Razer Mamba – testissä sykkivä, säkenöivä, hintava pelihiiri
Piristää kummasti haikeaa huomista, kun puhelimeen saapuu Postin ilmoitus, että noudettavissa on teknologiaa. Tällä kertaa arvioitavaksi oli tullut uusi ohjausrasia, jota myös hiireksi kutsutaan. Razer Mamban luvataan olevan tämän päivän ykkösteknologiaa, ainakin kehittäjien mielestä. Mitä mieltä minä olin? Jos tuntuu että jaarittelen, voi selata kahteen viimeiseen lauseeseen.
Hieman pohjustavaa taustaa: olen käyttänyt viime vuosina hiirinäni Logitechin tuotteita. Tarkemmin sanottuna MX512 ja tämän jälkeläistä, jotka neljän kympin hiiriksi olivat varsin mainioita vehkeitä, joista en koskaan löytänyt mitään valittamisen aihetta. Alkuajatus olikin, että mitähän vallan mielenkiintoisella hintalapulla varustella laitteella olisi tarjottavaa. Hiirimaton virkaa toimittaa Razerin Goliathus Speed.
Mamba on pakattu sen arvokkuuteen sopivalla tavalla tyylikkäästi pehmustettuun muoviin. Itse hiiren ja lataustelakan lisäksi paketista löytyy (kerrankin!) selkeät käyttöohjeet, Razerin ”Onneksi olkoon hankinnastasi! Paluuta ei ole!” -onnitteluviesti, pari mainosta, kolme tarraa ja pieni ruuvimeisseli, josta lisää hieman myöhemmin.
Kaikkea voi säätää, jopa hiirimattoa
Asennuksessa oli alkuun ongelmia. Kyseessä kun on langattomana tai langallisena käytettävä hiiri, päätin kokeilla aluksi ensin mainittua. Kytken piuhan telakkaan, johon se meni pienellä survomisella ja toisen pään USB-porttiin. Ei reaktiota. No, ei mitään hätää. Katsotaan manuaalia. Ok, kaikki kunnossa sen mukaan. Kokeillaan toista porttia. Ei reaktiota. No piru vie. Revin voimalla johdon irti telakasta ja iskin sen kiinni hiireen, johon se tuntui uppoavan sulavammin. Ei taaskaan mitään. Ehdin jo tovin miettiä että tulikohan maanantaikappale. Päätin ottaa torkut ja pohtia asiaa tuorein silmin.
Herättyäni iskin vanhan hiiren kiinni ja menin nettiin troubleshoottingiin. Ihan samat jutut oli siellä kuin paketissa. Kukaan ei ollut valittanutkaan aiheesta. Oli jo mennä hermot, kunnes ratkaisu oli yksinkertaisuus itsessään: telakan ja hiiren kytkimet olivat ilman sisäänajoa niin tiukat, että piuhan sai kirjaimellisesti tunkea kaksin käsin sisään. Ei siis kannata uskoa sitä mitä silmä näyttää. Muutaman irroittelun jälkeen kytkimet antoivat jo sen verran periksi että prosessi sujui näppärästi.
Onnistuneen asennuksen jälkeen laite lataa automaattisesti Razerin konfiguraatio-ohjelman, Synapsen. Sen kautta voi kätevästi säätää mieluisat Chroma-valaistukset, joita olikin monentyylisiä: löytyy muun muassa aaltoilevaa, sykkivää tai kosketukseen reagoivaa valokaaviota. Tietenkin valot saa kokonaan pois. Itse pidin eniten aaltoilevasta, ja jos käyttäisin jotain laittomia substansseja, voisin varmaan tuijotella sitä tuntitolkulla.
Ohjelmistossa voi myös säädellä näppäimet mieleisekseen, joita nyt kuitenkaan ei ole montaa. Ei yhtään turhaa tai ylimääräistä multimörppi-näppäintä, vaan ytimekkäästi vasen ja oikea painike, rulla, tarkkuussäätimet ja sivussa rullat.
Tärkeimpänä ohjelmalla säädetään hiiren DPI:ta. Mittakaavaa riittää sadasta aina huimaan kovasti mainostettuun kuuteentoista tuhanteen. Pitihän sitä maksimiasetusta kokeilla ja ainoat, joiden kuvittelisin siitä jotain hyötyvän, ovat korealaiset StarCraft-robotit. Minulle riitti vallan mainiosti 1000-3000 -herkkyys.
Sitten vielä ominaisuus, jonka järjellisyydestä en ole aivan varma. Hiiren voi kalibroida eri matoille. Listasta löytyi myös oma Spiidini, mutta en nyt huomannut säätämiseen jälkeen isompaa vaikutusta.
