UUSIMMAT

Kakkosta odotellessa ykköstä, siis Valkyria Chroniclesia

24.11.2014 09:00 Jukka O. Kauppinen

Kalle Lounela päätti vähän viritellä naputtelukynsiään, ja tosi sopivasti siinä sivussa Sega pulautti ulos myös PC-version Valkyria Chroniclesista. Joten minkäslainen se Valkyria Chronicles II oikein olikaan?

Strategian suunnittelun ohessa pelaaja voi käydä puhumassa turhanpäiväisyyksiä luokkalaisille. Juttutuokioiden tarkoituksena on varmaankin yrittää syventää koulutovereiden persoonallisuuksia, mutta jutustelut jäävät lopulta vain pinnalliselle tasolle. Jokaisella henkilöllä on japanilaiseen tapaan joku tunnistettava ominaisuus: yksi on stalkkeri, toinen on ottanut luokan isosiskon roolin ja kolmas haluaa leikkiä idolia. Pinnallisten puhetuokioiden takia nämä persoonallisuuksien erikoisuudet jäävät usein kunnolla selittämättä.

Hahmojen ominaisuudet ja mieltymykset näkyvät myös taisteluissa, kun jokaiselle on määritelty setti kykyjä. Kyvyt vaikuttavat joko positiivisesti tai negatiivisesti: esimerkiksi henkilön A joutuessa henkilö B seuraan hänen ampumatarkkuutensa laskee. Silmitöntä vihaa siis. Heh.

Ääninäyttely on länsimaisessa versiossa englanniksi, eikä sitä pystynyt vaihtamaan. Etenkin päähenkilön aivottomat huudahdukset repivät korvia parin pelitunnin jälkeen. Tosin vastapainoksi pidin joidenkin muiden henkilöiden äännähtelyistä sen verta paljon, että äänet saivat jäädä päälle. Musiikit olivat unohdettavia taustatilutuksia ääniefektien mennessä samaan kastiin.

Lue koko arvostelu: Valkyria Chronicles II (PSP, PSV)

Lisää aiheesta

Valkyria Chronicles (PS3) 

Vanha konsolijätti Sega ei viime aikoina ole juuri kunnostautunut laadukkaiden pelien saralla. Mutta nyt vanhan Phantasy Star -poppoon vääntämä strategia-roolipelihybridi Valkyria Chronicles lyö ällikällä. Mistä ihmeestä oikein on kysymys?

Pelin alkuasetelma on huvittava. Etäisesti Euroopan karttaa (ilman Ruotsia ja Norjaa, heh heh) muistuttavaa Europan fantasiamaailmaa riepottelee mystisen Ragnite-metallin ympärillä pyörivä konflikti, jossa pääpelaajina ovat Itä-Europan Imperiallinen Allianssi ja Atlanttinen Liittovaltio. Ikävästi tähän kahden suurvallan väliseen konfliktiin jää piskuinen, neutraalina pysytellyt Gallian valtio, joka kuin sattumalta sijoittuu kartalla jonnekin Suomen kohdille.