Kesä on ollut indie-helmien juhlaa: tänään arvostelussa Bastion
Kuluva kesä on ollut laadukkaiden indie-pelien juhlaa. Arvosteluissamme on ollut viime viikkoina useita mainioita pienten tekijöiden luomusta, joissa on piisannut enemmän pelattavaa kuin useimmissa ison budjetin merkkipeleissä.
Tuoreimpana esimerkkinä kesän indie-herkuista Miikka Lehtosen testaama Bastion:
Bastionissa on sitä Jotain. Sitä määrittelemätöntä magiaa, joka syntyy siitä, kun lukuisat palaset napsahtavat paikalleen juuri oikeilla tavoilla. Persoonallinen graafinen ilme tuo mieleen Landstalkerin kaltaiset 16-bittiset pelihelmet, mutta tietenkin puitteiden kasvaessa myös laatua on parannettu huikeasti. Pehmeästi animoidut ja todella viehkeän näköiset hahmot ovat ilo katsella, mutta se maailma niiden ympärillä…
Aloitetaan vaikka teoksen huikean hienosta tavasta koostaa pelimaailmaa pelaajan ympärillä nostamalla kirjaimellisesti maata ylöspäin tämän jalkojen alla. Se, mikä oli 10 metrin päästä tyhjää onkin viiden metrin päästä katseltuna yllättäen polku. Kyse ei ole vain huisin kivasta efektistä, vaan myös mainiosta tavasta kätkeä salaisuuksia.
Tämä on kuitenkin vain osa viehätystä, sillä se maailma on myös niin pahuksen kiehtova. Jos taustatarina olisi vain lyöty paperille luettavaksi, ehkä en olisi Bastionista niin huumassa, sillä jälleen kerran huomaamme, että tyyli on vähintään yhtä tärkeää kuin sisältö.
Lue koko arvostelu: Bastion (Xbox 360)
Lue myös
The Thingin jalanjäljissä, mutta silti omista lähtökohdistaan ponnistava Alpha Polaris on suomalaisen Turmoil Games -studion esikoisteos. Pienen yrityksen ensiponnistus tekee uskonhypyn ja tarttuu suoraan vähemmän todennäköiseen lajityyppiin: osoita ja klikkaa -seikkailupeleihin. Lopputulos ei olekaan hassumpi.
Avadon: The Black Fortress (PC, Mac, iPad)
Avadon: The Black Fortresson viimeiseen asti tiukkaa vanhan koulukunnan roolipeliä. Niin hyvässä kuin pahassakin. Juuri kuusiosaisen Avernum-seikkailusarjansa päätökseen saaneen Spiderwebin mieltymys Av-alkuisiin pelinimiin jääkööt tässä vaiheessa ainoastaan huomion asteelle. Avadon sijoittuu täysin uuteen maailmaan, jonka keskipisteessä ehkä hieman yllättäen on Avadon-niminen musta linnoitus.
Combat Mission: Battle for Normandy (Mac, PC)
Battlefrontin legendaarinen Combat Mission -pelisarja sai alkunsa näillä kentillä, kun Combat Mission: Beyond Overlord julkaistiin tasan 11 vuotta sitten. Nyt sarja palaa juurilleen uusimmassa Combat Mission: Battle for Normandy -versiossa.
The First Templarin ensivaikutelma on kuin Hakkaraisen edustajanura. Puulaakisarjan resurssitasolla yritetään pärjätä mestareiden liigassa. Kulmat repsottavat, suoritus on kauniisti sanottuna rosoinen ja aivan väärät asiat nousevat esille. Ulkonäkö voi kuitenkin pettää, sillä ensimmäisen temppeliritarin seikkailu on kaikkea muuta kuin läpikelvoton esitys.
Frozen Synapse on niin pelkistetyn täydellinen, että sitä on melkeinpä vaikea arvostella. Voiko mikään peli olla virheetön? Ei varmasti, eikä Frozen Synapse ole kaikille sopiva. Se on häpeilemättömän armoton ja petollisen vaikea, ja vaikka pelissä on juonellinen kampanja, sen juonen seuraaminen voi käydä hermoille kun draamahahmot pälisevät romaanikaupalla tekstiä. Laajamittainen scifi-juoni tuntuu myös turhalta, vaikka nivookin tehtäviä mukavasti yhteen.
Puzzle Agent 2 (Mac, PC, iPad, iPhone)
Liiduilla piirretyn oloisella grafiikalla esitetty Scogginsin kaupunki on kuin Twin Peaksista tai Fargosta repäisty. Näin outoa ja sisäänpäin kääntynyttä porukkaa ei ollakaan nähty hetkeen. Kaupunkia vaivaa mysteeri, mutta ulkopuoliseen apuun suhtaudutaan äärimmäisen epäluuloisesti.
