Order of War (PC)

06.11.2009 16:35 Miikka Lehtonen

Kun ajattelen Square Enixiä, mieleeni tulee ensin liian moneen vyöhön pukeutuneita japanilaisteinejä ja suurta saippuaoopperaa, ei niinkään realistinen sotastrategia toisen maailmansodan ratkaisuhetkistä. Tätä olisi nyt kuitenkin tarjolla.

Ei kannata antaa kustantajan nimen laatikon kannessa masentaa tai pelottaa, sillä Square on vain julkaisija. Itse pelistä vastaa pitkän linjan raskaan strategian ammattiporukka ja se myös näkyy.

Order of War ei ole mikään aivan tyypillinen sotastrategia. Tämä silläkin myönnytyksellä, että modernissa RTS-pelissä resurssienhallinnan ja louhosten puuttuminen ei ole niinkään poikkeus kuin sääntö. Peli nimittäin unohtaa kokonaan kaikenlaisen mikromanageroinnin ja keskittyy kokonaan suurempiin linjauksiin.

Taistelukentällä temmeltää yhtä aikaa kymmeniä panssariajoneuvoja ja satoja jalkaväen sotilaita niin pelaajan kuin tekoälyn kontrollissa. Eihän tällaisessa sotkussa kukaan pystyisi huolehtimaan siitä, tähtääkö sotamies Laitinen varmasti singollaan oikeaa kohdetta.

Onkin siis hyvä, että Order of War antaa Laitisen tehdä omiaan ja antaa pelaajan vastuulle vain koko Laitisen ja hänen 30 lähimmän ystävänsä muodostaman yksikön suunnitelmista huolehtimisen. Pelaaja siirtelee yksikkönsä oikeille paikoille ja antaa yleistason ohjeita: tehkää rynnäkkö tuonne. Puolustakaa tätä mäkeä. Ampukaa kaaressa tuon pusikon taakse.

Kun suunnitelmat on näin luotu ja kaikilla yksiköillä on ainakin teoriassa käsitys siitä, mitä niiden pitäisi tehdä, onkin aika nojata tuolissaan rennosti taaksepäin ihailemaan sodan kauhistuttavaa arkea. Tämä onnistuu mainiosti hauskan sotakameran avulla.

Yhtä nappia painamalla pelin normaali linnunsilmäperspektiivi nimittäin vaihtuu dynaamiseksi kameraksi, joka zoomailee ajoneuvojen välillä dramaattisesti, kuvaa välillä uhkaavasti lähestyvää pommikonemuodostelmaa ja esittelee sitten keskelle 500 neuvostosotilasta putoavan tykistökeskityksen. Hauska idea.

Myös moninpelaajille

Order of Warin perusidea on mitä mielenkiintoisin ja tuo vahvasti mieleen parin vuoden takaisen ja erinomaisen World in Conflict –pelin. On hauska kerrankin komentaa taistelua hieman yleisemmällä tasolla, varsinkin kun koko peli keskittyy sen idean ympärille, että näin toimintojen määrää pienentämällä voidaan kasvattaa mittakaavaa reippaasti.

Kentällä vipeltää hillitön määrä rautaa ja joka puolella tapahtuu jotain. Jos sattuu menettämään yksiköitään, tilalle toimitetaan yleensä pikavauhtia korvaavaa porukkaa, joten kaaos pysyy koko ajan maksimaalisena.

Yksinpelin suurin ongelma on se, että kaikki tehtävät ovat niin kovin samankaltaisia. Jos pelaat saksalaisten kampanjaa, miltei joka tehtävässä puolustetaan epätoivoisesti lukumääräisesti suurempaa vihollista vastaan ja sitten tehdään vastahyökkäys. Jenkeillä taas operoidaan ja hyökätään laskuvarjojääkäreillä. Okei, sitähän se sota toki oikeastikin oli, mutta vähän mielikuvitusta olisi pelastanut paljon.

Moninpeli puolestaan taitaa olla koko pelin pointti. Tällöin näet pääsee halutessaan komentamaan myös neuvostojoukkoja ja kentällä riehuva kaaos on entistä suunnattomampi. Karttoja löytyy mukava määrä ja moninpeli toimii mukavasti. Outouksiakin mahtuu mukaan: en ainakaan itse löytänyt mistään vaihtoehtoa kytkeä moninpelissä päälle Fog of Waria, joten kaikki kartalla olevat yksiköt – niin vihollisen kuin kaverienkin – ovat aina näkyvissä. Koita siinä sitten tehdä strateginen koukkaus selustaan.

Sota on jees

Order of War oli minulle mukava yllätys. Suhtauduin peliin aluksi kovin penseästi Square-kytköksestä johtuen, mutta ennakkoluuloni olivat jälleen kerran väärät. Paketista paljastuu omaperäinen ja hyvin suunniteltu sotapeli, josta löytyy paljon pelattavaa. Suuripiirteinen strategia ei kuitenkaan välttämättä miellytä kaikkia, sillä jos peliltään kaipaa mikromanagerointia tai tarkempaa taktikointia, sitä ei paketista löydy.

Pelkästään yksinpelin takia en välttämättä pistäisi rahojani pöytään, sillä vaikka sen parissa vierähtikin pari iltaa iloisesti, lopulta kokemus tuntui vain moninpelin harjoitteluosiolta – ja sitä se taisi ollakin, kuten monissa RTS-peleissä muutenkin.

Jos moninpeli kiinnostaa, pakettia voi pitää jo paljon kannattavampana hankintana. Fog of War ja paremmat säätömahdollisuudet muutenkin olisivat tervetulleita ja nähdään toivottavasti päivitysten muodossa. Siihenkin asti on silti pahuksen hauskaa pistää kamala kasa panssarivaunuja jyräämään vihollisen toisinajattelijat alleen.

Tekijä: Wargaming.net
Julkaisija: Square-Enix
Testattu: Windows 7, Intel Core 2 Duo E6600, Radeon HD4870, 4 Gt keskusmuistia
Saatavilla: PC
Laitevaatimukset: Windows XP, 3 GHz yksiydinprosessori tai 2 GHz moniydinprosessori, 2 Gt keskusmuistia
Pelaajia: 1-4 (lähiverkko, internet)
Pelin kotisivu: http://www.orderofwar.com
Miikka Lehtonen

Lisää aiheesta

Order of War – ensikosketuksessa Square Enixin sotastrategia osa 1

eDome kävi katsomassa aurinkoisessa Tukholmassa Order of Waria, Square-Enixin toisen maailmansodan ratkaisuhetkiin sijoittuvaa strategiapeliä.

Japanilaisjätti ilmoitti viime vuonna julkaisevansa amerikkalaisen Gas Powered Gamesin suositun strategiapelin Supreme Commanderin jatko-osan. Roolipeleistään tunnettu yhtiö halusi laajentaa toimintaansa lännessä. Invaasio jatkuu myös toisen sotastrategian merkeissä, vaikka nyt hieman historiallisemmissa merkeissä.

Order of War – ensikosketuksessa Square Enixin sotastrategia osa 2

Simon Elo piipahti Tukholmassa tutustumassa Order of Waria. Ensikosketuksen toisessa osassa tutkaamme tarkemmin pelin kampanjaa ja ulkoasua. Miten toisen maailmansodan ratkaisutaistelut mahtavat sujuvat?