Domen arvosteluviikko 40/2013: Capcom Arcade Cabinet, The Old Gods, Foul Play, Killer is Dead, Rain, Mad Max, Assassin’s Creed IV, Child of Light, Nelinpeli
Domessa viikolla 40 muun muassa…
- Capcom Arcade Cabinet (PS3, Xbox 360)
- Crusader Kings II: The Old Gods DLC (Mac, PC)
- Foul Play (PC, Xbox 360)
- Killer is Dead (PS3, Xbox 360)
- Motocross Madness (Xbox 360)
- Rain (PS3)
- Mad Max -ensikosketus – ajoneuvorooliseikkailuräiskintä kutsuu nuken lapsia
- Logitech G100s – vaatimaton mutta pätevä peruspelihiiri
- Assassin’s Creed IV: Black Flag – iso ei Disneyn kiiltokuvapiraateille [osa 1]
- Mulkaisu: Puppeteer
- Mulkaisu: Divekick
Capcom Arcade Cabinet (PS3, Xbox 360)
Japanissa vanhat kolikkopelit nauttivat edelleen kulttistatuksesta ja niihin törmää tuon tuostakin pelihalleissa ja karkkikaupoissa. Suomen ennestäänkin harvat pelihallit ovat kuitenkin kadonneet jo kauan aikaa sitten. Ovatko pelit kolmen vuosikymmenen takaiset pelit edelleen tutustumisen arvoisia, jos niitä ei katso nostalgialasien läpi?
Capcom kokeilee kepillä jäätä tuomalla konsoleille latausmuodossa liudan yhtiön 80-luvulla pelihalleihin julkaisemia kolikkopelejä. Näistä jotkut ovat tulleet lännessäkin tunnetuiksi tietokoneille ja kotikonsoleille tehtyjen käännösten kautta, mutta osaa ei ole aiemmin nähty olleenkaan Japanin ulkopuolella. Mukaan on ympätty myös roimasti lisäsisältöä, saavutuksia ja jopa verkkopelimahdollisuus.
Crusader Kings II: The Old Gods DLC (Mac, PC)
Crusader Kings II on ollut meikäläiselle eräs vuoden iloisimmista yllätyksistä. Raskaalta strategiapeliltä vaikuttava teos olikin oikeasti roolipeli, jossa yhden ukkelin sijaan ohjataan kokonaista keskiaikaista valtakuntaa.
Olds Gods –lisälevy tuo kuvioihin mukaan suomalaisperspektiivistä kovasti kaivatut pohjoisen barbaarit, jotka aiheuttavat pahennusta sivistyneemmän väen keskuudessa.
Sivuttain vierivät tappelupelit olivat kolikkopelien kulta-aikaan suuri juttu, mutta nykyään hieman kuollut genre. Foul Play yrittää herätellä niitä hauskalla idealla: mitä jos videopelin sijaan pelaaja ikään kuin tekisikin teatteriesitystä?
Idea on mitä mainioin, mutta on niitä mainioita ideoita ennenkin nähty. Miten on toteutuksen ja pelattavuuden laita?
Killer is Dead (PS3, Xbox 360)
Sano Suda 51, kun tahdot jotain outoa. Sekavan häröilyn tavaramerkikseen ottaneen japanilaiskehittäjän uutukainen, Killer is Dead, tahtoo olla täynnä tyyliä, tissejä ja väkivaltaa. Kasassa on siis kaikki hyvän pelin ainekset.
Killer is Dead jatkaa palkkamurhaajateemaa, jolla Suda 51 aikanaan löi läpi. Sudasta kun puhutaan, mikään ei tosin ole aivan sitä miltä näyttää ja yllätyksiä on lupa odottaa. Tämä on myös yksi pelin perustavanlaatuisista ongelmista. Ilmassa on vahva yliyrittämisen tuoksahdus.
Microsoft julkaisu toi Rainbow Studiosin luoman Motocross Madnessin vuonna 1998. Peli oli sen verran suosittu, että se poiki myös jatko-osan vuonna 2000. Sarjan kolmannen pelin teki puolestaan Bongfish, mutta Microsoft on yhä kuvioissa – ja se myös näkyy. Peli nimittäin käyttää tuhdisti Xbox 360:n avatareita.
Peliä on toki hiottu tuntuvasti tälle vuosikymmenelle. Mutta kysymys kuuluu: kelpaako klassikoista pitävälle miehelle avatareilla ajaminen? Muistuttaako uutuus ollenkaan edeltäjiään ja onko siitä ylipäätään mihinkään? Tässä arvostelussa se selviää.
Mitä saadaan kun yhditetään monessa mukana ollut tekijäpoppoo, tyylikäs taide ja mystinen teema? Sonyn uusi taidepeli Rain, jossa nimensä mukaisesti sade on kantava ja tärkein elementti. Se on kuitenkin myös paljon muuta kuin pelkästään veden ropinaa. Rain on taidepelinäkin poikkeuksellinen.