Hiiri liukuu matolla sujuvasti ja tarkasti. Mitään viivettä ei ilmaantunut. Pitipä piruuttaan testata muitakin alustoja. Mamba tuntui lähes yhtä tehokkaalta niin vanhan työpöytäni puupinnoitteella, muovimatolla tai vaikkapa A4:n päällä. Tämän takia ei kannata tuhlata rahojaan satasen mattoon.
Langattomana vai langalla?
Siirtykäämme langaton vs langallinen -pohdintaan. Langaton toimii minun tuntumaani aivan yhtä sujuvasti kuin langallinen. Kantamaakin riittää. 30 neliön kämpässäni liuin tuolillani vastapäiseen seinään ja hiiri totteli silti mukisematta. Akkukestoakin riittää pitkäksi aikaa, vaikka pitäisi valoja päällä. Én mitannut tarkkaa aikaa, mutta aamulla ladattu hiiri alkoi huutaa leipää vasta seuraavana päivänä. Laite ladataan joko telakkaan kytkemällä tai iskemällä piuha hiireen. Prosessi kestää 5-10 tuntia.
Yksi asia langattomuudessa kuitenkin häiritsi. Silloin tällöin, harvakseltaan, yhteys nikotteli millisekunnin verran. Voi kuulostaa pieneltä kiusalta, mutta nopeatempoisessa räiskeessä se millisekunti voi olla elämän ja kuoleman kysymys. Yhdistin nikottelun nimenomaan langattomuuteen, koska langallisessa mokomaa ei koskaan tapahtunut.
Mainitsin alussa ruuvimeisselin. Mitä sillä tehdään? Minäpä kerron. Hiiren pohjassa on säätimet, joilla hiiren vasemman ja oikean näppäimen herkkyyttä voi säätää fyysisesti joko herkemmäksi tai raskaammaksi. Miksikö? No, jos vaikka kaipaa nopeampaa hakkaamista tai vaihtoehtoisesti haluaa välttää sormen kevyestä pakkoliikkeestä johtuvia vahinkolaukauksia. Minun käteeni oletusasetukset olivat juuri sopivat. Näppäinten herkkyyssäätämiseen ei kuitenkaan ollut perstuntumaa kummempia indikaattoreita. Eli kun aloitat säätämisen, paluuta ei ole.
Sitten hiiren yllättävimpään ominaisuuteen. Hintaan. 180 euroa. Satakahdeksankymmentä. Mistä tässä oikein maksetaan? 16K DPI:stä, langattomuudesta, säätämisestä, merkistä, hypetyksestä, chroma-valoista vai ruuvimeisselistä? Ei varmaan löydy joka jannun pukinkontista.
Mutta vaikka hinta on korkea, niin on laatukin. Mamba hakkaa selkeästi kaikki kokeilemani laitteet. Fyysinen tuntuma on hyvä: laite sopii hyvin käteen ja liike on sujuvaa. Jos se minusta on kiinni, Mamba pysyy oikean käteni toiseksi parhaana ystävänä myöhäiseen maailmantuhoon asti.
Huom: Razer Mamba Tournament Edition on edullisempi versio Mambasta. Siinä on pääosin sama tekniikka ja sensorit, mutta Tournament on saatavissa vain langallisena versiona ja maksaa noin satasen.
Razer Mamba
Valmistaja: Razer
Hinta: noin 180 euroa
Lisätietoja: http://www.razerzone.com/gaming-mice/razer-mamba
Pekka Leinonen
Tekniset tiedot:
- Chroma valaistus – 16,8miljoonaa värivaihtoehtoa
- Pelaamiseen soveltuva langaton teknologia
- Lataustelakka
- Razer Synapse -ohjelmistotuki
- 2,1 m, kevyt, kuitupintainen kaapeli
- 16 000 DPI 5G lasersensori
- 1000Hz Ultrapolling / 1ms vasteaika, jopa 210 tuumaa sekunnissa / 50 g kiihtyvyys
- Koko: 128 x 70 x 42.5 mm
- Akkukesto: noin 20 tuntia jatkuvassa pelaamisessa
Lisää aiheesta
Kaikista Xbox One -ohjaimista tehdään muokattavia
Razer BlackWidow Tournament Edition Chroma – mekaanista aatelia
Razerilta päivitetty MMO-hiiri
Roccatin Isku FX –pelinäppis muuttui valkeaksi
SteelSeries Apex M800 – sateenkaarihoitoa syysmasennuksen väistämiseen
Steelseriesiltä Counter-Strikelle optimoitu pelihiiri
Xbox One -ohjaimet käyvät kaupaksi entistä paremmin
