Missä viipyy 3D-pelien Avatar?
Viimeistään Avatar räjäytti 3D-elokuvat suuren yleisön tietoisuuteen. Olihan elokuvassa ihan kiva tarina, mutta ne viidakkomaisemat, se visuaalisuus, se tyrmäävä kolmiulotteisuus. Ne olivat jokaisen katsojan ymmärrettävissä. Mutta mistä löytyy se pelimaailman Cameron, joka löisi 3D-pelit läpi?
Laitevalmistajien mielestä 3D on se mahtijuttu, johon jokaisen meistä pitäisi jo sännätä täyttä häkää. Ostakaa siis 3D-laseja, 3D:tä tukevia uusia televisioita, täyttäkää kotinne huikealla elektroniikalla. Tähän linjaa toitotti äsken vielä myös Ubisoft, jonka tuottama Avatar The Game tuki luonnollisesti 3D-pelaamista.
Ikävä kyllä peli floppasi perusteellisesti. Se vain ei ollut hyvä. 3D:llä tai ilman.
Hieman järkevämmin mietiskelevät pelimiehet katsovat ongelmaa sisällön näkökulmasta. Mistä löytyy se peli, joka on 3D:nä niin mahtava, että se innoittaa pelaajiakin? Että se täytyy kokea 3D:nä?
Wiredin artikkelissa mietiskellään tätä aihetta niin pelisuunnittelijoiden kuin laitevalmistajien ja jopa kuluttajienkin näkökulmasta.
Kuten haastateltu pelisuunnittelija Heather Kelley ynnää,
”Pelien tekeminen kolmiulotteiseksi on helppoa. Pelit pyörivät nykyäänkin 3D-moottoreilla. Niiden muuntaminen kolmanteen ulottuvuuteen on aina vain helpompaa. Mutta kolmiulotteisuus on vain väline, jonka avulla pelaaja ehkä uppoutuu syvemmälle peliin.”
Todella toimivan kolmiulotteisen pelin luonti täytyy aloittaa aivan alusta. Kuka on siihen valmis?
Lue artikkeli: 3-D Gaming Is Waiting for Its Avatar
Lue myös
Bad Company 2:een dedikoituja palvelimia rajoitetusti
eDomen arvosteluviikko: testissä 10 peliä – kuka onnistui, kuka ei?
Ja niin kaatui myös viimeinen: PlayStation 3:n suojaukset murrettiin
