Arvostelu: Saints Row: The Third Remastered – Taas sekoillaan GTA:n hengessä, kieli poskella ja dildo kourassa

28.05.2020 13:30 | Muropaketin toimitus

Värähtääkö viisarisi ajatukselle kirmailla kaupungilla ilkosillaan, jahdata sen asukkaita jättiläismäisellä dildolla ja pelastaa horoja palvelukseesi? Saints Row: The Third Remasteredin muhkeasta povesta löytyvät vastaukset näihin kaikkiin ja enemmän.


Julkaisupäivä: 22.5.2020
Studio: Sperasoft
Julkaisija: Deep Silver
Saatavilla: PC (Windows), PlayStation 4 (testattu) & Xbox One
Pelaajia: 1-2
Ikäraja: 18
Peliä pelattu arvostelua varten: 8 tuntia


Remasterointien ehtymättömän tulvan mukana viimeisimpänä markkinoille saapunut Saints Row: The Third Remastered päivittää alkujaan vuonna 2011 julkaistun alkuperäisteoksen nykyalustoille. Volitionin kehittämään kolmanteen osaan kulminoituu GTA-kloonina alkunsa saaneen ja sittemmin kokonaan omalle humoristiselle sivukujalle erkaantuneen pelisarjan ydin, joka näin vuosikymmen myöhemmin vaatii pelaajalta hivenen valikoidumman maun.

Saints Row: The Third ei nimittäin häpeile. Piste. Se edustaa rehdin pikkupoikamaista fantasiaa, jossa yliampuvaa toimintaa ruokitaan jatkuvalla alapäähuumorilla. Kaikki on tarkoituksenmukaisen roisia ja peli tietää tämän varsin hyvin itsekin, mikä toimii eräänlaisena kilpenä muuttuneita aikoja vastaan. Poliittisesta korrektiudesta ennättää hädin tuskin huomauttaa, kun liukuhihnalla suollettava kohkaaminen on onnistunut loukkaamaan jo kolmea seuraavaa ensimmäisten noustessa vielä barrikaadeille.

Juuri tämä jatkuva liike onnistuu peittämään aivon syvissä sopukoissa vellovat ajatukset, sillä pian pelaaja on taas mätkimässä vihollisia purppuralla jättidildolla tai roikkumassa helikopterista raketinheittimen kanssa. Välillä poiketaan keräämässä seksinukkeja tai ostamassa kiinteistöjä, kunnes kohta taas lanataan vihollistankkeja pommi-iskuin tai futuristisin hävittäjin.

Juoni jatkaa 3rd Street Saints -rikollisjengin matkassa näiden noustua maailmankuuluksi ja tuhansia faneja saaneeksi mediabrändiksi. Saavutetusta mammonasta haluaa siivun myös kansainvälinen Syndicate-rikollisorganisaatio, jonka epäonninen kaappausyritys johtaa pyhimysten vallananastukseen näiden omalta pelikentältä, Steelportin kaupungista.

Aiempia osia mukaillen kaupunki vallataan itselleen kukistamalla tätä johtavat kolme jengiä, joiden kimppuun käydään suorin ja epäsuorin keinoin. Tarinatehtävien ohella pelaaja voikin suorittaa kaupungin lukuisia aktiviteetteja, jotka vaihtelevat prostituutioiden kyydityksestä puhtaaseen tuhon maksimoimiseen. Kaikesta palkitaan joko rahalla tai kunnioituksella, jotka puolestaan kasvattavat hahmon ja mukaan kutsuttavien jengiläisten kykyjä ja aseistusta.

Toisin sanoen tekemistä riittää tuntikausiksi pelin maailmaan hyppääville, ja remasteroitu uusintajulkaisu sisältää lisäksi kaikki myöhemmin julkaistut laajennukset. Pelillisesti Saints Row: The Third ei siis poikkea liioin Grand Theft Autosta tai sen sisaruksista, mutta toiminta on vain paljon sarjakuvamaisempaa, liioitellumpaa ja omalla aivottomalla tavallaan viihdyttävämpää.

Alkuperäinen ikä näkyy tosin monin paikoin, eikä vähiten tehtävätyyppien rajallisuudessa. Valtaosa tarinatehtävistä on vain tekosyy esitellä pelaajalle maailmasta löytyvät aktiviteetit, kun taas jäljelle jääneissä räiskitään kymmenittäin päällekäyviä vihollisia sen kummemmin varioimatta. Iästään paljastavat myös toistuvat lataustauot kerroksista poistuessa ja tehtävien välillä, mutta onneksi odotusajat ovat sentään lyhyet.

Muu remasterointi on toteutettu sentään aavistuksen paremmin.

Sperasoftin vastuulla ollut käännöstyö on päällisin puolin loistavaa jälkeä, ja ulkoisesti peliä ei uskoisi lähes kymmenen vuotta vanhaksi teokseksi. Uudistetut valaisuefektit, entistä tarkemmat tekstuurit ja elävämpi maailma (kaduilla näkee muun muassa enemmän ihmisiä ja ajoneuvoja) tekevät roiman pesäeron alkuperäiseen, minkä lisäksi myös ruudunpäivitys on rutkasti parempi. Vanhasta kielii oikeastaan vain piirtoetäisyys, joka ei yllä tarkempien tekstuurien ja muun muassa vastaantulevien ajoneuvojen osalta muutamaa kymmentä metriä pidemmälle.

Saints Row: The Third ei ole kuitenkaan koskaan aiemmin näyttänyt näin hyvältä, vaikka peli itsessään ei ole kestänyt aikaa ihan yhtä hyvin. Vaikka roisista huumorista voidaan olla nykyään montaa mieltä, se on silti pelin melkein parhaiten ikääntynyt osa-alue. Yliampuvassa kaaoksessa on toki yhä oma viehätyksensä, mutta avoimen maailman pelit ovat kehittyneet ihan syystä eteenpäin.

SAINTS ROW: THE THIRD REMASTERED

”Alapäähuumoria ja pikkupoikien machoilua yhdistävä jälleennäkeminen on aikansa lapsi.”