Sieluja koskettelevaa rooliseikkailua – arvostelussa Pillars of Eternity!
Pekka Leinonen suuntaa seikkailujen maailmaan ja ihmettelee. Kuka minä olen? Missä ja miksi olen? Miksi kaikki kuolevat? No, voisivat asiat olla huonomminkin, sillä peli on Pillars of Eternity.
Puusta roikkunut kääpiö ilmestyi uneeni ja käski etsimään itsensä. Puolihoureissa puin housut ylleni ja kävelin kuin hypnoosin vallassa kohti puuta. Näin kääpiön ja todellisuus vaihtoi muotoaan. Hänen silmänsä avautuivat ja hän alkoi puhua. Näin jälkikäteen muistellen muistan vain, että hän kutsui minua Tarkkailijaksi ja lähetti minut tielle kohti toista kaltaistani, mikäli halusin selvittää mitä todella olin.
Piippua polttanut mies ravisti olkapäätäni ja ihmetteli mitä jännää tuossa on, että tuntitolkulla jaksaa katsella. Mielestäni oli kulunut vain minuutteja. Tämän kokemuksen jälkeen sain omituisen kyvyn. Pystyin pelkällä kosketuksella kurottamaan ihmisten sieluihin ja näkemään mitä he olivat edellisissä elämissään tehneet. Varsinaista hyötyä minulle ei asiasta ollut, mutta silti tarinat olivat erittäin mielenkiintoisia.
Sanoin miehelle, että määräni oli lähteä Caed Nuan raunioille etsimään vastauksia tietäjältä. Piippumies veti keuhkoihinsa pitkät savut ja tokaisi ”tiäkkö, tulen olemaan seuraava tuossa puussa.” Hän puhalsi savut ulos.
”Kelpaisiko matkaseura?”
Lue koko arvostelu: Pillars of Eternity (Linux, Mac, PC)
Lisää aiheesta
Mulkaisu – Pillars of Eternity
Puolustuskannalla: Alpha Protocol
Fallout: New Vegas (PC, PS3, Xbox 360)
Fallout: New Vegas – ensikosketuksessa apokalyptinen uhkapeli
Alpha Protocol (PC, PS3, Xbox 360)
