Rise of Nightmares (Xbox 360)

01.11.2011 19:30 Juho Anttila

Tekijä: Sega CS3
Julkaisija: Sega
Testattu: Xbox 360 Kinect
Saatavilla: Xbox 360 Kinect
Pelaajia: 1
Pelin kotisivu: Rise of Nightmares
Arvostelija: Juho Anttila

Sille tulee vain lastenpelejä ja jumppasimulaattoreita, sanoi peliharrastaja Kinectistä, kun pelivalikoiman näki. Vastalause, huudettiin Segan suunnalta ja lyötiin pöytään verinen kauhupeli Rise of Nightmares, zombeineen kaikkineen.

Lomailu Romaniassa on vaarallista, sillä Itä-Eurooppa on täynnä hulluja. Tämän huomaa myös pelaaja, kun eteen lyödään muhkea valikoima groteskeja eläviä raatoja. Paniikki on valmis, sillä aseena on vain oma ruumis.

Jos Rise of Nightmares jotain sai aikaiseksi jo ennen julkaisuaan, niin kohua ja kiinnostusta. Sen verran veristä materiaalia esiteltiin ainakin kieli poskessa aiheeseen suhtautuneessa trailerissa. Voisiko tässä olla ensimmäinen ihan aidosti vakavasti otettava Kinect-peli, jossa ei tanssita tai tehdä jalkakyykkyjä?

Eteen, taakse, käännä lantio, mikset jo lyö?

Peli alkaa vankityrmästä, jossa opetellaan yksinkertaisimmat kontrollit. Askel eteen ja pelihahmo kävelee eteenpäin. Pidempi askel ja liike nopeutuu, vaikka etanamaiselta se tuntuu silloinkin. Suuntaa vaihdetaan hartioita kääntelemällä ja peruuttaminenkin onnistuu.

Liikkuminen toimii suorastaan yllättävän hyvin. Tosin odotukset eivät olleet järin korkealla, joten niiden ylittämiseenkään ei tarvita ihmeitä. Erityisesti kääntymisen sujuvuus miellyttää, ainakin jos omaa liikkuvaisen lantion. Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö sankaria saisi juoksutettua tuon tuosta päin seiniä tai jumiin johonkin nurkkaan. Viimeksi mainittua tapahtuu useimmiten silloin, kun vastassa on sankka hirviölauma.

Pidempien matkojen taivaltaminen käy helposti tylsäksi. Peli tulee askeleen verran vastaan ja tarjoaa myös autopilotin. Nostamalla oikea käsi pystyyn hahmo talsii suoraan kohti seuraavaa kohdetta. Verhot kannattaa tosin pitää tällöin alhaalla, tai naapurit saattavat kutsua poliisin keräämään vaarallisen natsin talteen.

Lisää upeita pelivideoita eDomen videokanavalta osoitteesta https://www.youtube.com/user/wwweDomenet.

Ympäristön manipuloiminen tapahtuu nostamalla käsi suoraksi eteen. Jos vipu, ovi tai tutkittava esine on tarpeeksi lähellä, voi siihen tarttua, jolloin hahmo kävelee kohteensa luokse automaattisesti. Sen jälkeen tehdään asiaankuuluva ele, kuten esimerkiksi tyrkätään ovi auki tai vetäistään vivusta. Jälleen kerran toimiva mekaniikka, jossa ollaan löydetty hyvä tasapaino pelattavuuden ja interaktiivisuuden väliltä.

Taisteleminen käy käsiä ja jalkoja huitoen. Ensin on nostettava molemmat kädet nyrkkeilyasentoon, jolloin sankari lukittautuu usein lähimpään, mutta välillä aivan väärään viholliseen. Iskut kohdistuvat sinne, minne ne tähtääkin, tai ainakin vähän sinne päin. Tämä on tärkeää, sillä vain oikeaan paikkaan osunut lyönti tekee kunnolla vauriota. Vihollisia voi myös häätää kauemmas potkimalla. Järjestelmä toimii pienessä mittakaavassa hyvin, mutta siinä on myös heikkoutensa, kuten tulemme myöhemmin huomaamaan.

Hullu professori kera mekaanisten zombien

Introjakson jälkeen pelaaja heitetään junaan, jossa päähenkilö Josh matkustaa vaimonsa Katen kanssa. Josh on siitä ikävä kaveri, että hän tykkää viinasta hieman liiankin kanssa. Tämä risoo Katea, joka kantaa sisällään pientä yllätystä. Ei aikaakaan, kun vaimo katoaa ja juna suistuu raiteiltaan. Painajainen on valmis.

