Tom Clancy’s H.A.W.X. (PC, PS3, 360)

28.07.2009 19:35 Eric Hartin

Ensimmäiset asiat ensimmäisenä: Tom Clancy’s H.A.W.X. ei ole lentosimulaattori. Sillä on enemmän yhteistä Ace Combatien ja Blazing Angelsien kanssa kuin minkään sortin oikeiden simulaattorien.

Lentokoneet pystyvät kantamaan satoja ohjuksia, löpöstä ei ole huolta ja konetta pystyy lentämään miten päin vaan ilman seuraamuksia. Ensimmäisten Tom Clancy -pelien realismista ollaan pudottu aika kauas.

Höpötarinaa

H.A.W.X. kertoo höpötarinan pilotista, joka Yhdysvaltain ilmavoimista erottuaan ryhtyy palkkasotilaaksi. Ja kas kummaa, hetken kuluttua Amerikka ja maailmanrauha ovat taas uhattuna. Tarina sivuuttaa samalla muita tuttuja Tom Clancy -sarjoja: joskus annetaan ilmatukea tutulle sotilasjoukolle. Kuten aiemmissakin Tom Clancy -peleissä, tarina on pitkälti vain tekosyy mällätä miljoonia maksavaa sotilaskalustoa.

Peli tarjoaa kahdenlaista moodia: avut päällä ja avut poissa. Apujen kanssa jo muutenkin arcademainen peli kuin pelaa itseään: kohteiden ei tarvitse kuin olla jossain siellä päin, jotta ohjukset osuvat. Jos ohjus lähestyy tai vihollishävittäjä on lähellä, ilmestyy ruudulle selvä reitti, jota pitkin lentämällä pääsee pälkähästä.

Jos selvä kädestä pitely ei nappaa, tarjoaa peli onneksi mahdollisuuden ottaa kaiken avustuksen pois. Ilman apupyöriä pelin koko toimintalogiikka tuntuu vaihtuvan ja vaatii hieman totuttelua. Pienen ajan kuluttua homma hanskaa paremmin kuin avustusten kanssa. Oudosti ohjaamokuvakulmaa ei tässä moodissa saa, joten pelaaja joutuu tyytymään ulkokameraan.

Mitäänsanomaton

Kampanjan aikana käsiksi pääsee pikkuhiljaa isompaan määrään hävittäjiä aina F-22 Raptorista MiGeihin. Oudosti tulevaisuuteen sijoittuva H.A.W.X. ei sisällä ufohävittäjiä, vaan mukana olevat koneet ovat ihan oikeata sotakalustoa.

Mitä kampanjaan tulee, H.A.W.X.:in kampanja on lyhyt. 19 tehtävää saattaa kuulostaa paljolta, mutta todellisuudessa iloa riittää vain muutamaksi tunniksi. Lyhyyden vielä ymmärtäisi, mutta peli onnistuu olemaan samalla myös puuduttava. Tehtävätyyppejä ei ole kuin pari hassua, joita sitten toistetaan koko kampanjan ajan. Kaiken lisäksi joukkoon mahtuu vielä tehtäviä, jotka sisältävät täysin pähkähulluja rajoituksia. Hyvänä esimerkkinä toimiikoon tehtävä, jossa pelaaja pakotetaan lentämään niin matalalla kuin mahdollista tai rankaisuna on varma kuolema. Tarkoituksena on luultavammin ollut haastaa pelaajaa, mutta lopputulos on lähinnä ärsyttävä.

Lyhyenlännän yksinpelikampanjan tarjolla on yhteistyöpelimoodia ja kahdeksan pelaajan tiimitappomatsia. Mikä tahansa peli toimii paremmin kaverin kanssa, eikä HAWX sinällään ole poikkeus. Parhaimmillaan kolmen muun pelaajan kanssa rällääminen on toki hauskaa, mutta moni tehtävistä on selkeästi suunniteltu yhtä pelaajaa ajatellen eikä peli skaalaudu. Tiimitapolle pelaajia on suhteelisen vähän, joten pelin pystyynpykäämistä saa odotella muutamankin kotvan.

Väliinputoaja

Audiovisuaalinen puoli ei häikäise, vaan ei ärsytäkään. Kyseessä on mitäänsanomaton esitys kaikinpuolin. Erityistä vauhdintuntua ei ole, vaikka sitä luulisi juuri olevan pelissä, jossa porhalletaan tuhatta kilometriä tunnissa. Maisemat saattavat näyttää kaukaa vakuuttavilta, mutta niitä ei selkeästikään ole suunniteltu läheltä tiirailtavaksi. Lähitarkastelussa kaikki rakennukset ovat puuroa. Hävittäjät sentään näyttävät näteiltä.

Tom Clancy’s H.A.W.X. yrittää, muttei onnistu tavoitteessaan. Käteen jää tylsä väliinputoaja, jonka yksittäiset alueet on kaikki tehty paremmin jossain muualla. H.A.W.X. on se viimeinen oljenkorsi, ilmatoiminnan ystävät tarttuvat, kun kaikki muut vaihtoehdot on kulutettu.

Tekijä: Ubisoft Romania
Julkaisija: Ubisoft
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: PC, PlayStation 3, Xbox 360
Pelaajia: 1, 1-8 vastakkain (lähiverkko, internet)
Pelin kotisivu: http://www.hawxgame.com
Eric Hartin

Toinen mielipide

Oma vähäinen pelailuni ei riitä täysimittaisen mielipiteen muodostamiseen, mutta muutamalla lyhyellä kokeilulla peli kyllä maistui Ericiä paremmin. Ehkä kyse on siitä, että lentokonefanaatikkona kaikki lentokalusto tuntuu heti paljon herkummalta. Oliphan pelissä veikeitä apupyöriä eikä realismista kannata puhuakaan, mutta toiminta on vauhdikasta, visuaalit upeita ja meininki tuntui kivalta. Reipasta vaihtelua siihen pro-lentämiseen verkkolentosimulaattoreissa ja kunnon lähikuvia upeista nykyajan ja lähitulevaisuuden koneita, ne kyllä tuntuivat hyvältä. Veikkaisin omalla lentskari-fanipojukortillani HAWXia ihan viihdyttäväksi pieninä annoksina nautittavaksi lentoräimeeksi.

Jukka O. Kauppinen

Lisää aiheesta

Tom Clancy’s HAWX -ensikosketus – jälkipolttimia ja vihanpitoa taivaan sinessä

Millä tavoin Ubisoft voi sitten uudistaa pelilajia? Yhtiö on ottanut melkeinpä yllättävän lähestymistavan, sillä vuoteen 2012 sijoittuva Tom Clancy’s HAWX ei edes yritä uudistaa pelilajia tai tuoda siihen mullistavia uusia ominaisuuksia. Niiden sijaan peli panostaa asenteeseen ja Tom Clancy -tyyliseen lähestymistapaan. Dramatiikkaa, teknologiaa ja jopa hitunen realismia, siinä ne aseet.