PlayStation 3 osa 4: laite ja ominaisuudet
eDomen iskujoukko tutustui PlayStation 3 –konsoliin eri kanteilta ja taltioi kokemaansa niin videolle kuin muistiinpanoihin. Konsolin eri ominaisuuksiin tutustutaan juttusarjassa, jonka eri osissa vilkaistaan laitteen erilaisia toimintoja havainnollistavan videon kera.
Nyt kohteena on itse konsoli. PS3. Joka on kaunis. Musta. Kiiltävä. Seksikäs. Suuri. Painava. Käpistelimme laitetta ja sen sisuksia. Vaikutelmat olivat yllättävän laidasta laitaan.
Lue myös: PS3 eDomen ennakkosyynissä…
PlayStation 3: valikot ja mediatoisto (osa 1)
PlayStation 3: PlayStation Store (osa 2)
PlayStation 3: verkkoselain (osa 3)
PlayStation 3: Resistance: Fall of Man (osa 5)
Nextgen-kisa kiihtyy
Suomessa maalikuun 23. päivänä markkinoille saapuva PlayStation 3 –konsoli on kolmas ja uusimman sukupolven täydentävä pelikone. Siinä missä Xbox 360 löi hitek-korttinsa pöytään jo liki puolitoista vuotta sitten, lähestyi Nintendo aihetta aivan toiselta suunnalta, tekemällä paljon yksinkertaisemman, halvemman ja vähemmän teknofriikeille suunnatun pelikoneen. Sonyn PS3 luottaa nimeensä ja ääriviriteltyyn huipputekniikkaan.
Suomessa konsolista tulee myyntiin vain 60 gigatavun kiintolevyllä varustettu luksusmalli, jonka hinta pistää taatusti monet haukkomaan henkeään. Kaupasta riippuen siinä 670 eurosta raapaisua vaille 700:aan. Sen päälle kunnon näyttökaapelit, lisäohjaimet ja muut tarvikkeet.
Vaikka miten olisi PlayStation-fanaatikko ja pelien ystävä, niin tätä hintaa joutuu perustelemaan itselleen toisenkin kerran. Alkuvaiheessa laitteen hankkivatkin nimenomaan kovimmat, hintalapuista piittaamattomat pelimiehet, kun samaan aikaan PlayStation 2 säilyy vielä muutaman vuoden ajan markkinoiden suosituimpana pelilaitteena. Mainstream-pelikonsolina.
Pintaa syvemmältä
Mitä PS3 on syöpötellyt? 60 gigatavun levyllä varustettu malli sisältää Blu-ray-aseman, gigabitin verkkoliitännän, langattoman wlan-verkon ja HDMI-liitännän, johon voi liittää teräväpiirtotelevision. Lisäksi laitteessa on paikat Compact Flash-, SD- ja Memory Stick Duo -muistikorteille.
Yksi laitteen suurimmista valteista on Blu-ray-levy, jolle voi tallentaa paljon aiempaa enemmän tietoa, 25-50 gigatavua. Suurelle levylle voi lopsauttaa teräväpiirtoelokuvia ja runsain mitoin pelidataa. PlayStation 3 onkin tekniikkafriikeille todella houkutteleva laite, sillä se on halvempi kuin yksikään tavallinen Blu-ray-soitin. Kiireiset budjettihifistit voivatkin hankkia PS3:n leffatoistimeksi ja nauttia laitteen muista ominaisuuksista bonuksena.
Jos 60 gigatavua ei riitä, niin käyttäjä voi vaivattomasti vaihtaa tilalle uuden kiintolevyn. Kiintolevyn vaihtaminen on tehty helpoksi, sillä levy on kiinni vain yhdellä ruuvilla ja kiekko vaihtuu konsolia aukaisematta, takalevystä. Jos siis aiot latailla paljon tavaraa verkosta, ei muuta kuin atk-kauppaan ja ostamaan isomman 2,5-tuuman levyn.
Konsolia vauhdittaa Cell-prosessori, joka on Toshiban, IBM:n ja Sonyn yhteistyössä kehittämä viihdelaitteiden pyörittäjäksi tarkoitettu prosessori. Cellin kykyjä on hypetetty harvinaisen vauhdikkaasti, mikä käy ilmi vaikkapa Sonyn omasta lehdistötiedotteesta:
”Cell … mahdollistaa täysin realistisen ja kaikki fyysisen todellisuuden oikut huomioon ottavan pelikokemuksen. Kehittyneen moniydintekniikan ansiosta PS3 tarjoaa huikeaa laskentatehoa ja pystyy nyt käsittelemään huomattavasti enemmän reaaliaikaisia laskentatapahtumia kuin aikaisemmat pelilaitesukupolvet.”
