Arvostelu Kirby and the Forgotten Land on ensiluokkaista tasoloikkaa Nintendo Switchille

17.04.2022 20:49 Senja Littman

Kirby

Ihastuttava Kirby and the Forgotten Land nostaa pinkin ilopalleron samalle viivalle viiksekkään putkimiehen kanssa


KirbyJulkaisupäivä: 25.3.2022
Studio: HAL Laboratory
Julkaisija: Nintendo
Saatavilla: Nintendo Switch
Pelaajia: 1–2
Ikäraja: K7
Peliä pelattu arviota varten: noin 13 tuntia


Silkkaa suloisuutta uhkuva tasohyppely Kirby and the Forgotten Land saapuu lempeän lämpöisen kevätauringon lailla piristämään räntäsateen täyteisiä päiviä. Pinkin herkkusuun positiivinen elämänasenne saa myrtseimmänkin pelaajan suupielet kääntymään veikeään hymyyn, eivätkä teoksen mitättömät ongelmat onnistu pilaamaan leppoisaa pelikokemusta.

Nintendon rakastettu ilopallero juhlistaa tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan. Tämän huikean saavutuksen kunniaksi pelisarja loikkaa täyttä häkää nykyaikaan, sillä Kirby and the Forgotten Land on ensimmäinen kokonaan 3D:nä toteutettu Kirby-pääsarjan peli. Vaikka Popstar-planeetalla asustava olento on saavuttanut aikuisuuden ja lähestyy uhkaavasti jo keski-ikää, on se aina tuntunut jäävän Super Mario -tasohyppelyiden varjoon. Uusimman teoksen myötä Kirby ottaa paikkansa kyseisen genren kärkikastissa ja nousee vähintäänkin samalle viivalle ikonisen putkimiehen kanssa.

Tarinallisesti luvassa on tasoloikille perinteinen, kevyt juonenkaari. Taivaalle avautunut portaali imaisee pahaa aavistamattoman Kirbyn sisäänsä, ja pian pallero tupsahtaakin tuntemattomaan maailmaan. Toivuttuaan matkan aiheuttamasta järkytyksestä hän huomaa, että paikallisella karvaturrijengillä on pahat mielessään: he vangitsevat Kirbyn kotiplaneetalta uuteen ulottuvuuteen imaistuja Waddle Dee -olentoja. Nähdessään vanhojen tuttujensa hädän aina yhtä avulias suursyömäri ei turhia aikaile, vaan ottaa tehtäväkseen kaapattujen otusten vapauttamisen pörröisten pahisten kynsistä.

Kirby

Pääjuonen läpäisee noin kymmenessä tunnissa. Viimeisen pomokahinan jälkeen avautuu muutamia vaikeustasoltaan hiukan normalia vaativampia lisäkenttiä, jotka periaatteessa kierrättävät jo nähtyä sisältöä. Pienempää puuhaa riittää vielä useiksi tunneiksi, joten jos haluaa suorittaa kaiken mahdollisen, on pelillä kestoa yli 20 tuntia.

Tehtävänä on siis pelastaa ympäri maailmaa ripotellut Waddle Dee -olennot. Yksinkertaisimmillaan se onnistuu läpäisemällä vihollisia viliseviä tasoja, ja pelastamalla niiden lopussa leijuvassa häkissä nököttävät oranssit otukset. Tämän kolmikon lisäksi jokaiselle tasolle on kätketty muitakin ökkömönkiäisiä, jotka vapautetaan tekemällä salaisia tehtäviä. Pelaajan on pidettävä silmät auki ja korvat höröllä koko seikkailun ajan, sillä useat pelastusta kaipaavat otukset on piilotettu maailmaan ihastuttavan kekseliäin tavoin.

