Infinite Space (DS)
Roolipelit ovat viime aikoina ajautuneet pitkän fantasiaputken jälkeen avaruusoopperan suuntaan. Sen sijaan pelit, joissa pääsee ohjaamaan omaa avaruusalustaan ovat huomattavan paljon harvemmassa.
Kuten arvata saattaa, peli yhdistelee fantasiaroolipelien ja perinteisen avaruusoopperan trooppeja. Olet pieni maalaispoika takapajuiselta planeetalta, jonka kohtalo on pelastaa koko maailmankaikkeus pahalta. Olemme olleet tällä polulla aikaisemminkin, mutta tärkeintä lienee itse matka eikä määränpää.
Kaksiosainen eepos
Infinite Spacen tarina on jaettu näpsäkästi kahteen osaan: päähenkilön nuoruuteen ja aikuiselämän seikkailuihin. Tämä toimii myös pelilliseltä kannalta. Nuoruusosuudessa esitellään pelijärjestelmät ja ympäröivä maailma, aikuisosuuksissa pelaajaa ei tarvitse enää sen kummemmin opastaa.
Alkuun pelaaja pääsee ohjaamaan vain yhtä alusta, mutta loppupuolella pelaajalla on ohjattavanaan kokonaiset viisi alusta. Alukset sitä paitsi rakennetaan itse: ensin niihin tarvitaan rakennusohjeet, jotka viedään telakalle. Paatti täytyy myös varustella ostamalla asejärjestelmät, moottorit ja suojageneraattorit.
Valitettavasti monimutkainen varustelupuoli osoittautuu suhteellisen turhaksi, sillä itse taistelut ovat suorastaan puuduttavan yksinkertaisia. Ongelmana on silkka valinnanpuute. Ensin etsiydytään vihollisen läheisyyteen ja ammutaan joko isoilla tai pienillä panoksilla. Siinä se. Koska ohjaus taistelujärjestelmässä on kirjaimellisesti yksiulotteista, eli pelaaja on joko lähellä tai kaukana, jää pelaajan oikeasti aktiiviseksi rooliksi vain hyökkäystyypin valitseminen.
Kivi-paperi-sakset
Alkupuolella taistelu tuntuu tylsältä: on vain kolme asiaa, joista arvataan joko oikein tai väärin. Arvasit oikein? Hienoa, palkintona on kokemusta ja seuraava taistelu. Väärin? Palaa edelliseen tallennukseen. Loppupuolella mukaan sisällytetään lisätaitoja, jotka tuntuvat vain rikkovan pelin. Siinä kohtaa, kun aluksiaan pystyy korjaamaan taistelukentällä, pelin haaste katoaa täysin. Vaikeustasossa olisi siis viilattavaa. Peli tarjoaa mahdollisuuden pelata taisteluita kavereita vastaan, mutta emopeliä vaivaavat ongelmat vaivaavat myös moninpeliä.
Joskus tietyissä tarinaan liittyvissä kohtauksissa vastustajan alukseen pääsee nousemaan ja taistelut hoidetaan mies miestä vastaan. Näitä kohtauksia olisi suonut olla enemmänkin monotonisia taisteluita rikkomaan.
Lopulta Infinite Space kaatuu yksitoikkoisuuteen. Laajalta vaikuttava universumin tutkiminen hyytyy pian, kun jokainen planeetta tuntuu samalta ja jokaisen päätepisteen välillä taistelua pukkaa hullun lailla. Aluksia ei oikeastaan ole mitään muuta syytä päivittää: kaikki kapasiteetti menee lopulta isompien tykkien haalimiseen. Pienen ajan kuluttua kiinnostus suuntautuu kieltämättä mielenkiintoiseen päätarinaan, joka kierrättääkin pelaajaa kiitettävästi ympäri pelin tarjoaman kahden galaksin.
Paperilla mielenkiintoisempi
Tosin tarinan lopusta täytyy myös nillittää, sillä se tulee suorastaan tyhjästä. On suorastaan käsittämätöntä, kuinka kymmenien tuntien jälkeen mielenkiintoiset asetelmat tuhotaan hetkessä viimeisen tunnin sisällä. Sanoisin, että loppu on hätäratkaisu, mutta pelin pituus kertoo, etteivät kirjoittajat oikeasti osanneet vain lopettaa tarinaansa kunnolla.
Infinite Space on peli, joka kuulostaa paperilla paremmalta kuin se oikeasti on. Potentiaalia olisi ollut vaikka mihin, mutta loppupeleissä tiputaan keskinkertaisuuden suohon. Se on sääli, sillä kunnon avaruusoopperaa ei koskaan ole liikaa.
Tekijä: Nude Maker
Julkaisija: Sega
Testattu: DS
Saatavilla: DS
Pelaajia: 1-2
Pelin kotisivu: http://www.sega.com/games/infinite-space/
Eric Hartin
Lue myös
Alpha Protocol -ennakko (PC, PS3, Xbox 360)
Red Dead Redemption (PS3, Xbox 360)
Sam & Max Episode 302: The Tomb of Sammun-Mak (iPad, Mac, PC, PS3)