Lievät ylisanat poislukien, tehokashan PS3 on. Siitä ei ole epäilystä. Mutta niin on myös Xbox 360. Käytännössähän pelien erot syntyvät ohjelmointityökalujen, laitteen ohjelmoitavuuden ja pelitekijöiden kokemuksen yhdistelmästä.
PS3 tekniset tiedot
CPU: Cell-prosessori
Grafiikkaprosessori: RSX
Äänet: Dolby 5.1ch, DTS, LPCM
Muisti: 256 Mt XDR -keskusmuistia, 256 Mt GDDR3 näytönohjainmuistia
Kiintolevy: 2.5” Serial ATA 60 Gt
I/O: USB 2.0 (x4), MemoriStick/Secure Digital/CompactFlash
Verkkoliitännät: gigabitin Ethernet, wlan IEEE 802.11 b/g, Bluetooth 2.0 (EDR)
Video: 480i, 480p, 720p, 1080i, 1080p – HDMI OUT (x1 / HDMI NextGen) – AV MULTI OUT (x1) – DIGITAL OUT (OPTICAL) (x1)
Levyasema: Blu-Ray/DVD/CD
Koko: 325 x 98 x 274 mm
Paino: 5 kg
Teräväpiirron juhlaa
Xbox 360:n tapaan PS3 on teräväpiirtolaite, joka tykkää isoista ja kalliista teräväpiirtotelevisioista. Teräväpiirto-ominaisuuksiltaan molemmat tehokonsolit ovat samalla viivalla. Kumpikin tukee enimmillään 1080p-tilaa, jossa kuva piirretään 1920 x 1080 pikselin tarkkuudella.
Toisin kuin innokkaimmat mainospuheet väittivät, likikään kaikki PS3-pelit eivät kuitenkaan käytä 1080p-tilaa vaan tyytyvät 720p-tarkkuuteen, eli 1280 x 720 –pisteeseen.
Konsolin voi liittää televisioon useilla eri tavoilla, joista suositeltavimmat ovat tietysti komponentti- ja HDMI-kaapelit, joilla teräväpiirtokuva siirtyy hyvälaatuisena televisioon saakka. Tavallisemmalla RGB-scart-kaapelilla kuvaa voi katsoa normaalitelevisiolla. Konsolin mukana tulee vain komposiittikaapeli, jota ei kannata missään nimessä käyttää.
Lopputulos kuitenkin riippuu tietysti näyttölaitteesta. Teräväpiirtotelevisioitakin on erilaisia ja kuva voi näyttää todella erilaiselta verrattaessa tavallisen telkkarin ja teräväpiirtotelevision kuvaa.
Itse kukin kuitenkin hankkii PS3:n sellaiseen järjestelmään kuin haluaa. PS3:n voi liittää vaikka kymmenen euron kannettavaan mustavalkotöllöön komposiitilla, jos aivan välttämättä haluaa.
Julkaisu ja pelit
PS3 julkaistaan kauppoihin sellaisenaan, Sony itse ei tarjoa konsoli+peli-yhdistelmiä. Jälleenmyyjät voivat toki tehdä haluamiaan paketteja.
Julkaisussa kauppoihin tulee 5000-10 000 laitetta ja lanseerauksen jälkeen luvassa on täydennyserä. Ennakkotilauksia laitteelle on tähän mennessä viitisentuhatta. Konsolin ostavat saavat myös ilmaisen Blu-ray-elokuvan, uusimman James Bondin teräväpiirtoversion. Leffa ei tule tosin koneen mukana vaan rekisteröityneet ostajat saavat sen jälkitoimituksena.
Entäpä pelisektori? Sonyn omia pelejä ilmestyy viisi kappaletta. Kaikkiaan PS3-pelejä on lanseerauksen yhteydessä tarjolla noin 25 kappaletta, minkä lisäksi PlayStation Storesta löytyy pikkupelejä.
Konsolilla voi pelata myös PlayStation- ja PlayStation 2 –pelejä, mutta kuten äskettäin kuulimme, europleikan yhteensopivuus on merkittävästi jenkki-PS3:sta huonompi. Suomessa myytävissä konsoleissa ei ole lainkaan Japani/Jenkkilä-laitteiden PS2-rautaa, minkä ansiosta PS2-pelit toimivat pääosin aika hyvin myös PS3:lla. Ehdottoman yhteensopivuuden vaativat tilatkoon laitteensa siis nopeasti kaukomailta, ennen kuin crippleware-PS3 leviää niidenkin kauppojen hyllyille.
