I Am Alive -ennakko (PS3, Xbox 360)

07.02.2012 19:00 | Heikki Takala

Tekijä: Ubisoft Shanghai
Julkaisija: Ubisoft
Testattu: Xbox 360
Tulossa: Xbox 360, PlayStation 3
Pelaajia: 1
Pelin kotisivu: http://iamalive-game.ubi.com
Testaaja: Heikki Takala

I Am Alive lienee useimmille melko tuntematon nimike. Alunperin Darkworksin studiolla syntynyt ja sittemmin Ubisoftin hoivaan siirtynyt seikkailu esiteltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2008. Sen jälkeen peli hävisi maan alle, kunnes hiljattain Ubisoft ilmoitti julkaisevansa sen tulevana maaliskuuna PlayStationin ja Xboxin latauspalveluissa. Ja ehkäpä siksi etten odottanut peliltä mitään, se iski kuin miljoona volttia.

I Am Alive on survival horror -peli ilman horror-nimikettä. Se on imenyt tunnelmansa suoraan Silent Hillista ja apinoinut ohjauksen Unchartedista. Mukaan soppaan on sekoitettu omaperäinen taistelu, joka on omissa kirjoissani yksi mielenkiintoisimmista koko pelihistoriani aikana.

Videobloggausta

I Am Alive nojaa mysteerin ja eristäytyneisyyden tunnelmaan. Ensimmäinen kappale alkaa, kun nimetön päähenkilö kertoo videokameralleen etsivänsä vaimoa ja tytärtään, jotka ovat jääneet Havertonin kaupunkiin. On kulunut kaksitoista kuukautta koko maailmaa mullistaneesta ilmiöstä, ja ympäristön perusteella ihmiskunnalla ei pyyhi hyvin. Autot lepäävät romuna tienpientareilla, pilvenpiirtäjistä on jäljellä vain tiilikasoja ja kaupunkeja kansoittavat varkaat ja jengit, jotka tappavat jo pelkän vesipullon tähden. Taivas on peittynyt pölyn luomaan harsoon, ja ympäristöstä löytää vain vaivoin värejä. Päähenkilö tunkeutuu tähän vihamieliseen maailmaan etsimään perhettään vailla minkäänlaista varmuutta heidän hengissäolostaan.

Jo ensimmäisten hetkien jälkeen I Am Alive luo kuvan vakuuttavasta postapokalyptisesta dystopiasta, jota Cormac McCarthyn The Road (lue Domesta: Elokuva-arvostelu: Tie – The Road) kuvaili aikanaan. Päähenkilö on normaali perheenisä, jolla ei ole minkäänlaisia edellytyksiä selvitä hengissä vihamielisessä ympäristössä. Hänellä on ase – johon ei ole luoteja. Se mitä hän on oppinut selviytymisestä, on selkeästi opittu pakosta ja jokainen este tuntuu ylitsepääsemättömältä. Onneksi päähenkilömme sentään vaikuttaa varsin oppineelta vuorikiipeilijältä.

Ensimmäiset hetket kivutessa pitkin erilaisia kiskoja vajonneen sillan yli esittelevät mekaniikan, joka kantaa koko pelin yli. Päähenkilö osaa kiivetä, mutta tällä kertaa kyse ei ole simppelistä tasoloikasta. Jokainen hetki roikkuessa tyhjän päällä kuluttaa kestävyys-mittaria. Kun mittari tyhjenee päähenkilö tippuu. Jos tiputus on vähänkin korkeampi, hän kuolee. Villit loikat rotkojen yli verottavat kestävyyttä isolla kädellä, ja jokaista siirtoa oppii nopeasti ennakoimaan.

Kyseessä ei ole mikään keinotekoinen tapa luoda lievää jännityksen tuntua kiipeilyyn. Vauhti jolla kestävyys kuluu on nopea, niin nopea että hitaimmat voivat varautua kuolemaan jo ensimmäisten minuuttien aikana useamman kerran. Muutama liike väärään suuntaan on jo yleensä tarpeeksi koko trapetsitaiteilun läskiksi lyömiseen, ja retry-nappia saa varautua painamaan useammin kuin kerran. Ai niin, ja retryjä ei ole loputtomasti. Niiden päättyessä on aika palata episodin alkuun.

Sillasta selvittyään ja hetken kaupungissa haahuiltuaan päähahmoa odottaa seuraava koettelemus. Kolme miestä lähestyy häntä aikeenaan varastaa kaiken mitä varastettavissa on, mikä ei ole paljoakaan. Tässä tapauksessa se on ase jossa on yksi luoti, sekä purkki säilykkeitä. Viimeistään tässä vaiheessa ennakko teki vaikutuksen. I Am Alive on ajattelevan miehen peli, taistelua myöten.

Piippu on, mistäs kovia?

Kuvittele tilanne jossa kolme miestä lähestyy sinua. Jokaisella on suuri veitsi, sinulla on pistooli jossa on yksi luoti ja puukko takataskussa. Yhden tiputtaminen ei auta, sillä ne kaksi jotka ovat jääneet jäljelle lahtaavat sinut surutta. Kuinka lähestyä tilannetta?

