From Dust (PC, PS3, Xbox 360)

28.07.2011 15:30 Miikka Lehtonen

Tekijä: Ubisoft Montpellier
Julkaisija: Ubisoft
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: Xbox 360
Tulossa: PC (17.8.2011), PlayStation 3(loppukesä/syksy 2011)
Pelaajia: 1
Muuta: Digitaalinen julkaisu, hinta Xbox Live Arcadessa 1200 MS-pistettä
Pelin kotisivu: From Dust
Arvostelija: Miikka Lehtonen

Nyt on todettava, että en taas ihan tajua. Tämä ei toki ole ensimmäinen kerta, mutta silti ihmetykseni on suuri. Luen netissä käytävää keskustelua Ubisoftin tuoreesta From Dust –pelistä ja käyn läpi sen saamaa ylistystä, enkä voi kuin ihmetellä, pelaanko minä samaa peliä.

Paperilla peli on toki hieno tapaus. Tunnelmallinen ja omaperäinen jumalpeli on täynnä hienoa teknologiaa ja hyvällä tavalla ranskalaista tunnelmaa. Mutta tämä on vain puoli pakettia. Se tärkein osa, se itse peli? Se jätti minut kylmäksi.

From Dustiin liittyy nimi, joka saa kaikkien old school –pelimiesten sydänjuuret väpättämään. Eric Chahi. Ai eikö väpätä? No, mitä jos kertoisin, että mies teki aikanaan upean Another Worldin ja 90-luvun alussa ilahduttaneen Future Wars –seikkailupelin?

From Dustissa on myös paljon yhteistä näiden peliveteraanien kanssa. Sen taidetyyli on todella persoonallinen. Sen teknologia on vaikuttavaa ja monilta osin aikaansa edellä. Mutta ongelmiakin löytyy, eivätkä ne ole tällä kertaa ihan pieniä.

40 vuotta autiomaassa

Kuten niin usein muulloinkin, maailma on päreinä. Sopusoinnussa luonnon kanssa eläneet, sen tarkemmin selittelemättömät tai erittelemättömät Ihmiset, ovat tuuliajolla. Heidän kaupunkinsa ovat päreinä ja tie pelastukseen kulkee loputtoman autiomaan läpi. Siellä heitä kuitenkin auttaa taivaallinen tuuli, jolla on kyky manipuloida luonnonvoimia itseään.

Tämä taivaallinen voima on tietenkin pelaaja ja edellisessä kappaleessa kuvattiinkin jo suunnilleen kaikki From Dustin pelillinen sisältö: luonnonvoimien manipulointi. Vasen olkapäänappi kouraisee kursorin kohdalta taivaallisen kaivinkoneen nokan täyteen mitä ikinä alla onkaan ja oikea olkapäänappi pudottaa sen. Näin tehdään hiekasta patoja, sammutetaan vedellä tulipaloja tai muodostetaan laavasta kivisiä seiniä.

Taivaallisen traktorin avulla pitäisi sitten ohjastaa aivottomat ihmiset kylästä ja toteemista toiseen, jotta he voivat oppia uudelleen unohdetut tapansa ja kulkea tavoitteiden täyttymisen jälkeen aukeavasta portista seuraavalle alueelle, jossa homma toistetaan uudelleen.

Nämä muinaiset perinteet ovatkin ne ainoa kauhakuormailua rikkova mekaniikka. Jokaiseen kenttään erikseen määriteltyjen voimien avulla voi vaikka muuttaa veden hyytelöksi, kuivattaa kaikki joet tai sammuttaa kaikki tulipalot. Mutta vain hetkeksi ja vain välillä.

Pelin kunniaksi on todettava, että varsinkin aluksi idea toimii ja huimaa. Kun ensimmäistä kertaa muodostaa seuraajilleen turvallisen polun kääntämällä dynaamisesti virtaavan joen pois heidän tieltään, kokemus on hieno ja tuntuu palkitsevalta. Mutta entä 50. kerralla? Tai 500. kerralla?

Joku viisas sanoi aikanaan, että hyvä peli tarvitsee vain yhden hyvän idean, jota sitten toistetaan ja hiotaan läpi pelin. Ehkä näin on. Mutta From Dust osoittaa, että se yksi hyvä idea ei riitä, vaan sitä todellakin pitää jalostaa ja muokata pelin kuluessa. Jo ensimmäisen tunnin jälkeen ihmettelin suuresti, oliko tässä oikeasti kaikki. Eikö pelissä ollut oikeasti muuta ideaa kuin lapioida yhdestä pinosta tavaraa toiseen pinoon?