PS3 ei käytä muistikortteja mutta vanhojen pelien muistikorttien tiedot voi siirtää PS3:n kiintolevylle virtuaalimuistikortille. Tähän tarvitaan erillinen adapteri, joka tulee kauppoihin julkaisun yhteydessä.
Entäpä ohjain?
PS3:n ohjaimesta on kohuttu ja puhuttu. Tärinät puuttuvat lisenssisotkujen takia mutta liikkeentunnistus löytyy. Lopputulos on kuitenkin tuntumaltaan erittäin lähellä tuttua PS2-ohjainta, tosin langaton padi on jopa hämmästyttävän kevyt. Joidenkin makuun ehkä liiankin kevyt.
Vanhan ohjaimen kierrätys on kuitenkin hyvä idea. Padi on tuntumaltaan valmiiksi tuttu eikä pelaajien tarvitse totutella uuteen. Myös ohjaimen tuntuma on joiltakin osiltaan aiempaa parempi. Suurin ero löytyy uusissa liipasimissa, R2- ja L2-painikkeissa. Niiden liikerata on aiempaa parempi ja kevyet jouset antavat miellyttävän tuntuman. Itse tatit ovat suorastaan löysät, ehkä ensimmäisen Dualshock-ohjaimen tyyliin. Parempi pinnoite olisi tosin paikallaan, nyt kädet hikoavat pitkissä pelisessioissa ja jopa lipsuvat liipaisimilla. Mattapinnasta olisi hyötyä.
Kuusi liikesuuntaa tunnistavasta liikesensorista ei ollut vielä merkittävää hyötyä, kenties jossain myöhemmässä pelissä sitten. Jujuhan toimii niin, että jos ohjainta kallistaa oikealle tai eteenpäin, peli tietää sen. Varmasti kaikki meistä ovat joskus pelaamisen vilskeessä heiluttaneet ja viskoneet ohjainta innoissaan, nyt liikehdinnästä voi olla jopa oikeasti merkitystä pelille. Vaikka liikkeentunnistus on hauska kikka, on siitä myös vaaransa – pelintekijä saattaa intoutua lykkimään peliin ominaisuuksia, jotka ovat hauskan sijasta pikemminkin rasittavia.
PS3:een voi liittää kaikkiaan seitsemän peliohjainta. Langatonta ohjainta täytyy tietysti myös ladata joskus, mikä onnistuu konsolin mukana tulevalla tuiki tavallisella usb-kaapelilla. Vakiopiuha on tosin aivan liian lyhyt, mutta koska Sony käyttää positiivisesti usb-kaapeleita, onnistuu pidemmän hankkiminen vaikeuksitta. Ohjain ilmoittaa virran vähyydestä padin keskellä olevan PlayStation-logon muuttumisella punaiseksi. Xbox-tyyliin padia voi ladata vain kun konsolissa on virta päällä. Jostain syystä pelaajanumeron osoittavat merkkivalot on tungettu hankalasti etureunaan.
Ja ne tärinät. Niitä kaipaa. Oli virallinen selitys mikä tahansa. Sonyn mukaan tärinät jätettiin pois, koska ne haittasivat liiketunnistussensoreita. Todellisuudessa ne puuttuvat Sonyn lisenssiongelmien takia. Immersion-yhtiö omistaa Sonyn ohjaimissa käytetyt patentit ja jälkeen Sony pudotti mieluummin tärinät ohjaimistaan, kuin maksoi käyttöoikeuksista.
Odottelemme kuitenkin mielenkiinnolla kolmansien osapuolten ohjaimia, sillä esimerkiksi Logitechiltä ilmestyy mitä todennäköisimmin tärinät sisältäviä PS3-padeja. Niiden pelituki on tosin toistaiseksi täysin avoin. Tosin Sonyn kanta on ollut tähän asti, että myöskään kolmansien osapuolten ohjaimet eivät tärise, koska PS3 ei tue tärinärajapintoja. Mutta se on vain ongelma, joka kierretään laittamalla tärinärajapinnat peleihin eikä konsoliin.
Mediaetäpeto
PS3:n liitännät ja avoimuus erilaisten medialaitteiden suhteen tuntuvat erittäin toimivilta. Tosin erikoista kyllä, testitilaisuudessa laite ei tunnistanut usb:llä kytkettyä iPod-soitinta mediasoittimeksi, joten musiikin kuuntelu jäi sikseen. Mutta kun PlayStation Storesta kokeiltiin ladata tiedostoja, niin laite kysyi josko tiedostot tallennetaan omalle kiintolevylle vai iPodiin. Ulkoisten levyjen käyttäminen ja laitteen synkkaaminen eri mediasoittimiin vaikuttaa näppärältä.
