaa kaksikerroksista taloa, jonka yläkerrasta olisi mukava tähtäillä vihollisvaunua. Tähtäin kohdalleen, oikea liipasin pohjaan. Lukitusmittari kapuaa ylöspäin ja saan varmistuksen – kohteen koordinaatit ovat ok. Hetken päästä kuvakulma vaihtuu taivaalle – ilmavoimien pudottaman täsmäpommin perään.

Täsmäpommit ovat haasteellisia, sillä ensin maali on lukittava gps:ään, sen jälkeen pelaaja ohjaa pommin omakätisesti kohteeseen. Tai sen ohi. Tänä aikana pelaaja on liikkumaton, haavoittuva maali, joten taivaspommien käyttöä täytyy harkita tarkoin.

Ensimmäinen pommi meni tylysti ohi, joten haen uuden lukituksen, siirrän hahmon pois ikkunasta ja löydän itseni taas pommin pyrstöstä. Nyt kontrollit ovat paremmin selvillä – ja täsmäpommi laskeutuu metrin päähän panssarista. Kuvakulman palatessa oman hahmoni silmiin tilanne näyttää jotakuinkin kaoottiselta. Aukiota ympäröivien talojen kaikki ikkunat ovat pirstaleina, talosta puuttuu kulma ja aukiolla on kk-tulta syytävän vaunun sijaan liekehtivä, vääntynyt romu.

Matka jatkuu ja eräässä vaiheessa tekoäly antaa itsestään kivaa fiilistä. Vihollissotilas juoksee kylän kadulla ja saa tulta vastaansa. Kukaan ei kuitenkaan osu tähän, joten solttu kimpoaa viereisen talon seinässä olevasta kranaatinaukosta piiloon. Joukkueeni seuraa perässä, mutta pirulainen heittää ensin kranaatin vastaan ja piiloutuu sitten syvemmälle taloon. Jahti oli päättyä todella huonosti, sillä liian innokas metsämies joutuikin ansaan – vihu oli ryhmittynyt talon yläkertaan portaiden luo väijyksiin ja tilanne laukesi vasta ison käsikähmän ja lääkeampullisäkin tyhjentämisen jälkeen.

Peli jatkuu erilaisten aseiden kokeiluilla. Käsikranaattia ikkunasta sisään ja kiväärikranaattia tuonne. Hyvinkin piilossa olevat viholliset tottelevat suurta sanaa ja maisema muuttaa nopeasti muotoaan. Synkät tulipaloista nousevat savupatsaat kertovat, että täällä on pidetty melkoista rähinää. Taloista puuttuu seiniä ja nurkkia, katoissa on tykistötulen jäljiltä ammottavia aukkoja. Taistelun tanssi on jättänyt jälkensä. Erityisen lystikästä oli hakea jo aiemmin mainittu pikatykillä varustettu vaunu ja katsella miten se tehosi ympäristöön. Hyvin. Kaatuilevat puunrungot ja ilmassa villisti kieppuvat lehdet ilahduttivat näyttävyydellään.

Viimeisenä asetestinä kokeilin C4-räjähdysainetta. C4 on näppärä tapa pistää kiinteitä rakenteita palasiksi, kuten myös panssariajoneuvoja. Jos vain pääset tarpeeksi lähelle. Sillatkin sortuvat. Meneillään olevan tehtävän seuraavassa vaiheessa voisikin yksi hyvä idea olla hiipiä viereisen joen ylittävän sillan alle, asettaa räjähde sillan holviin tai tukirakenteisiin ja pamauttaa paukku tankin ylittäessä siltaa. Vaihtoehtoisia tapoja tankin tuhoamiseen ovat vaikkapa tykistökeskitys, täsmäpommi tai pst-raketti. Varmaan muitakin keinoja löytyy.

Jäljet vain jää

Bad Company tekee pojista miehiä ja miehistä metsureita. Ympäristön dynaamisuus ja vuorovaikutus on todellakin kohdallaan.  Aivan viimeisen päälle murusiksi, atomitasoa myöten, kenttiä ei voi laittaa. Onhan jalkaväellekin jätettävä edes jotain suojautumismahdollisuuksia vaikkapa ilkeää panssarivaunua vastaan.