Pelaaja ei ole yksin, sillä turmasta jää henkiin kourallinen kiusallisia kliseitä venäläisistä balettitanssijoista sotilaisiin ja äreisiin bisnesmiehiin. Pian tappaminen alkaa. Joukko harvenee yksi kerrallaan mekaanisilla raajoilla varustettujen elävien kuolleiden hyökätessä kimppuun eikä aikaakaan, kun Josh löytää itsensä yksin synkästä ja vaarallisesta linnasta.

Viimeistään tässä vaiheessa lukija on huomannut, että juoni on kuin tyylipuhtaasta B-kauhuelokuvasta. Siitä löytyy niin hirviöitä, hullu professori kätyreineen kuin myös roppakaupalla tökeröä ja surkeasti ääninäyteltyä dialogia. Rise of Nightmares tekee ainakin yhden asian oikein olemalla pääosan aikaa tarinaltaan niin poskettoman tökerö, että se on jo oikeastaan hauskaa.

Kinect on silti yhä kömpelö

Hauskaa ei sen sijaan ole se, kun peli unohtaa omat vahvuutensa ja ryhtyy taistelemaan ohjausmetodiaan vastaan. Kun vihollisia on vastassa vain muutama, taistelu toimii mukavasti. Paikat ovat pullollaan erilaisia aseita, jotka myös aiheuttavat vihollisissa tyydyttäviä tuloksia. Raajat ja päät irtoilevat ja veri tursuaa taattuun K18-tapaan.

Siinä vaiheessa ei sitten olekaan lainkaan hauskaa, kun tusina vihollista hyökkää niskaan yhtä aikaa ja tilanne olisi pidettävä hallussa. Kinect-pohjainen ohjausmetodi toimii vain tiettyyn rajaan saakka. Kun kaaos kasvaa liian suureksi, ollaan ongelmissa pelaajan lukittuessa milloin mihinkäkin mutta yleensä aina väärään vastustajaan. Kääntyminen kesken taistelun on vaikeaa ja henki lähtee herkästi.

Äkkikuolematkaan eivät juuri naurata. Astut ovesta ja ruudulle läjähtää ohjeistus: astu taakse. Jos tähän ei reagoi tarpeeksi nopeasti, huomaa pian tuijottavansa latausruutua. Kinect-pohjaisia QTE-tehtäviä käytetään myös pomotaisteluissa, mutta tällöin niihin osaa yleensä varautua paremmin.

Lisää upeita pelivideoita eDomen videokanavalta osoitteesta https://www.youtube.com/user/wwweDomenet.

Peli jättääkin jälkeensä sen kuuluisan kaksijakoisen tunnelman. Se on jotain, mitä emme ole vielä tottuneet näkemään Kinectillä. Konsepti on mitä mainioin ja toteutuskin paljon parempi kuin mitä osaisi odottaa.

Samalla Rise of Nightmares alleviivaa sitä ikävää tosiseikkaa, että liikeohjainten joukossa Kinect on vielä prototyyppi. Sen tarkkuus ja käytettävyys ei hyvästä yrityksestä huolimatta riitä aivan tämänkaltaisten pelien vaatimuksiin. Lopputulos on väistämättä kömpelö, vaikka yritys olisi kuinka hyvä.

Toisaalta Rise of Nightmaresilla olisi petrattavaa myös ohjauksen ulkopuolella. Se on lopulta yksinkertainen, lyhyt ja myös aika karun näköinen peli. Ilman erikoista ohjausmetodia kukaan ei katsoisi pelin suuntaan toistamiseen. Kinect-pelien harmillisen suppeassa joukossa Rise of Nightmares on pirteä yllätys, mutta samalla se toimii kipeänä muistutuksena Kinectin puutteista. Ei ehkä se ajatus, minkä haluaisin jäävän päällimmäisenä mieleen monen kympin hintaisesta pelistä.

Lisää aiheesta

Rise of Nightmares – räiskintäkauhua Kinectillä

Nyt saatte asiaan vähän selvitystä, sillä haastattelussamme ovat Sega AM1 -studion Noriaki Ueda ja Satoshi Ito, joista jälkimmäinen muistetaan muun muassa klassisen House of the Dead -pelin tekijänä. Nyt kaverukset työstävät reipasta verilotrausmätkintää, joka on suunniteltu Xbox 360:n Kinect-kameraohjaimelle.