Se on kolmen studion yhteistyön tulos. Tekijätiimin jäsenet ovat olleet mukana työskentelemässä muun muassa Pataponin, Locorocon ja Tokyo Junglen parissa. Nimeä ja osaamista siis löytyy, vaikka studioiden nimet itsessään eivät välttämättä kerro kovinkaan paljoa.
Artikkelit
Mad Max –ensikosketus – ajoneuvorooliseikkailuräiskintä kutsuu nuken lapsia
Mad Max. 80-luvun upeat elokuvat olivat jokainen silkkaa neroutta, vaikka kolmonen Tina Turnereineen menikin vähän yli. Mutta ei anneta sen haitata, sillä on sekin yhä hieno elokuva, vaikka Mad Max ja Mad Max II ovatkin niin paljon rankempia ja kiinnostavampia.
Ruotsalaisen Avalanche Studiosin vääntämä Mad Max -peli tuntuukin siksi näin 80-luvun lapsen silmissä erinomaisen houkuttelevalta teokselta. Mutta vieläkö aavikoituneen, lähes kuolleen maailman lumo toimii, vai onko se jo nähty liian monta kertaa?
Logitech G100s – vaatimaton mutta pätevä peruspelihiiri
Logitech G100s on vaatimattoman näköinen kapistus, mutta silti pätevä perushiiri. Tällä eivät pelialan ammattilaiset varmasti pelaisi, mutta hiiri vastaa hyvin keskivertopelaajan tarpeisiin.
Assassin’s Creed IV: Black Flag – iso ei Disneyn kiiltokuvapiraateille [osa 1]
Assassin’s Creed IV: Black Flag on iso ja odotettu käännekohta koko AC-pelisarjalle. Se luo meille yhä kuvaa menneestä maailmasta, mutta rakentaa pelin ytimen aivan uudenlaisen pelikokemuksen ympärille. Luvassa on nimittäin avoimen maailman seikkailuja ja merellisiä purjehduskokemuksia. Päähenkilöitäkin on kaksi. Nimittäin Edward Kenwayja hänen laivansa, Jackdaw.
Nelinpeli
Tutkan alta livistänyt tasoloikka Puppeteer onnistuu yllättämään heti alkutahdeillaan: silmiä hivelevästä ulkoasusta, kekseliäästä kenttäsuunnittelusta ja tummien sävyjen täyttämästä tunnelmasta luodaan upea ja omaleimainen kudelma. Silloin huulille kirpoaa se vääjäämättömän alakuloinen kysymys: onko kukaan kuullutkaan tästä pelistä?
Kuten Nelinpelin video toivon mukaan todistanee, heikosti palstatilaa netonnut Puppeteer ei todellakaan ansaitse jäädä huomiotta. Teatraalinen, vetovoimainen ja vimmatun elämyksellinen tasoloikka on ykkösluokan hupia niin yksin kuin kaksin.
Kyllä yksinkertainen on kaunista. Nimensä mukaisesti tasan kahteen ominaisuuteen – hyppyyn ja potkuun – keskittyvä Divekick on paitsi eriskummallisin taistelupeli miesmuistiin, myös hämmentävän koukuttava ja hersyvän hauska mättöspektaakkeli.
Taistelupelien alakulttuurista kosolti inside-vitsejä ja viittauksia ammentava Divekick voi perstuntumalta vaikuttaa vaikeasti lähestyttävältä tapaukselta, mutta kuten Nelinpelin video osoittaa, peli toimii (myös) vihkiytymättömille moninkertaisesti paremmin kuin leijonanosa sarjalaisistaan.
Edellinen arvosteluviikko
Edellisen arvosteluviikon tarjonnasta lukijat äänestivät mielenkiintoisimmaksi – kappas kummaa – Lehtosen GTA V –arvostelun. Ehkäpä vähän yllättäen äänet kuitenkin jakaantuivat verrattain laajalle, sillä GTA sai potista vain 37 % ja esimerkiksi DuckTales ja Battlefield 4 –haastis veivät isohkon prosentuaalin.
Armada 2526 + Supernova DLC (PC)
DuckTales Remastered (PC, PS3, Wii U, Xbox 360)
Grand Theft Auto V (PS3, Xbox 360)
Child of Light -ensikosketus – satumaisen kaunis seikkailu
Battlefield 4 – ”nyt voimme keskittyä sisältöön” (1+2)
Rebel Raiders on the High Seas (lautapeli)
Watch Dogs –haastattelu – hakkeriräiskintää tulevaisuuden Chicagossa
Mulkaisu: Diablo III (konsoliversio)
Nelinpeli Podcast 038: Molo ja telve!