Peliähän mainostettiin aikanaan Populouksen henkiseksi perilliseksi, mutta veikkaus menee mielestäni metsään. Okei, Populousissa myös nostettiin ja laskettiin maata, mutta se oli vain osa peliä. Joku voisi väittää, että ne toteemeista saatavat erikoiskyvyt ja muuta kenttäkohtaiset jutut paikkaavat paketin ehjäksi, mutta niin ne eivät tee.

Ongelma muodostuu siitä, että kykyjä ja muita piristeitä on kutakin kenttää kohti vain ne muutama, jotka sen ratkaisuun tarvitaan. Ja käyttötarkoitukset ovat useimmiten itsestäänselviä. Jantterien pitää aktivoida toteemi, joka on meren keskellä? Auttaisikohan tähän vaikka kaiken veden kuivattava supervoima? Kenties! Tulipalo uhkaa kylää. Kannattaisikohan viereen istuttaa puu, joka räjähtää vedeksi tulen lähellä? Kuka tietää!

Tunnelmaa ja ongelmaa

On harmi, että From Dust on pelillisesti niin rajoittunut ja suoraan sanoen tylsä, sillä tunnelmaltaan ja audiovisuaaliselta toteutukseltaan se on huikea teos. Vesi näyttää aivan älyttömän hyvältä ja niitä ennakkoon promovideoissa nähtyjä tsunamiaaltoja ja muita huikeuksia nähdään usein. Alkukantainen rummuttelumusiikki tekee myös tehtävänsä ja tuo omalta osaltaan peliin erikoista tunnelmaa.

Vastapainoksi mukaan on kuitenkin päätynyt myös ongelmia. Se pelilinen toistavuus käsiteltiinkin jo, mutta muutakin löytyy. Aloitetaan siitä, että From Dust on selvästi PC-peli, joka on julkaistu myös konsoleille. Kameran käsittely on kömpelöä, sillä vapaan zoomauksen sijaan peliä saa katsella aivan liian läheltä tai aivan liian kaukaa. Kursorin liikuttelu analogiohjaimen avulla on myös tiukoissa paikoissa aivan liian hidasta ja kankeaa.

Tekoäly on myös tyhmä kuin saapas ja skriptaus ongelmallista. Revin päästäni hiuksia, kun yritin ajoittaa 50 sekuntia kestävän vedenkuivatus-voimani ja päättömästi maastossa hortoilevat palvojani niin, että jälkimmäisenä mainitut pääsivät turvallisesti veden keskellä olevan kylän luo.

Ensimmäisellä yrityksellä homma meni reisille, koska kyläläiset eivät suinkaan lähteneet matkaan 50 metrin päässä sijaitsevasta naapurikylästä, vaan parin joen ja tulivuoren tuolla puolen olevasta alkupaikastaan. Sitten pari heistä päätti juuttua keskelle ei mitään, ilman mitään näkyviä esteitä. Lopulta hirveän rassauksen ja uudelleenyritysten jälkeen neljä kyläläistä pääsi perille.

Yritin paapoa viidettä pitkään paikalle koukkimalla autiomaan reunoilta jättimäisiä pinoja hiekkaa ja rakentamalla sillä uusia siltoja ja polkuja tekoälyn pomppiessa paikasta toiseen ja etsien jatkuvasti uutta reittiä. Lopulta, noin vartin taistelun jälkeen, myös viides jantteri saapui kylälle … ja katosi. Pelin mielestä toteemi oli aktivoitu, mutta mitään ei tapahtunut. En voinut lähettää paikalle uusia tyyppejä, en voinut käskeä entisiä palaamaan.

Rumpujen pärinää kuunnellessani ja toteemin ympärillä virtaavia, kauniita vesimassoja katsellessani pohdin, miten täydellisesti tämä tunnin turhauttava sähellys vangitsikaan From Dust –pelikokemukseni ytimen.

No, toivo elää edelleen. Jos myöhemmin syksyllä (toim. huom. 17.8.) ilmestyvä PC-versio korjaa käyttöliittymän ongelmat ja tiimi hieman parantelee pelin tekoälyä ja muita repsottavia reunoja, From Dust voi vielä lunastaa paikkansa persoonallisena pelikokemuksena. Nyt se ihastuttaa ja turhauttaa suunnilleen yhtä suurissa määrin.

Lisää upeita pelivideoita (e)Domen videokanavalta osoitteesta https://www.youtube.com/user/wwweDomenet

Lisää aiheesta

From Dust – haastattelussa Another World -klassikon luojat

Ubisoftin julkaisemaa From Dustia on kuvailtu muun muassa Bullfrongin Populousia muistuttavaksi hiekkalaatikkoseikkailuksi, jossa pelaajat voivat vaikuttaa aivan kaikkeen. Domen haastattelussa pelin tekijät Guillaume Brunier (tuottaja) ja Erich Chahi (ohjaaja) kertovat mistä oikein on kyse.