Uusimmat

Oodi vanhalle sukupolvelle – GTA 5 on silmäterä ja silmätikku

23.10.2013 18:30 Jukka O. Kauppinen

Pelitoimituksen blogissa on taas uutta luettavaa muutamankin tekstin verran. Asialla ovat olleet sekä Teemu Viemerö, Eric Hartin ja Miikka Lehtonen, jotka ovat avanneet ajatuksiaan muun muassa vanhan konsolisukupolven poistumisesta, mätkintäpeleistä ja GTA V:n herättämästä huomiosta.

Kaikki alla olevat pätkät ovat lainauksia ja saat ne kerralla ruudullesi avaamalla Pelitoimituksen blogin tästä linkistä klikkaamalla.

Oodi vanhalle konsolisukupolvelle

Pian poistuva konsolisukupolvi on ollut parissamme jo viimeiset kahdeksan vuotta. Ensimmäisen  päivänvalonsa se näki Yhdysvalloissa 22. marraskuuta 2005, kun Microsoft julkaisi Xboxin seuraajan. Xbox 360 oli ensimmäinen seitsemännen sukupolven konsoli, mutta alkuun koko sukupolvea vaivasi pelien heikko graafinen laatu. Pelejä kutsuttiin 1.5-versioiksi, sillä ne eivät hyödyntäneet laitteita likimainkaan täysitehoisesti. Ilmiö on toki normaali jokaisen konsolin elinkaaren aikana, mutta tuolloin sukupolven vaihtumisen lieveilmiöistä puhuttiin erityisen paljon.

Xboxiin nähden huomattavasti tehokkaampi Xbox 360 tarjosi ergonomisemman ja käteen istuvamman ohjaimen aiemmin konsolin möhkäleeseen verrattuna (toim. huom: pyh, ensimmäisen Xboxin iso padi on yhä yksi kaikkien aikojen parhaimmista ja käteensopivimmista padeista –JOK). Levyn naarmuuntumisten ohella alkupään 360 muistetaan varsinkin Red Ring of Death –viasta (RRoD), joka johtui heikosta jäähdytyksestä. Ajan myötä konsolin rautaa on parannettu sekä käyttöjärjestelmä on muuttunut huomattavasti. Konsoli kehittyi myös kokoajan viihdekeskuksen suuntaan, jonka filosofian pohjalle Xbox One perustuu täysin. Pelitarjontansa puolesta konsoli muistetaan parhaiten Halo-, Forza-, Fable- sekä Gears of War -pelisarjoista.

Jyväskylässä mäiskittiin ja mätkittiin

Muutama viikko sitten Jyväskylän Lillukassa tapahtui kummia. Sinne kokoontui noin 20 pelaajaa, joiden tavoitteena oli vain ja ainoastaan yksi asia: pelata taistelupelejä. Taistelupelit eivät ole ihan sitä suurimman kansan herkkua – useasta syystä. Siinä missä League of Legendsin ja Starcraftin kaltaisia pelejä pystyy pelaamaan kotioloissa netin kautta, vaatii taistelupeli optimitilanteen, jossa hakataan toisia naamatusten. Kun piirit ovat valmiiksi pienet, moinen ei oikein auta.

Lillukan vapaa-aikatilassa järjestetty tapahtuma sisälsi kokonaisen viikonlopun ahkeraa pelaamista. Pelattuina peleinä toimivat Tekken Tag Tournament 2, Guilty Gear Accent Core +R ja King of Fighters XIII. Hieman oudompina tuttavuuksina toimivat hieman vanhempaa perua olevat Hokuto no Ken, Fate/Unlimited Codes sekä uusinta uutta oleva Jojo’s Bizarre Adventure: All Star Battle – ja jopa animetyttötappelu Arcana Heart 3 taisi vilahtaa yhden pelipisteen ruudulla.

GTA V: silmäterä ja silmätikku

Pelin ilmiömäinen suosio kääntää päät välittömästi, ja kun jotain pahaa tapahtuu, on sen pakko liittyä sillä hetkellä vallitsevaan asiaan. Jos nuori miespuolisen rattijuoppo ajaa katua ylittävän juopuneen naisen päälle, syytämme ensimmäisenä videopelejä. Tämä tapahtuu varsinkin silloin, kun rattijuopon taustalta löytyy pelaamishistoriaa ja Grand Theft Auto.