Teknisten ja pelisuunnittelusyiden takia myöskään taloja ei voi jyrätä tykkänään kumoon. Jonkinlainen rakenne jää aina pystyyn, vaikka seinät ja katot parturoisikin huolellisesti. Kuulemma tekoälyn ohjelmointi on haastavaa nytkin, sillä tekoälysolttujen täytyy ymmärtää muuttuvan ympäristön, uusien kulkureittien ja erilaisten suojien päälle. Skriptaus ei toimi hiekkalaatikossa, vaan hahmojen täytyy reagoida tapahtumiin joustavasti ja loogisesti.

Mielenkiintoisimmillaan meno tulee olemaan varmasti moninpelissä. Verkkomatsien leiskunnassa aiheutuva tuho on melkoinen tekninen haaste, sillä tällä hetkellä sekä Xbox 360- että PS3-versioissa tähdätään 24 pelaajan moninpelimatseihin. Yleisin pelialue on 2×2 kilometriä, mutta myös 4×4 kilometrin kenttiä löytyy. Tekniikka tukee jo nyt 32×32 kilometrin alueita, mutta niin pitkälle ei vielä mennä.

Ajatelkaapa millaista meininki on, kun tätä maisemaa pistetään uuteen uskoon 24 pelaajan voimin. Moista tuhokavalkadia ei pystyttäisi seuraamaan pikkukonsoleilla tässä mittakaavassa, etenkään kun yksittäiset kraatteritkin, kaatuneet puut ja talojen vauriot täytyy toisentaa kaikkien konsoleilla identtisinä. Konsoliräiskinnöissä onkin tämä yksi merkittävä ero PC-verkkopeleihin – konsoleilla kaikkien kovo ja graafinen taso on sama, siinä missä PC-pelaajat voivat esimerkiksi vähentää detaljeja ja nähdä näin viholliset helpommin ruohikosta.

Pelin visuaaleista lienee turha jauhaa kovinkaan yksityiskohtaisesti. Sanotaan niin, että detaljeja ja näyttävyyttä riittää ylenpalttisesti. Ei voi valittaa. Yksi mielenkiintoinen fakta kuitenkin paljastettiin: pelistä ei olla tekemässä 1080p-tarkkuuteen kummallakaan tehokonsolilla.

– Sen enempää Xbox 360 kuin PlayStation 3 eivät jaksa pyörittää peliä täydellä teholla, kaikilla detaljeilla 1080p-tarkkuudella. Kaikkea ei voi saada – et voi saada yhtaikaa resoluutiota, nopeutta ja tarkkuutta. Jokin näistä kolmesta karsiutuu aina pois. Huomasimme tutkimuksissamme, etteivät pelaajat oikeasti välitä siitä paljonko pelissä on resoluutiota tai pyöriikö se 30 tai 60 framen nopeudella. He aina väittävät välittävänsä, mutta käytännössä hyvin harva huomaa eroa käytännössä. Jos he jotain todella haluavat, niin se on efektejä ja toimintaa ruudulle. Niinpä juuri sitä he tulevat myös saamaan.

 

Tekijä: Digital Illusions

Julkaisija: EA

Pelikoneet: PlayStation 3, Xbox 360

Julkaisuaika: kevät/kesä 2008

 

Lue lisää eDomesta

Battlefield: Bad Company osa 1 – hiekkalaatikkosota siirtyy isoille konsoleille

Battlefield 1942: Secret Weapons of WWII (PC)

Battlefield 2 (PC)

Battlefield 2: Euro Force (PC)

Battlefield 2: Modern Combat (360)

Battlefield 2: Modern Combat (PS2, Xbox)

Battlefield 2142 (PC)

Battlefield 2142 jatkaa ruotsalaisstudion menestyssarjaa

Battlefield 2142 -kotelomodifikaatio

Battlefield Heroesin tuottaja puhelee pelistään

Battlefield Vietnam

Battlefield Vietnam (PC)

Battlefield Vietnam -haastattelu

Battlefield-sarja saa lisää jatkoa, nyt Xbox 360:llä ja PS3:lla

Digital Illusionsin tarina

Digital Illusionsin tarina osa 2 – oikean pelitalon elkeet

Lisää tietoa EA:n tulevasta ilmais-Battlefieldistä

Seuraava Battlefield onkin ilmainen

Tänään ja huomenna: huonoa seuraa