Vuoden peli 2014: vuoden toiseksi paras peli
Toiseksi viimeistä viedään! Pitkä vuoden peli -urakkamme on huipentumistaan vailla, sillä tänään käsittelyssä on vuoden toiseksi paras peli. Kanadalaista herkkua kaikille, jotka pitävät roolipeleistä tai Biowaren tyylistä tehdä niitä. Sehän on tietenkin Dragon Age Inquisition!
Männävuosien tyyliin Domen pelitoimitus valitsi vuoden pelinsä demokratian keinoin. Itse kukin sai ehdottaa kolmea peliä vuoden parhaaksi niin, että ensimmäinen ehdotus sai viisi pistettä, toinen kolme ja kolmas yhden. Eniten pisteitä saanut on vuoden peli ja niin edelleen. Erona aiempaan emme nyt enää fiilistele pelejä vain tekstin muodossa, vaan Pelikopterin dynaaminen toimittajakaksikko käy läpi perustelumme sille, miksi pelit ovat sijoilleen päässeet.
Tänään palkintosa saa peli, joka palautti monille uskon siihen, että Bioware on yhä oman alansa huippua. Peli, jolta monen muun voittajamme tavoin ei ehkä odotettu ihan näin paljon.
Toisella sijalla: Dragon Age Inquisition (Bioware / EA)
Virheitä saa tehdä, jos niistä opitaan ja samoja virheitä ei lankea toistamaan. Vaikka omasta mielestäni Dragon Age II oli erinomainen peli, tehtiin sen kehityksessä myös virheitä. Niistä pahin oli liian lyhyt kehitysaika, joka oirehti samojen alueiden kierrättämisenä kyllästymiseen saakka.
Dragon Age: Inquisitionin kohdalla tämä virhe on vältetty. Aikaa varattiin kunnolla ja se myös näkyy. Uusi, odotettu Dragon Age: Inquisition on kerrassaan massiivinen peli. Tekemistä riittää niin, että sivutehtäviin ja alueiden tutkimiseen voi hukkua kymmeniksi tunneiksi ilman, että pääjuoni etenee mihinkään suuntaan.
Joillekin liika on liikaa, mutta valintahan on pelaajan oma. Jos suurin valituksen aihe pelissä on liiallinen sisällön määrä, voidaan todeta, että Bioware on pelannut tällä kertaa korttinsa todella hyvin.
Niitä yksiselitteisesti hyviä puolia riittää sitten vaikka kuinka paljon. Audiovisuaalinen toteutus on jälleen kerran huippuluokkaa. Oman pelimoottorin korvaaminen DICE:n Frostbite 3 -pelimoottorilla saa maailman heräämään henkiin upealla tavalla. Olen pysähtynyt useamman kerran yksinkertaisesti ihailemaan sitä, mikä BioWaren graafikot ovat saaneet taiottua ruudulle.
Äänimaailmasta puolestaan ei voi oikeastaan puhua ottamatta kantaa pelin käsikirjoitukseen. Puhuttua tekstiä riittää aivan törkeän paljon ja mikä parasta, valtaosa siitä on myös mielenkiintoista. Hahmogalleria koostuu pääosin uusista tuttavuuksista, mutta jälleen kerran kaikkiin hahmoihin on saatu puhallettua sielu ja persoonallisuus. Perinteinen BioWare-valinta, kenen kanssa se pakollinen romanssi viritellään, on jälleen kerran piinaavan vaikea.
Ja vaikka pelitunteja kertyykin melkoinen määrä kokonaisuuden kannalta välillä vähemmän merkityksellisten sivutehtävien parissa, ei pelin pääjuonikaan aiheuta pettymystä. Ei lyhyydellä, eikä eeppisyyden puutteella. Tekemistä ja käänteitä riittää, panokset kasvavat aivan hirvittävän korkeaksi ja pelaaja nousee maailman kohtalon ratkaisevaksi sankariksi. Sisältö on siis juuri sitä, mitä kunnon fantasiaroolipeliltä sopii odottaakin.
Kaikki tämä olisi turhaa, jos pelaaminen ei olisi mukavaa. Dragon Age: Inquisition ottaa tervetulleita askeleita retrompaan suuntaan Dragon Age II:n ehkä liiankin konsolimaisesta taistelusta. Samalla soppaan on saatu sotkettua uusiakin ideoita. Parannusloitsujen hylkääminen hämmensi itseäkin, kunnes hoksasin suojaloitsuihin ja parannuspulloihin perustuvan järjestelmän jujun. Tuore näkökulma pakottaa opettelemaan uusia kikkoja, mikä on sarjan ehtiessä kolmanteen osaan erinomaisen hyvä asia.
Tätä kirjoittaessa en ole vieläkään pelannut Dragon Age: Inquisitionia läpi. Pelitunteja on kertynyt jo rutkasti yli 70 eikä loppua näy. Maailma avautuu vähän kerrallaan, jokainen sessio haukkaa useita tunteja, mutta silti pelin pariin tahtoo palata uudestaan heti seuraavana päivänä. Jonossa olisi monta muutakin hyvää peliä, mutta nämä saavat odottaa.
BioWarella on tapahtunut viime vuosina kaikenlaista, perustajien lähdöstä lähtien. Tästä huolimatta firman kädenjälki on pysynyt ennallaan. Dragon Age: Inquisition on pohjimmiltaan hyvin tyypillinen moderni BioWare-roolipeli. Edellisistä se erottuu tarjoamalla enemmän ja hiotumpaa sisältöä, tutusta laadusta tinkimättä.
Voi olla, että käsissä on jopa paras BioWare-peli moneen vuoteen. Sellaisilla meriiteillä nousu vuoden parhaiden pelien kärkikolmikkoon on enemmän kuin ansaittu. Melkoista nannaa kaikille roolipelien ystäville.
Juho Anttila