Joka ikistä otusta ei ehkä löydä ensimmäisellä kerralla, joten jos on liikkeellä kaikki kerätään -mentaliteetillä, niin samoilla alueilla tulee vierailtua useampaan otteeseen. Ja mikäpä siinä – värikkäitä, salaisuuksien täyttämiä tasoja läpäisee mieluusti kerran jos toisenkin, kunnes ne ovat koluttu läpikotaisin. Pelaaja palkitaan löytämisen ilolla: Tyytyväiset hurraa-huudot raikuvat, kun vihdoin ja viimein keksii sen pitkään hukassa olleen alueen viimeisenkin Waddle Deen olinpaikan.

Kirby

Ensivilkaisulla saattaisi luulla, ettei suloinen pinkki pallero ole kovinkaan kummoinen taistelija. Söpöstä ulkomuodostaan huolimatta Kirby on kuitenkin varteenotettava vastustaja. Se kopioi vihollisen kyvyn popsimalla sen poskeensa. Kykyjen kirjo on kiitettävän suuri, ja Kirby pystyy rökittämään pahiksia esimerkiksi miekalla, tulipalloilla sekä vasaralla. Taidoilla on kolme eri muotoa, ja niiden päivitys hoituu Treasure Road -tasoilta kerättävien tähtien avulla.

Uusi maailma on ääriään myöten täynnä vihollisia, joiden ainut tehtävä on lutuisen Kirbyn satuttaminen. Toiminnannälkäiset saavat siis rahalleen varmasti vastinetta, sillä verenhimoisia pahiksia pääsee mätkimään sydämensä kyllyydestä. Väkivallan läsnäolo aiheuttaa tietysti yhden ongelman: suurisilmäiset, pörröiset pahikset näyttävät yksinkertaisesti niin suloisilta, ettei niiden kimppuun oikeastaan haluaisi hyökätä. Vain karskeimmat korstot pystyvät viipaloimaan ihkuihania, nukkuvia koiranpentuja ilman hirvittäviä tunnontuskia.

Pelaaja saa useimmissa tapauksissa itse päättää, mitä kykyä milloinkin käyttää. Mukana on kuitenkin joitakin pulmia, jotka vaativat juuri tietyn taidon hallitsemista. Suurimman osan ajasta on itsestään selvää, mitä kykyä näissä tilanteissa käytetään. Seinässä törröttäviä nauloja hakataan vasaralla ja kuumana hehkuvia kekäleitä sammutetaan puhaltamalla niitä päin jäisellä henkäyksellä. Parissa kohdassa sopivaa työkalua joutuu katoavan hetken ajan miettimään, mutta kovin suuria vaikeuksia ei esiinny.

Kirby

Uuden hassunhauskan Mouthfull Moden avulla Kirby pystyy nielaisemaan kitaansa elottomia esineitä, kuten autoja, lamppuja sekä vuoristoradan kärryjä. Esimerkiksi popsimalla ruosteisen hyrysysyn pinkki pallero muuntautuu autoksi. Nelipyöräisenä monsterina huristellessaan Kirby pystyy liikkumaan nopeasti paikasta toiseen, hyppäämään ja täräyttämään päin vihollisia murskaten ne pieniksi palasiksi. Hauska, mutta hyödyllinen Mouthfull Mode toimiikin useimmiten apuna pulmien ratkomisessa. Jo pelin trailereissa ihastusta herättänyt, sangen nerokas toiminto tulee tarpeeseen jokaisessa kentässä useampaan otteeseen. Se ei siis ole vain turha mainostemppu, jolla houkuteltiin pelaajia Kirbyn pariin.

Karkkimaisen kaunis maailma jakautuu useisiin eri tyyppisiin alueisiin. Kirby pääseekin seikkailemaan muun muassa hylätyssä huvipuistossa, kuivassa autiomaassa sekä lumen ja jään peittämässä talvisessa maastossa. Elämää huokuvat kentät ovat tulvillaan yksityiskohtia ja iloisen värikkäiden maisemien katseleminen tuottaa omituista mielihyvää. Loppua kohden alueiden ulkomuoto muuttuu synkemmäksi, mutta tästä huolimatta herttaisen pirteä tunnelma säilyy lopputeksteihin saakka.

