Nostalgista pelaamista kymmeniksi tunneiksi – remasteroitua Final Fantasyä
Miikka Lehtonen oli reilu, muttei vajaa, parikymppinen kun herra viihtyi Final Fantasy X:n parissa. Miten tämä aikansa megasuosikki pärjää muistoille, kun peli lyödään uusille peliruuduille remasteroituna versiona?
Minulla ja Final Fantasy -peleillä on hieman vaikea suhde, kuten varmasti monilla muillakin pelisarjaan tutustuneilla. Se minun suosikkini on tietenkin se peli, joka julkaistiin oikeassa vaiheessa elämääni, eli teini-iässä. Niinpäse kaikkein kaunein ja kukkein Final Fantasy on tietenkin Final Fantasy VI. Jos joku on eri mieltä, on väärässä. Tai eri ikäinen kuin minä. Mutta onko näilläasioilla muka eroa?
MyöhemmistäFinal Fantasyistä kepeän retrohenkinen Final Fantasy IX ja hämmentävästi myös melodramaattinen Final Fantasy X ovat iskeneet niin kovaa, että ne ovat jääneet kummittelemaan suosikkipelien listalleni. Ne muut? Voitte pitäätunkkinne ohella. Eivät kiinnosta Final Fantasy XII:t tai XIV:t, eikä oikeastaan edes hirveästi se yleisesti rakastetuin Final Fantasy VII.
Niinpä odotin Final Fantasy X:n remasterointia aivan älyttömästi. Roolipelit iskivät yhä, kuten viime vuonna kirjoittamani hurmoshenkinen Persona 4 Golden -fiilistely todistaa. Ehkä myös se nuoruuteni klassikkopelikin iskisi.
Lue koko arvostelu: Final Fantasy X/X-2 HD Remaster (PS3, PSV)
