Kävelysimulaattoreita ja selviytymissinnittelyjä – arvostelussa The Solus Project
Kävelysimulaattorit ja kaikenasteiset ”oh noes, olen jumissa” -seikkailut ovat yleistyneet kovalla tahdilla viime vuosina. Erityisen suosiossa tuntuvat olevan pelit, joissa lompsitaan tasaiseen tahtiin edestakaisin, tutkitaan paikkoja ja yritetään pysytellä hengissä ties minkä jumiutumisen jälkeen.
Erityisen soveliasta on tietenkin jäädä jumiin vieraalle planeetalle, jossa kamppaillaan ties minkä petojen lisäksi luonnonvoimia vastaan. Mitä vähemmän vaatteita ja resursseja, sitä parempi.
Siihen lokeroon astuu myös The Solus Project, jota Kalle Laakso meille pureskelee:
Ensimmäisenä on tietysti tarkoitus selviytyä itse unen, ruoan ja lämmön kanssa, että voimat riittävät ottaa yhteys emäalukseen. Ongelma on kuitenkin se, että kaikki pitää rakentaa uudelleen ja löytää kaikenlisäksi paras paikka yhteydenottoon.
The Solus Project on hyvin Minecraft-vaikutteinen selviytymispeli, joka avaa salaisuudenverhojaan kiireettömästi. Kaikki toiminta on hivenen viipyilevää, eikä pelaajaa tönitä kiirehtimään. Se on mukavaa, sillä peli näyttää kivalta ja Gliese-planeetalla on charmia antaa aina pikkuisen lisää siimaa pitää mystistä jännitystä yllä. Ympäristö vaikuttaa tutulta, mutta silti hämmentävältä. Päivä- ja yörytmi on erilainen, sekä lämpötilat saavat aikaan omat haasteensa. Päivisin lämmöt huitelevat yli 40 celsiusasteessa, mutta öisin pakkanen puree -30 asteen vimmalla. Suurin haaste onkin löytää tarpeeksi aputarpeita selviytyä taas seuraavaan aamuun ja kohti päämääräänsä.
Lue koko arvostelu: Solus Project – selviytymisseikkailu vieraalla planeetalla (PC, Xbox One)
Solusilla on myös monia läheisiä ja etäisiä serkkuja. Jos scifi-selviytymispeleistä puhellaan, niin viime vuosilta mieleen tulee väkisinkin hetimiten Alien: Isolation, jonka ahdistus, pelottavuus ja selviytymiskamppailu nousevat aivan omalle tasolleen kaikilla maailman mittareilla:
Kun kaikki menee kuten pitääkin, pelin Alien on pelottavimpia vastuksia pelaamisen historiassa. Tämä johtuu pitkälti siitä, että muutamaa paikkaa lukuun ottamatta Alienin puuhia ei ole skriptattu. Se ilmestyy ja toimii sattuman ja vaistojensa varassa, joten siltä ei ole koskaan turvassa. Kun näkee tai kuulee jonkin varoitusmerkin siitä, että Alien on lähellä – vaikkapa läheisestä venttiilistä valuvaa happosylkeä – on aika piiloutua ja nopeasti. Alienia kun ei voi tappaa, eikä suurimman osan ajasta edes hätistää kimpustaan. Ja pakenemista on turha harkitakaan, koska Alien on selvästi pelaajaa nopeampi.
Lue koko arvostelu: Alien: Isolation (PC, PS3, PS4, Xbox 360, Xbox One)
Toisenlaista selviytymiskauhua löytyy Kholat-seikkailusta, joka ei kuitenkaan onnistunut rakentamaan kovinkaan hyvää pelikokemusta sinänsä jännittävän taustakonseptinsa päälle:
Kholat rakentuu aika mainion perustuksen päälle, sillä pelin inspiraationa on eräs modernin ajan suurista mysteereistä, Djatlovin solan tapaturma. Vuonna 1959 neuvostoliittolainen retkikunta lähti samoilemaan Ural-vuorille, eikä sitten ikinä palannutkaan takaisin matkaltaan. Kun etsintäpartio lähti perään, he löysivät selittämättömiä ilmiöitä: ihmisiä, jotka olivat paenneet teltoistaan keskellä kamalaa lumimyrskyä vain alusvaatteissaan. Uhreilla oli pahoja sisäisiä vaurioita ilman mitään ulkoisia ruhjeita tai merkkejä, ja heistä löydettiin myös korkeita säteilyannoksia.
Mitä oikein tapahtui? Se on kysymys, joka on askarruttanut mieliä jo 50 vuoden ajan. Tätä lähtee selvittämään myös pelaaja, joka saapuu Holat-vuoren juurelle tutkimaan tapahtumia. Ja kaiken lisäksi todella hyvin varustautuneena, eli vain vaatteet päällään. Mitä sitä selviytymisapuvälineitä mukanaan rahtaamaan.
Lue koko arvostelu: Kholat (PC)
Kodikkaampaa kävelyselviytymistä ja puzzleratkontaa löytyy puolestaan kauhuyritelmä Pineview Drivestä, joka tosin valitettavasti jäi kauas ennakkokohunsa lupauksista:
Mies saapuu vanhan kartanon porteille. Kaksikymmentä vuotta sitten eukko katosi sieltä kuin Malesian lento, eikä tuosta ole sen kummemmin kuultu. Jostain syystä nyt vain tuntui aivan loistavalta idealta tulla selvittämään mitä tapahtui. Jotain erittäin hämärää ja mystistä sen on pakko olla. Minun veikkaukseni on, että vaimo päätti lähti jonkun gigolon matkaan ja juo nyt jollain paratiisisaarella Piña Coladaa. Oli miten oli, kuulemma kukaan ei ole selvinnyt kartanossa kolmeakymmentä päivää pidempään. Eli eiköhän tehdä olo kotoisaksi ja ihmetellä se kuukausi ja katsotaan mitä tapahtuu.
Lue koko arvostelu: Pineview Drive (PC)
Lisää aiheesta
Alien: Isolation (PC, PS3, PS4, Xbox 360, Xbox One)
Always Sometimes Monsters (PC)
FTL: Faster Than Light (Linux, Mac, PC)
