Arvostelu: Lego Worlds haastaa Minecraftin – ja kompastuu sitten omiin palikoihinsa

Tekijä: TT Games
Julkaisija: Warner Bros. Interactive Entertainment
Testattu: Xbox One
Saatavilla: PC, PlayStation 4, Xbox One
Tulossa: Switch
Pelaajia: 1, 2 (samalla koneella tai internetissä)
Arvostelija: Kalle Laakso

Legon historiaan ei mahdu montaa peliä, jotka antaisivat mahdollisuuden sille lapsenomaiselle luovuudelle, josta legendaariset palikat alkujaan tunnetaan. Lego Worlds on vastaus tuohon huutoon. Se sulattaa yhden pelin sisään lukemattomat Lego-aiheet, aina merirosvoista maatilan eläimiin.

Lego Worldsissa pelaaja voikin keksiä ja rakentaa ihan mitä tahansa, mitä vain palikoita yhteen liittämällä on mahdollista askaroida.

Käytännössä Lego Worlds koostuu kahdesta eri pelistä. Toinen puoli on kevyttä tarinaa, jossa pelimaailmat rakentuvat satunnaisesti eri aiheista sitä mukaan kun hahmo tekee tehtäviä. Näistä palkitaan kultapalikoilla, jotka avaavat pelin maailmaa. Tarpeeksi monella kultapalikalla saa auki isoja maailmoja, mutta myöhemmin niitä voi halutessaan rakentaa myös itse. Siinä sivussa hahmokin kehittyy ja saa käyttöönsä vaikkapa rakettirepun tai oppii valokuvaamaan. Taidoista ja tarvikkeista on apua uusissa kultapalikkahaasteissa.

Tarinan tarkoitus on kerätä 100 kultapalikkaa, jolloin kaikki pelin loputkin kikat aukeavat pelaajan käyttöön. Määrä on suhteellisen iso, eli tavoitteeseen pääsemiseen vaaditaan lukuisia tunteja peliaikaa. Ideana palojen kerääminen on kuitenkin hauska tapa luoda Lego Worldsiin päämääriä, mikä varmasti ilahduttaa niitä pelaajia, jotka eivät löytäneet koukkua esimerkiksi Minecraftista.

Alkuun kultapalojen metsästys on hauskaa puuhaa ja jatkuva palkintojen saaminen viihdyttää. Tehtäviä tulee mukavasti vastaan maailmoja tutkiessa. Matkaillessaan täytyy myös käyttää monistustyökalua, jolla tallennetaan kaikki vastaantulevat hahmot, eläimet, kasvit tai vaikka autot omaa käyttöä varten. Työkalulla tehdään myös suurin osa kultatehtävistä. Jos vastaan tullut hahmo haluaisi ympäristöönsä vaikkapa enemmän possuja, niin parilla kloonipossulla kukkaro on taas yhtä palikkaa painavampi.

Tästä tulee kuitenkin pidemmän päälle pelin suurin ongelma.

Loppujen lopuksi tehtävätyyppejä ei ole kuin kourallinen, eikä sadan rajaa lähestyessä palkintojakaan aukea enää samaa tahtia. Tällöin Lego Worldsin pelaaminen muuttuu luonnottomaksi samojen tehtävien grindaamiseksi, joka rassaa niin pahasti, että Lego-possuja ilmestyy uniinkin. Tehtävät kärsivät myös luvattoman paljon satunnaisesti generoiduista maailmoista, milloin mistäkin syystä. Hahmot saattavat bugittaa hieman vinksahtaneesti rakentuneen luolaston takia tai kultapalat jumiutuvat maan sisään, jolloin ne täytyy turhautuneena kaivaa parempaan talteen.

Suuret maailmat ovat myös sen verran isoja, että tehtävien perässä suhailu puuduttaa. Niitä tupsahtelee kartalle satunnaisesti tietyn suorittamismäärän jälkeen, ja uuden maailman tutkimiseen kuluu helposti yli puoli tuntia. Etsipä sieltä sitten se viisi kultatehtävää, jotka ovat käytännössä aivan samanlaisia normitehtävien kanssa, niin kyllä siinä iloisimmankin rallattelijan hymy hyytyy.

Kun 100 palikkaa on saatu kasaan, avautuu Lego Worldsissa toinen puoli pelistä. Omia maailmoja voi luoda simppelillä työkalulla, jolla päätetään maailman koon ja eri aihepiirien kautta sen olemus. Luoduissa maailmoissa voi jatkaa tehtävien tekemistä, tai rakennella omia luomuksiaan.

Rakentelu ja muokkaaminen on Lego-lelujen ja myös Worldsin kantavin idea, mutta harmittavasti rakennustyökalut ovat kömpelöitä. Idealtaan homma toimii mallikkaasti: kameraa voi nostaa ja käännellä miten haluaa, ja palikkaa voi pistää palikan perään ilman rajoituksia. Toteutus kuitenkin töksähtää muutamaan ongelmaan.

Jostain syystä kamera välillä vääristää palikoiden asettelua, ja halutun asennon löytäminen voi olla työlästä. Samoin jo rakennetut seinät eivät aina välitä kameran liikkeistä, vaan töksähtelevät hölmöihin kulmiin. Kaupanpäällisiksi käyttöliittymä on kankea ja epälooginen, mikä tekee rakentelusta tuskaista. Yksinkertaisenkin talon rakentaminen vaatii toistaiseksi aivan turhan paljon aikaa, vaivaa ja hermoja.

Toivottavasti ongelmat korjataan, sillä parhaimmillaan Lego-rakentelun vivahteet ovat mielekkäämpiä kuin Minecraftissa.

PC:llä Lego Worlds ehti roikkua Early Access -vaiheessa reilut 1,5 vuotta, kunnes se julkaistiin hiljattain yhtaikaa konsoliserkkujensa kanssa. Luulisi siis pelin olleen viimeinkin valmis, mutta toisin kävi.

Sekä PC- että Xbox One -versiot kärsivät edelleen ihmeellisistä Early Access -aikojen bugeista. Esimerkiksi ruudunpäivitys toimii sujuvasti pienemmissä maailmoissa, mutta isommissa framet dippaavat ajoittain turhankin alas. Pelimaailma ei aina lataudu pelaajan liikkeen mukaan ja varsinkin nopeammilla kulkuneuvoilla liikkuessa maailman latautumista on pysähdyttävä odottamaan usein, pahimmillaan jopa yli viideksi sekunniksi.

Pari kertaa meinasi myös jännittää, kun peli kaatui manuaalisen tallennuksen aikana. Tallennusten hajoilua on esiintynyt itsestäänkin sekä PC:llä että Xbox Onella, pilvitallennusmahdollisuudesta huolimatta. Itse onneksi säästyin moiselta ennen 100 palikan maagista rajaa.

Lego Worldsin kaltaista Lego-peliä on kaivattu kovasti, ja parhaimmillaan rakentelu ja seikkaileminen on juuri niin kivaa ja valloittavaa kuin lapsenakin oikeilla Lego-palikoilla leikkiessä. Harmi vain, että käytännön toteutus laahaa pahasti perässä ja lukuisat ongelmat vetävät hampaat niin irveen, että paikat halkeilevat. Nykykunnossaan tätä eivät pelasta edes sympaattiset Lego-possut.