”Microsoftin ja Activision Blizzardin 60 miljardin euron kauppa järisyttää koko pelialaa” Toimittajan puheenvuoro
Microsoft tiedotti eilen ostavansa Activision Blizzardin 68,7 miljardilla dollarilla eli reilulla 60 miljardilla eurolla. Pelialan historian suurimmassa yrityskaupassa on nähtävissä sekä hyviä että huonoja puolia.
Microsoftin ja Activision Blizzardin välinen kauppa ei virallisesti varmistu vielä ainakaan noin vuoteen, ja on mahdollista, että kilpailuviranomaiset torppaavat koko diilin. Mikäli yrityskauppa päästään kuitenkin viemään maaliin asti, on sillä merkittäviä seurauksia sekä pelaajille että koko pelialalle.
Vaikka kuluvaa vuotta on takana vasta vajaa kuukausi, on pelialan yrityskauppojen ennätyksiä rikottu tänä vuonna jo kahteen otteeseen. 10. päivä tammikuuta Take-Two kertoi ostavansa muun muassa FarmVilleistä tutun Zyngan 12,7 miljardilla dollarilla. Kyseessä oli muutaman päivän ajan pelialan historian suurin kauppa. Sitä ennen ennätystä piti hallussaan Tencent, joka hankki suomalaisen Supercellin omistukseensa vuonna 2016 8,6 miljardilla dollarilla.
Eilen kaikki aiemmat ennätykset rikottiin useita kertaluokkia isommalla pommilla, sillä Activision Blizzardin kauppasumma on yli viisi kertaa suurempi verrattuna Zynga-kauppaan. Kauppasumma maksetaan puhtaalla käteisellä eikä osakkeiden vaihdolla, mikä on jokseenkin harvinaista tämän kokoluokan yrityskaupoissa.
Vertailun vuoksi esimerkiksi Nintendon koko markkina-arvo on nykykurssilla noin 53,6 miljardia dollaria, eli vaihtoehtoisella aikajanalla Microsoftin syvillä taskuilla olisi voinut ostaa kokonaisen konsolikilpailijan omaan leiriin. Kyse on toki puhtaasta spekulaatiosta, sillä suurissa yrityskaupoissa osakkeista maksetaan preemiota, eli käytännössä Nintendo olisi ostajalle markkina-arvoaan kalliimpi. Lisäksi ei ole mitään takeita, että Nintendo olisi ylipäätään innokas myymään yritystä Microsoftille, tai että kilpailuviranomaiset antaisivat kaupan tapahtua.
Pelialan konsolidoituminen – eli studioiden keskittyminen muutamaan valtavaan leiriin – on ollut käynnissä jo pitkään. Microsoftin ohella merkittävimpiä korporaatioita ovat muun muassa Sony, Take-Two, Embracer Group (entinen THQ Nordic) sekä Tencent.
Kun pelialan jättiläiset ostavat yksittäiset pelistudiot oman sateenvarjonsa alle, pelialan kilpailu vähenee ja valta keskittyy muutamalle toimijalle. Tällä saattaa olla pitkällä aikavälillä harmillisia seuraksia, ja esimerkiksi sota yksinoikeuksista PlayStationin ja Xboxin välillä todennäköisesti pahenee.
Activision Blizzardin uusia pelejä, kuten tulevia Call of Dutyja, Diabloja, Overwatcheja, WarCrafteja tai StarCrafteja ei todennäköisesti enää nähdä PlayStationilla. Microsoft osti aiemmin myös ZeniMaxin ja sen mukana Bethesdan 8,1 miljardilla dollarilla, eli PlayStation-pelaajat joutunevat hyvästelemään myös Bethesdan pelit. Toki Sony on jo pitkään istunut omien yksinoikeuksiensa, kuten God of Warin tai Horizon-sarjan, päällä. Näin Microsoftin vastaveto oli odotettavissa. Sony saattaa kuitenkin iskeä jälleen takaisin jollain uudella pelistudion ostoksella.
Siinä missä yksinoikeuksien lisääntyminen saattaa harmittaa ”toisen leirin” konsolin omistajia, on varsinkin Microsoftin ahnehtimilla pelistudioilla myös hyvä puoli. Microsoft on tuonut pelistudioidensa pelejä kuukausimaksulliseen Xbox Game Pass -tilauspalveluun jo niiden julkaisupäivänä, eikä pelaajien tarvitse enää ostaa täysihintaisia pelejä.
Toisaalta jos ja kun Xbox Game Pass osoittautuu menestyväksi konseptiksi, käynee pelialalla ”Netflixit”. Jokainen pelialan suurimmista toimijioista haluaa oman tilauspalvelunsa, ja yhtäkkiä pelaajien on maksettava useiden eri pelipalveluiden kuukausimaksuja.
Eikä kyse ole enää edes mistään kaukaisesta tulevaisuudesta, vaan nykypäivästä. Jo nyt peliala on täynnä tilauspalveluita, joita ovat Xbox Game Passin lisäksi muun muassa PlayStation Plus ja Now, Nintendo Switch Online, Ubisoft+, EA Play, Google Stadia, Amazon Luna, GeForce Now, Apple Arcade, Google Play Pass ja monet muut.
Käytännössä tulevaisuudessa peleistä ja pelipalveluista maksetaan todennäköisesti enenevissä määrin kuukausimaksuja, ja yksittäisten pelien ostokset jäävät hitaasti historiaan. Jää nähtäväksi, kuinka tämä vaikuttaa esimerkiksi pienempiin indie-kehittäjiin.
Toistaiseksi ainakin Microsoftin alaisuuteen päätyneet pelistudiot ovat vaikuttaneet tyytyväisiltä. Käytännössä Microsoft on monissa tapaksissa luottanut pelistudioiden itsenäisyyteen ja rahoittanut peliprojekteja enemmän tai vähemmän ”avoimella shekillä”. Lisäksi saman sateenvarjon alle sijoittuvat eri studiot voivat tehdä enemmän yhteistyötä, mikä tehostaa pelikehitystä.
Activision Blizzard-kaupalla on toivottavasti positiivinen vaikutus studiolla riehuneeseen häirintään ja seksismiin. Activision Blizzard siivosi omaa pesäänsä jo ennen Microsoft-kauppojen julkistamista, kun kymmeniä häiriköitä irtisanottiin. Yhtiön ohella kohuissa ryvettyneen Activision Blizzardin toimitusjohtaja Bobby Kotickin tulevaisuus on vielä epäselvä. Ainakin vielä toistaiseksi Kotick jatkaa tehtävässään, mutta osa huhuista kertoo Microsoftin kaavailevan Kotickille potkuja. Toki vaikka Kotick jättäisikin tehtävänsä, lähtenee hän kotiin taskut seteleitä pullistellen.
Kokonaisuudessaan Activison Blizzard-kauppojen ja pelialan kokonaisvaltaisen konsolidoitumisen käytännön vaikutukset nähdään vasta vuosien päässä tulevaisuudessa. Sitä tulevaisuutta voi katsella joko utopisten tai dystopisten lasien lävitse, riippuen pitkälti siitä, luottaako siihen että pelialalle jäävät isot tekijät vievät alaa rakentavaan suuntaan, vai laskeeko vähenevä kilpailu pitkässä juoksussa pelien laatua.