Ja jos näppäristä ominaisuuksista puhutaan, Remote Play se vasta erikoiselta tuntuukin. PSP ja PS3 näet toimivat erittäin hyvin yhteen. Jättäessään PS3:n päälle voi sen sisältöä käyttää etänä PSP:llä. Eli jos olet vaikka jossain reissussa, niin wlan-verkon löytyessä voit kuunnella musiikkia, katsoa valokuvia tai jopa videoita kotikoneeltasi internetin yli. Hurjaa. Pianhan se nähdään miten käyttökelpoiseksi tämä osoittautuu.
Kuten PlayStation Store –esittelyssä mainitsimme, voit myös ostaa Storesta vanhemmille Pleikkareille julkaistuja pelejä, tallentaa ne PS3:n kiintolevylle ja kopioida pelit sitten PSP-taskukonsolille. Mukava ominaisuus.
Moni odottaa paljon erityisesti laitteen Linux-puolelta. PS3:een voi näet asentaa luvan kanssa avoimen Linux-käyttöjärjestelmän, jolloin käyttäjä voi itse valita käynnistetäänkö konsoli PS3:en vai Linuxin puolelle. Nykyisellään modattu Xbox on virittelijöiden suosima tee-se-itse-mediapääte, mutta Xbox 360:stä ei ole vielä korkattu riittävän perusteellisesti. PS3:ssa on tehoa teräväpiirtoleffojen näyttämiseen, sen voi liittää kotiverkkoon vaivattomasti ja itse asennettavat softat mahdollistavat laitteen virittämisen juuri halutunlaiseksi. Niinpä siitä tulee suurella todennäköisesti säätäjien uusi mediapäätteiden suosikkialusta.
PS3 käytännössä
Kuten mainittua, konsoli on kaunis ja kiiltävä. Myös kohtalaisen hiljainen. Painavakin. Viisi kiloa massaa vaatii kunnioitusta ja hyvän paikan olohuoneesta. Tosin kaarevat linjat varmistavat myös sen, ettei konsolin päälle voi asettaa mitään. Konsoli voi olla sekä vaaka- että pystyasennossa.
Alkuvaiheessa käyttäjä huomaa nopeasti muitakin muutoksia. Virta- ja eject-nappeja ei ole enää, vaan ne on korvattu levyaseman edessä olevilla hipaisukytkimillä. Levyasemakaan ei ole enää mekaaninen ulos työntyvä kelkka, vaan laite imaisee ja sylkäisee levyt etureunassa olevasta aukosta.
Konsolin eri ominaisuuksien käyttäminen on selkeää ja helppoa, joskin PSP-tyyppinen valikkojärjestelmä ei ole välttämättä aivan kaikkien mieleen. Kiintolevylle tallennetut tiedostot, kuvat ja musiikit toistuvat ongelmitta, joskin edelleen mietityttää miten valikkojärjestelmä selviää kun käyttäjä on tallettanut koneelleen kymmeniä ja satoja valokuva-albumeja ja levyjä.
Mutta kuten aina, totuus löytyy vasta softasta. Xbox 360:llä ja Wiillä on nyt reilu etumatka ja PS3 astuu mukaan kilpailuun altavastaajana. Miten hyvin Blu-ray, PlayStation Storen verkko-ostokset tai uuden sukupolven PlayStation-pelit purevat yleisöön? Miten kallishintainen uusi pelikonsolin ja viihdekeskuksen sekoitus vetoaa kuluttajiin? Totuus ei löydy tällä kertaa kaurapuurosta vaan maaliskuun loppupuolella pelikaupoista.
Katso video: PS3:n roplausta
Kohukonsoli eDomelaisten käsittelyssä. Mannekiinina Jason. PS3-videomme eivät ole kuvauksen tai leikkauksen mestarinäytteitä ja joissakin voi esiintyä taustamekkalaakin. Pahoittelumme täydellisyyden tavoittelijoille.
PS3 eDomen ennakkosyynissä:
PlayStation 3: valikot ja mediatoisto (osa 1)
PlayStation 3: PlayStation Store (osa 2)
PlayStation 3: verkkoselain (osa 3)
PlayStation 3: Resistance: Fall of Man (osa 5)
PlayStation 3 osa 6: MotorStorm
PlayStation 3 osa 7: Formula One Championship Edition
Testiryhmä: Jukka O. Kauppinen, Miikka Lehtonen, Mikko Rekola, Mikko Sivulainen, Jason Ward.