I Am Alive antaa tähän valtavan määrän työkaluja. Voit odottaa kunnes yksi miehistä on tarpeeksi lähellä ja viiltää tältä kurkun auki, ampua toisen ja käydä lähitaisteluun kolmannen kanssa. Voit osoittaa heitä aseella ja käskeä heitä perääntymään kohti rotkoa jota he eivät ole huomanneet. Voit tunnistaa johtajan, ampua hänet viimeisellä luodillasi ja toivoa että tätä seuranneet viholliset antautuvat.

Viimeinen mahdollisuus on juosta karkuun. Kaikki post-apokalyptian asukkaat eivät välttämättä ole vihamielisiä, ja menettävät kiinnostuksensa sinua kohtaan kun heität heidän eteensä pullon vettä.

Jokainen edellämainituista taktiikoista oli kokeiltavana jo ennakossa. Kontrollit toimivat sulavasti, ja aseen esiin ottaminen siirtää pelaajan aina silmien kautta kuvattuun kuvakulmaan, joka helpottaa tähtäystä huomattavasti. Itse melee-taistelu on puolestaan useimmiten eräänlainen QTE-tapahtuma, joka vaatii nopeita refleksejä. Minkäänlaista kirveillä huitomista peliltä on luultavasti turha odottaa.

Yllättäen jokaisen vihamielisen kohtaamisen ollessa vähintään jännittävä, I Am Alive onnistuu olemaan täysin vahingossa kauhupeli. Vihollisten äänien kuuleminen saa automaattisesti tarkistamaan aseen lippaan, ja pohtimaan järkevintä tapaa ruotia lähestyvä konflikti. Voiko heitä paeta, onko jollakin vihollisista ase? Montako retryä on vielä jäljellä? Koska päähenkilö ei kestä juuri minkäänlaista osumaa, jännitys pitää tiukasti otteessaan, eikä rohkaise millään tavalla ryntäämään kohti Havertonin asujaimistoa. Se luo myös todella tiukan immersion tunteen, jossa vain harva peli onnistuu. Tunsin oikeasti olevani osa eloonjäämistaistelua, ja se jos mikä on saavutus itsessään.

I Am Alive tekee myös saman kiintoisan huomion, jota nerokas Amnesia: The Dark Descent alleviivasi ilmestyessään: jokainen kauhuelementti häviää  kun pelaaja sää käyttöönsä liekinheittimen. Tai konepistoolin. Ota opiksesi Resident Evil ja Silent Hill. Ubisoft on ehkä tietämättään asettanut uuden standardin selviytymispelien taistelumekaniikalle, ja hyvä näin. Tällaista innovointia myös kilpailijat toivottavasti apinoivat.

 

 

 

 

Lisää upeita pelivideoita (e)Domen videokanavalta osoitteesta https://www.youtube.com/user/wwweDomenet

 

Odotukset Korkealle

Jos odotuksia oli nolla pelaamisen aloittamisen yhteydessä, nyt ne ovat äärimmäisen korkealla. Koska testiversiossa oli vain yksi episodi, on epäselvää kuinka pelin juoni tulee kehittymään. Havertonissa on lukuisia eloonjääneitä, ja todennäköisesti heidän auttamisestaan muodostuu pelin ydin, samalla kun päähenkilö etsii perhettään, joka sekin kuulostaa mielenkiintoiselta.

Kesto kenties hieman arveluttaa, sillä se on loppujen lopuksi vain ladattava peli. En osaa sanoa kehityksen taustoista tarkemmin, mutta I Am Alive haiskahtaa täysihintaiselta peliltä, joka on jostain syystä supistettu ladattavaksi titteliksi. Toivon mukaan tunnelma pysyy koko ajan kasassa, eikä tarina jää vain torsoksi.

Toinen huoli liittyy taisteluun. Mekaniikalla pystyy tekemään valtavasti, toivon mukaan Ubisoftilla on tarpeeksi visiota sen hyödyntämiseen. Tämänkaltaisella taistelulla on vaara muotoutua  itseääntoistavaksi, joka saattaa pilata pelin erinomaisen tunnelman. Mutta ainakaan sen kaksituntisen perusteella, jonka teoksen parissa vietin, tästä ei ole vaaraa. Lopullinen tuomio tulee kuitenkin maaliskuussa pelin julkaisun myötä.

 

Lisää aiheesta

Amy (PS3, Xbox 360)

Dead Space 2 (PC, PS3, Xbox 360)

Elokuva-arvostelu: Tie – The Road

Saw II (PS3, Xbox 360)

Lue myös

GoldenEye 007: Reloaded (PS3, Xbox 360)

Gotham City Impostors -ennakko (PC, PS3, Xbox 360)

Nuclear Dawn (Mac, PC)

Soulcalibur V (PS3, Xbox 360)

Tekken Hybrid (PS3)

The Hunter 2012 (PC)

Unstoppable Gorg (Mac, PC)

 

Muropaketin uusimmat