Peruskenttien lisäksi pelaajat pääsevät testailemaan taitojaan nopeutta vaativissa Treasure Road -minikentissä. Näissä pikaisissa pyrähdyksissä käytetään apuna Kirbyn kopiokykyjä ja tarkoituksena on päästä lopussa hehkuvan tähden luo ennen ajan loppumista. Bonuspalkinnon ansaitsee, jos alittaa ennalta määrätyn ajan. Treasure Roadeja tulee vastaan runsain mitoin, ja ne vetoavat varmasti kovan kilpailuvietin omaaviin – oman ennätysaikansa päihittäminen on koukuttavaa puuhaa.

Kirby

Seikkailun lomassa on myös mahdollista rentoutua kalastamalla, työskentelemällä kahvilassa tai kokeilemalla taitojaan liikeohjauksella toimivassa labyrintti-pelissä. Nämä kolme minipeliä ovat ihan hauskaa ajanvietettä, vaikkei niiden läpäisemisessä kauaa nokka tuhise.

Valittavana on kaksi vaikeustasoa: aloittelijoille tarkoitettu Spring-Breeze Mode sekä kokeneempia pelaajia miellyttävä Wild Mode. Erona näillä kahdella on se, että vaikeammalla tasolla viholliset ovat vahvempia ja Kirbyllä on vähemmän elämäpisteitä. Edes jonkinlaista haastetta kaipaavien kannattaa muitta mukinoitta valita jälkimmäisenä mainittu, sillä helppo vaikeustaso tuntuu ainakin aluksi vähän liiankin yksinkertaiselta.

Pelin edetessä kentät muuttuvat vaikeammiksi, ja etenkin loppupuolen pomotaistelut saavat kokemattomamman tasohyppelijän kädet hikoamaan. Tästä huolimatta teoksen anteeksiantava vaikeustaso saattaa aiheuttaa osassa pelaajista tyytymätöntä napinaa. Aina ei kuitenkaan tarvitse vääntää hampaat irvessä ja verenmaku suussa – joskus on lupa ottaa vähän rennommin.

Pelin ehdottomasti parhaimpiin puoliin lukeutuu se, että sen voi halutessaan läpäistä yhdessä ystävän tai vaikkapa nuoren perheenjäsenen kanssa. Kakkospelaaja ohjastaa Bandana Waddle Dee -nimistä hahmoa, joka avustaa Kirbyä tökkimällä pahiksia terävällä keihäällä. Apulainen osaa leijua ilmassa aivan kuten Kirbykin, muttei pysty käyttämään vihollisten kykyjä hyödykseen.

Bandana Waddle Dee tuntuu suurilta osin täysveriseltä co-op-partnerilta, ja toimii mainiona apuna varsinkin pomotaisteluiden melskeessä. Verrattuna esimerkiksi Super Mario Odysseyn Cappy-lippikseen on kakkospelaajalla paljon enemmän vastuuta sekä tekemistä. Apulaisen ohjastaminen on silti yksinkertaisempaa kuin Kirbyn puikoissa heiluminen, joten huivipäisen hahmon rooli kannattaa vierittää sen vähän heikomman pelaajan harteille.

Loistavasta Kirby and the Forgotten Landista on hyvin hankala keksiä mitään erityisen pahaa sanottavaa. Syötävän suloisen teoksen parissa viihtyvät niin aikuiset kuin vähän nuoremmatkin, ja anteeksiantava vaikeustaso vetää puoleensa myös vähemmän pelaavia henkilöitä. Leikkimielinen seikkailu ei ehkä vetoa tosikkoihin tai ultimaattista haastetta kaipaaviin, mutta rennon meiningin ystäville se tarjoaa unohtumattomia pelihetkiä.

KIRBY AND THE FORGOTTEN LAND

 

Arvosana: 4/5

”Kirby and the Forgotten Land vie suursyömäri Kirbyn seikkailut aivan uudelle tasolle, ja teos onkin yksi parhaista Switchille julkaistuista tasoloikista.”