Testi Xbox Series S on pieni, hiljainen ja tyylikäs – Myös isoveljensä varjoon jäänyt konsoli on selvä askel eteenpäin

Xbox Series X on vohkinut huomion kaikin puolin kevyemmältä sisarukseltaan. Toimittajamme totesi kuitenkin myös S-mallin erittäin päteväksi konsoliksi, vaikka tilaa ja tehoja on vähemmän.

Microsoft teki uudella sukupolvella uuden pelinavauksen tuomalla markkinoille kaksi eritasoista mallia heti kättelyssä. Yli 500 euron hintaisen Xbox Series X:n rinnalla on saatavilla kevyempi malli, Xbox Series S, joka on myös parisataa halvempi.

Kaksikon välillä on selkeitä teknisiä eroja.

Series X tarjoaa kokonaisen teran SSD-muistin, Series S vain 512 gigaa. Series X:llä on käytössä 12 terafloppia prosessoritehoja, Series S:llä vain neljä. Series X pystyy natiiviin 4K-resoluutioon, siinä missä Series S:n resoluutio on 1440p (joka tosin skaalaa 4K-tasolle). Series S:ssä ei myöskään ole levyasemaa, eli se toimii ainoastaan digitaalisten peliostosten kanssa.

Molemmat alustat kuitenkin pyörittävät pelejä 120 fps -kuvataajuudella, ja kaikkia samoja pelejä. Kuten laajassa Xbox One X -testissä totesimme, on Xboxin filosofia lähentynyt PC-pelaamista, jossa saman pelin on tarkoitus toimia eritasoisilla alustoilla.

Series X on uusista konsoleista ilmeinen valinta pelaajalle, joka kaipaa huipputason grafiikoita ja suoritustehoja. Series S on kuitenkin houkuttelevampi jo hintansa puolesta, ja omalta osaltani voin sanoa, että myös konsolin ulkonäkö ja design vaikuttivat asiaan.

Series S on nimittäin pieni. Se on kaikkien aikojen pienin Xbox, ja videonauhuria muistuttavan Xbox Onen jälkeen todellinen helpotus. Laite on mitoiltaan vain 27,5cm x 15,1cm x 6,4cm, eli hyvin vaatimaton, ja omaan silmääni se on myös hillityn tyylikäs.

Lisäksi edellisten konsoleiden (etenkin PS4 Pron) puhinaan kyllästyneenä on ilo todeta, että Xbox Series S on hiljainen. Siitä ei kuulu mitään pelaamista häiritsevää ääntä, edes raskaampaa AAA-peliä pyörittäessä. Lämmin poistoilma tulee ulos mustasta ristikosta (konsolin päällä), joten kyljelleen asetetun konsolin yläpuolella kannattaa olla sopivasti tilaa. Itse en ainakaan mitään mainittavaa lämpenemistä havainnut edes tuntien käytön jälkeen.

Xbox Series X:n rinnalla S-malli leimataan helposti ”tehottomaksi” konsoliksi. Tämä on kuitenkin harhaanjohtavaa, sillä Series S tuntuu kyllä selkeältä edistysaskeleelta Xbox Onen perusmallista. Toki Xbox One X:ään verrattuna se ei ole mikään harppaus, mutta Microsoftin edellistä ylihintaista konsolia ei ilmeisesti monikaan ostanut. (Lakkautettu konsoli näyttäisi muuten yhä olevan kalliimpi, kuin uunituore Series S.)

Esimerkiksi Watch Dogs Legionissa eroa on Xbox Onen ja Series S:n välillä kuin yöllä ja päivällä. Kaikki tekstuureista valoefekteihin parani heti, ja pitkälti yli minuutin alkulataus muuttui reilun 10 sekunnin lataukseksi. Edellisellä sukupolvella pelatessa nappasin usein kännykän käteen kun käytin pelissä fast travelia, sillä odottelut ärsyttivät, mutta uudella alustalla sitä ei edes ehdi tekemään.

Toinen hyvä esimerkki on niin ikään Series-konsoleille optimoitu Ori and the Will of the Wisps. Muutenkin jo täyden viiden tähden peli on uudella alustalla poskettoman upea HDR-tuella ja paremmalla resoluutiolla. Valoefektit ja entistä skarpimpi maailma tekevät pelistä niin paljon vaikuttavamman, että tekee heti mieli pelata se uudelleen alusta loppuun.

Huomattavaa on myös, Series S:n ohjain on sama laatuohjain kuin Series X:lläkin, tosin valkoinen.

512 gigan SSD-muisti voi tulla nopeasti vastaan, mutta kovalevyn kokokin on ongelma vain pelitottumuksista riippuen. Itselläni ei yleensä ole pelattavana kuin korkeintaan pari peliä kerrallaan, eikä poistamisessa ja asentamisessa mielestäni ole suuri vaiva, mutta tämä on tietysti makuasia.

Kun otetaan huomioon edullisempi hintaluokka, on helppo uskoa Xbox-pomo Phil Spencerin tapaan, että Series S:stä tulee lopulta se menestyneempi uusista Microsoft-konsoleista. Kaikin puolin pätevä pikkukonsoli on hyvä valinta kaikille pelaajille, joille konsolin koko ja hinta painavat enemmän kuin huipputehot.