Horisontissa: Seuraavan sukupolven konsolit
Xboxilla, PlayStation 2:lla ja GameCubella on enemmän vuosia takanaan kuin edessään, jos menestystä mitataan laitteiden myyntiluvuilla. Nykyiset konsoliomistajat eivät katoa yhdessä yössä, mutta uusien konsolien saapuessa käyttäjien painopiste siirtyy nopeasti niihin. Sama pätee pelintekijöihin ja kustantajiin.
Siirtyminen nykysukupolvesta seuraavaan on usein ollut kustantajille vaikea. PlayStationista PlayStation 2:een siirryttäessä pärjäsivät parhaiten kustantajat, jotka julkaisivat pelejä uudelle alustalle maltillisesti, eivätkä unohtaneet vanhempia pelikoneita. Uusien konsolien käyttäjäkunta on tietenkin alussa sen verran paljon pienempi, ettei sille myydä lähimainkaan yhtä paljon pelejä kuin jo asemansa vakiinnuttaneille koneille.
Kun tähän lisätään seuraavan sukupolven pelien tuottamisen kalleus, kustantajien on suunniteltava tarkoin, millä aikataululla ne siirtyvät täysin seuraavan sukupolven konsolipelien kustantajaksi ja lopettavat pelien julkaisemisen nykyisille konsoleille. Samalla tosin yksikään kustantaja ei halua jäädä liikaa jälkeen ja antaa muiden kustantajien vahvistaa asemiaan.
Konsolien elinkaari on keskimäärin viisi vuotta, minkä jälkeen laitteisto alkaa olla liian vanhaa tuottaakseen yllätyksiä, ja kasvu hidastuu markkinoiden täyttyessä. Niinpä on uuden aika. Raja tulee vastaan etenkin Sonylla, jonka PlayStation 2 on yli 80 miljoonalla ihmisellä. Markkinat alkavat olla täynnä. Maailmanlaajuisesti Xboxeja on myyty reilut 20 miljoonaa ja GameCubeja noin 18 miljoonaa.
Sykli lyhenee
Sony Computer Entertainment American toimitusjohtaja Kaz Hirai totesi viime vuonna pidetyssä lehdistötilaisuudessa, että PlayStation 2 on Sonylle kymmenvuotinen bisnes, mutta on selvää, että vuoden 2006 jälkeen Sonyn tärkein konsoli on PlayStation 3 eikä PlayStation 2. Tosin jälkimmäistä saatetaan yrittää kaupata esimerkiksi Kiinan nopeasti kasvavilla markkinoilla.
Microsoft on puolestaan todennut useaan otteeseen, kuinka se haluaa olla ensimmäisenä markkinoilla seuraavalla konsolillaan – siitäkin huolimatta, että nykyisellä Xboxilla on vielä paljonkin myyntipotentiaalia. Konsolin valmistaminen on kuitenkin Microsoftille yhä niin tappiollista, että sen kannattaa siirtyä uuteen laitteeseen.
GameCube ja Xbox julkaistiin syksyllä 2001 Japanissa ja Yhdysvalloissa. PlayStation 2 julkaistiin Euroopassa marraskuussa 2000 ja Japanissa jo saman vuoden maaliskuussa. Sonylla oli näin ollen kilpailijoihinsa yli vuoden etumatka. Tänä aikana se kasvatti kilpailijoihinsa niin ison kaulan, että Xboxin ja GameCuben saapuessa markkinoille kilpailu ykkössijasta oli käytännössä jo ohi. Toisaalta etumatkasta ei aina ole iloa: Dreamcast sortui, kun ihmiset odottivat PS2:ta.
Kaikki merkit viittaavat siihen, että Microsoft ampuu seuraavan sukupolven konsolikilpailun lähtölaukauksen maailmanlaajuisesti vielä ennen kuluvan vuoden loppua.
Sonyn saapuessa videopelimarkkinoille vuonna 1993 ei kovinkaan moni odottanut sen nousevan peliviihteen kärkeen. Kun huipulla on pysynyt tarpeeksi kauan, sieltä täytyy myös tulla alas. Alkaa vaihtoehtojen etsiminen, ja sitä kautta haastajan halutaan nousevan voittajaksi. PlayStationin ilmestyessä monet pelitalot ja pelaajat ottivat uuden vaihtoehdon innolla vastaan, ja Nintendo kärsi tästä eniten. Sonyn tarjoamat Nintendoa edullisemmat pelinkehityssopimukset ja alemmat rojaltimaksut olivat pelikustantajille houkuttelevia vaihtoehtoja. Nintendo oli siihen asti kohdellut pelitaloja lähinnä tyrannin ottein. Tilaisuus oli tuolloin otollinen uudelle haastajalle Sonylle, ja nyt se on sitä Microsoftille.
Valtaosa alasta uskoo, että Microsoft ja Sony tulevat taistelemaan seuraavan sukupolven konsoleillaan markkinoiden ykkössijasta. Nintendo on kilpailun musta hevonen, sillä kukaan ei oikeastaan tiedä, minkälainen konsoli GameCuben seuraajasta Revolutionista muodostuu. Nintendo on myös todennut tavoittelevansa Revolutionilla toisenlaista yleisöä kuin Microsoft ja Sony.
Xbox on viimeisen puolentoista vuoden aikana muodostunut verkkopelaajakunnan suosikiksi erinomaisen Live-palvelunsa myötä. Xbox on kotimaassaan Yhdysvalloissa vahvassa asemassa. Kun verkkopelaaminen on koko ajan kasvussa ja odotuksien mukaisesti potentiaalisesti rahakkaimpia pelaamisen aloja tulevaisuudessa,
Microsoft on erinomaisessa asemassa tulevaa silmällä pitäen.
Sony ja Nintendo eivät ole kyenneet tai halunneet toteuttaa Liven kaltaista palvelua. Liven käyttöaste ei Euroopassa ole lähimainkaan yhtä korkea kuin Yhdysvalloissa, mutta uskotaan, että tulevaisuudessa verkkopelipalvelut tulevat olemaan menestyksen kannalta olennainen elementti. On myös varmaa, että seuraavan sukupolven verkkopalvelut ovat hinnakkaampia kuin nykyiset palvelut. Niin sanotut pienet maksulliset elementit eli mikrotransaktiot tulevat olemaan arkipäivää: pelaajat maksavat uusista autoista, kentistä ja vaikkapa turnauksista.
Pelit, konsolin hinta ja markkinoiden halut ovat kuitenkin ne kolme elementtiä, jotka ovat menestyksen pääarkkitehdit.
Sony ja Microsoft ovat todistaneet, että ne osaavat luoda valtavat markkinat, ja niinpä molemmat nauttivat kustantajien suurta luottamusta seuraavan sukupolven koneita ajatellen. Nintendolla on tässä suhteessa paljon tehtävää, jotta se saisi pelikustantajilta vahvan tuen. Ne kustantajat, jotka polttivat näppinsä N64:llä ja sittemmin GameCubella, suhtautuvat varmasti varauksella Revolutioniin, kun Xbox 360:tä ja PS3:a pidetään varmoina menestyjinä.
Thomas Puha
