Afrikan tähti oli ensimmäinen suomalainen lisenssipeli ikinä – ja näin se syntyi
MB julkaisi viime viikolla hienon retrojutun vuodelta 1986, jossa puntaroitiin esihistoriallista pelintekemistä Suomi-nimisessä valtiossa. Hienossa retrojutussa sukellettiin aikalaisnäkökulmasta ensimmäisen suomalaisen lisenssipelin, Amersoftin julkaiseman Afrikan tähden maailmaan. Ja tiedättekös, yksi juttu johti toiseen.
Mutta kerrataan ensin:
Otso Pakarinen ja Jari Heikkinen olivat siitä ihmeellisiä poikia, että he olivat jopa saaneet tietokonemusiikki- ja pelihommistaan rahaa. Kaksikko oli näet tehnyt nykyään arvostetun suomipeliklassikon, Commodore 64:lle julkaistun Afrikan tähti –lautapelin tietokoneversion.
Sen lisäksi kaksikko harrasti ”intohimoisesti” musiikkia, ja heillä olikin levyttämään asti ehättänyt yhtye Atleten. Mutta pahus vieköön, Atleten-yhtyeen albumi Atleten (julkaisija Megaphon) näyttää kadonneen historian hämäriin. Kaverien toinen bändi, Visual, ja sen julkaisema Division by Zero –levy sentään löytyy ainakin jossain muodossa levytietokannoista.
…
Ohjelmointiin kului aikaa reilu kaksi kuukautta pitkiä päiviä ja rahaa siitä kertyi kaiken kaikkiaan 10 000 markkaa. Sopimuksen mukaan pojat eivät saa myyntiprovisiota.
Keväällä oli vielä suunnitelmissa Uuno Turhapuro -tyylinen sekoilupeli, jonka julkaisu olisi ajoittunut ensi syksyn Turhapuro-elokuvan ensi-illan tienoille. Homma kaatui kuitenkin ajanpuutteeseen.
Ja koska Bitin Riitta oli vieläpä ystävällisesti vähän jäljittänyt haastateltujakin, niin naapurisivusto V2:n Manu oli heti herrojen iholla haastattelua kinuamassa. Näin pääsemmekin vaihteeksi kunnon retromatkalle muinaisen suomalaisen pelialan historiaan:
“Käytimme ohjelmointikielenä Promalia, jolla kaikki koodi kirjoitettiin ja lopuksi käännettiin siihen sisältyvällä kääntäjällä konekieliseksi. Poikkeuksena oli pelilaudan vieritysalgoritmi, joka toimi kääntäjällä käännettynä liian hitaasti, joten se minun oli pakko vääntää suoraan konekielellä. Kaikki tehtiin siis itse”, muistelee Pakarinen.
Kaksikko teki myös kaikki työkaluohjelmat muun muassa grafiikan ja äänien luomiseen itse. Sen jälkeen niiden avulla hahmoteltiin pelilauta, nappulat, äänitehosteet ja musiikki.
“Osittain limittäin edellisten kanssa – kun alustava pelilauta ja nappulat oli saatu tehtyä – lähdettiin koodaamaan apurutiineja, kuten noppien heitto, nappuloiden liikuttelu pelilaudalla, pelilaudan vieritys ruudulla, kassan päivitys ja niin edelleen. Sitten tehtiin peruslogiikka, jonka avulla 2-4 pelaajan oli mahdollista pelata peli läpi. Viimeiseksi tehtiin “tekoäly”, jonka avulla pelaaja saattoi pelata konetta vastaan, tai jopa laittaa konepelaajat pelaamaan keskenään”, kertaa Pakarinen pelinkehityksen vaihteita.
Debuggausta, eli virheiden ja ongelmien etsimistä, jouduttiin tietenkin tekemään peliohjelmoinnin jokaisessa vaiheessa, ja lopuksi tehtiin vielä viimeinen debuggausrutistus, jossa etsittiin jäljelle jääneitä bugeja. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että kone laitettiin pelaamaan itseään vastaan, kunnes se jäi johonkin jumiin.
Koko haastattelu Afrikan tähti –historiikkeineen löytyy V2.fi-saitilta.
Lue juttu: V2.fi, Näin syntyi Afrikan Tähti kotitietokoneelle
Lisää aiheesta
Afrikan tähti, Pohjanmaan tähti ja Pohjanmaan valtias kiistelevät kuka kopioi ja ketä
