Arvostelupäivitys: löytyykö Kane & Lynch 2 -räiskinnästä kultainen jyvä?

13.10.2010 14:35 Jukka O. Kauppinen

Äskettäin ilmestynyt Kane & Lynch 2 -räiskintäpeli ei ollut Miikka Lehtosen mielestä se ihan paras peli. Nyttemmin myös Heikki Takala ja Petteri Kaakinen ovat viihtyneet sen ääressä, etsien josko pelin uumenista löytyisi se maaginen kultainen jyvänen. Löytyikö?

Kane & Lynch 2: Dog Days (PC, PS3, Xbox 360)

Lainaus toisesta mielipiteestä:

Vaikka tarina on yllättävän synkkä, se ei ole sitä tarpeeksi. Maailma on nähnyt useita täydellisiä antisankareita – ja rakastanut heitä. Kuten Kellopeli Appelsiinissa. Lynch tasapainoilee jossakin hulluuden rajalla, koskaan ylittämättä sitä. Peli pohtii hänen parisuhdettaan yhdessä muiden tuttujen teemojen kanssa ja vesittää samalla suuren osan viehätystään. Yksi hullun saappaisiin hyppäämisen riemuista on sen täydellinen vieraus. Lynchista ei saa juuri mitään irti tällaisenaan. Konsepti tuntuu laskelmoidulta, sillä moni kriitikko valitti edellisessä osassa vaikeutta välittää päähenkilöistä.

Totuus on kuitenkin se, että moni sarjan ystävä olisi varmasti hyväksynyt raaemman lähestymisen tarinaa kohtaan. Tällä kertaa siviilit pysyvät kohtalaisen turvassa pelin ajan, harva saa osaansa Lynchin raivokohtauksista toisin kuin ensimmäisessä pelissä. Sanalla sanoen, hahmot eivät tunnu enää uskottavilta.

…

Ymmärrän miksi Kane and Lynch on saamassa elokuvan (en ymmärrä mitä Jamie Foxx tekee siinä). Ajatus kahdesta hullusta on viehättävä. Valitettavasti pelin kehittäjillä ei ole vieläkään silmää toteutukselle. Tämä on sinänsä paradoksi, sillä sama studio on vastuussa Hitman-pelisarjasta.

Heikki Takala

Lainaus kolmannesta mielipiteestä:

Kane & Lynch 2:n tarina ei ole järin omaperäinen tai erityisen hyvä. Tiettyjen kohtausten musta huumori viihdyttää, mutta kokonaisuutena se jättää paljon toivomisen varaa. Visuaalinen tyyli on sen sijaan erinomainen. Se näyttää siltä kuin peli oltaisiin kuvattu kotivideokameralla ja kamera heiluu siihen malliin kuin kameramies juoksisi sinnikkäästi Lynchin perässä. Shanghain kujat ja kadut on luotu peliin lähes inhorealistisella tyylillä, joka sopii tämän tyyliseen räkäiseen räiskintäpeliin. Jos Kane & Lynch 2 tekee siis jotain oikein, niin se on tunnelman luonti. Valitettavasti pelattavuus ei yllä samalle tasolle.

…

Peli on peruspätevää räiskintää, jossa ei ole hirveästi mitään valittamisen aihetta, joskaan ei myöskään mitään kehumisen arvoista. Pelaaminen on sujuvaa eivätkä kontrollit aiheuta päänvaivaa. Perusteet ovat kunnossa mutta peli kärsii yksitoikkoisuudesta. Tarina on pelkkää räiskintää räiskinnän perään. Pelaaja etenee alueelta toiselle ja vastaan tulee toisiaan muistuttavia tulitaisteluita.

Petteri Kaakinen