Videopelejä ei syytettäisi, jos rattijuoppo olisi keski-ikäinen mies. Tällöin syy olisi vain se perinteinen viinaperkele.

Tämän kautta päästään myös kolmanteen yhteiseen tekijään, joka on olettamus.

Jyrki Kasvi totesi kolumnissaan, että ”keskustelun avaajat eivät itse pelaa.” Asioista tietämättömien on helppo vedota maalaisjärkeensä, koska se kuulostaa omaan korvaan hyvin loogiselta. Täytyy kuitenkin painottaa, ettei loogisuus ole faktaa. Se ei pohjaudu minkäänlaisiin tutkimuksiin, ja videopelien väkivallasta on tehty useita tutkimuksia. Niiden tulokset puhuvat järjestään pelaamisen puolesta ja hyvistä vaikutuksista. Tätä edustaa muun muassa Springer.com-sivustolla julkaistu Journal of Youth and Adolescence -kirjan tutkimus, joka osoitti ettei väkivaltaisista peleistä ole haittaa mielenterveysongelmaisille nuorille. Monille pelaaminen tuotti pikemminkin positiivisia ja rauhoittavia vaikutuksia.

Videopelien syyttely väkivallasta on verrattavissa siihen, että syyttäisimme pornon aiheuttavan raiskauksia. Moni varmasti katselee sekä pornoa että pelaa väkivaltapelejä. Ihan varmasti jotkut raiskaajat ja murhaajatkin. Molemmat ovat vessapaperin tavoin tavallista kulutustavaraa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että viihde – tai vessapaperi – aiheuttaisi rikoksia. Ihmisen rikollinen käyttäytyminen johtuu paljon syvällisemmistä asioista kuin viihteestä. Rikollisen mielen syvyyksissä on saattanut tapahtunut kauan aikaa sitten jotain traumaattista, jota ei ole mahdollisesti hoidettu oikein. Muun muassa vuosien hyväksikäyttäminen ja pahoinpitelyt luovat traumoja, mutta miksi ihmiset olettavat, että nautintoa arjen tylsyyteen tuova viihde saa ihmiset ampumaan toisiaan?

Loukkaantumisen MM-kisat

Touhu alkaa hiljalleen mennä täysin absurdiksi. Kuten niin usein muulloinkin, alkuperäiset tarkoitusperät olivat ihan hyviä, sillä kyllähän pelien ja erityisesti pelaajien asenteissa riittäisi parannettavaa. Pelaajayhteisö koostuu suurelta osin joko kirjaimellisesti tai henkisesti keskenkasvuisista klopeista ja yleinen jutun taso on sitä, mitä voisi tältä porukalta odottaakin, eli täyttä paskaa. Ongelmia vastaan pitääkin nousta ja niitä pitää kritisoida, kuten mekin olemme ihan omilla nimillämme tehneet.

Alati kasvavassa määrin kyse ei ole kuitenkaan enää tästä. Ei, nyt on käynnissä kilpailu siitä, kuka on paras ja valveutunein pelaaja. Eli käytännössä kuka onnistuu löytämään vähäpätöisimmän asian ja loukkaantumaan siitä eniten ja äänekkäimmin. Jo se, että boikotoi vuoden parhaisiin kuuluvaa pelisarjaa sen takia, että esikuvana toimineen sarjakuvan luoja – joka siis ei ole itse ollut peliä tekemässä kuin valvovassa roolissa – sanoi jotain, mistä on itse eri mieltä, on suoraan sanoen lapsellista touhua. Mutta ei se ole edes se tämän kuun typerin esimerkki.

Nyt hei ihan oikeasti jo. Riittää. Kuten jo totesin, pelialalla riittää oikeita ongelmia ja paljon korjattavaa. Voisimme vaikka aloittaa siitä, että naisten ei tarvitsisi nettipeleissä kuunnella ”hei beibi haluuks melaa” / ”vitun huora painu takaisin keittiöön” –tason paskapuhetta tai vaikka siitä, että jotkut pelit voisivat kertoa vaikka naisten tai ei-valkoisten miesten tarinoita, mutta nyt vallallaan oleva kaikesta whinettäminen ei auta mitään tai ketään.

Lue lisää: https://muropaketti.com/toimitus/pelitoimituksen-blogi/

Muropaketin uusimmat