Ribbit King (GC, PS2)

Japanilaisen Bandain Ribbit King on yksi oudoimmista pelituttavuuksista vähään aikaan. Mielikuvituksellisen frolf-pelin ympärille on viritetty tarina energiapulassa olevasta Hippitron-maailmasta. Ainoa tapa pelastaa se on voittaa kotimaailman tarvitsema Super Ribbinite -kimpale galaksinvälisessä frolf-turnauksessa.

Frolf on periaatteessa golfia sammakoilla ja puuvasaroilla. Sen lisäksi, että molemmissa yritetään lyödä esinettä radan lopussa olevaan reikään – tai frolfin tapauksessa vesilammikkoon – näillä kahdella on hyvin vähän tekemistä keskenään. Lyöminen sentään tapahtuu tuttuun tyyliin voimamittaria katsoen ja oikeassa kohdassa näppäintä painaen. Kierteet onnistuvat ja lyöntikorkeuteenkin voi vaikuttaa, mutta erilaisia mailavaihtoehtoja, puttausta tai kahdeksaatoista reikää pelistä on turha etsiä.

Kentät koostuvat kolmesta tai neljästä bonuksia, apuvälineitä ja vaaroja täyteen sullotusta radasta. Voittajaksi selviytyy eniten pisteitä kerännyt pelaaja. Ensimmäiseksi sammakkonsa vesilammikkoon lyönyt saa eniten pisteitä, seuraava vähemmän ja niin edelleen. Radalta löydettävät pisteet kuitenkin ratkaisevat useammin itse kilpailun, ja kenttien lopussa jaettavat bonuksetkin sekoittavat pakkaa entisestään.

Hauska konsepti kaatuu kuitenkin paikoittain todella huolimattomaan toteutukseen. Peli takkuaa välillä häiriten lyöntejä, eikä vastustajien lyöntivuoroja voi nopeuttaa tai ohittaa. Pikkuvikoja on paljon, ja ne häiritsevät sitä enemmän mitä kauemmin pelaa.

Ribbit Kingissä on kuitenkin vioistaan huolimatta aineksia varsinkin pienen piirin kulttisuosikiksi sekä toimivan moninpelitilansa että pelihahmonsa, puhuvan eväskorin Picwickin, ansiosta.