Flying Tigers: Shadows Over China –ennakko – oivaa lentoräiskintää (PC)

07.06.2016 13:00 Jukka O. Kauppinen

Tekijä: ACE MADDOX
Julkaisija: ACE MADDOX
Testattu: PC Windows 7, Intel Core i5 3,4 GHz, 8 Gt muistia, GeForce GTX 760
Saatavilla: PC
Laitevaatimukset: Windows 7 tai uudempi, tuplaydinprosessori, 512 Mt DirectX 11 -näytönohjain
Pelaajia: 1, 2-16 (internetissä)
Muuta: Ladattava indiepeli, kehitteillä oleva Early Access -peli, hinta 15,99 euroa (Steam)
Pelin kotisivu: http://acemaddox.com/flying-tigers/
Testaaja: Jukka O. Kauppinen

Oletkos muuten ikinä miettinyt Kiinan osuutta toisessa maailmansodassa? Jep. Sielläkin sodittiin ja kovasti sodittiinkin. Myös lentokoneilla. Ruotsalaisen indiefirman lentosotapeli pureutuu idässä käytyyn sotaan hyvällä asenteella ja letkeällä meiningillä.

Flying Tigers lainaa nimensä yhdysvaltalaiselta vapaaehtoislaivueelta, joka taisteli Kiinassa japanilaisia vastaan 1941-1942 aikana. Laivue perustettiin alkujaan vähän salamyhkäisesti, sillä USA ei ollut vielä mukana toisessa maailmansodassa. Ajan mittaan osaston olemassaolo tunnustettiin virallisestikin, ja osa sen miehistöstä liittyi Yhdysvaltain Ilmavoimiin. Tosin suurin osa nautti enemmän vapaammasta sotalentämisestä, ja siirtyi toisiin tehtäviin.

Toimintansa aikana Flying Tigers oli menestyksekäs, joskin saavutuksia liioiteltiinkin rutkasti. Mutta vaikka todelliset ilmavoitot ovatkin ehkä kolmannes väitetyistä, niin kyllähän porukka oli silti menestyksellinen – ja pitkään ainoa propagandavaltti, jolla sotaan joutuneet jenkit pystyivät keulimaan tappioputkessaan.

Ja näin pääsemme kiinni peliin. Ilmasotaa Kiinassa, ilmasotaa Burmassa, Indonesiassa, Malaijilla ja muuallakin Kaukoidässä, reippaan lentoräiskinnän hengessä.

Flying Tigers kulkee historiallisissa maisemissa, todellisten tapahtumien ja ilmataistelujen keskellä, mutta rakentaa niistä omanlaisensa toiminnallisen tarinan. Pelaaja ei ole mikään tietty lentäjä tai yksittäinen sankari, vaan tätä heitellään jopa saman tehtävän mittaan roolista toiseen, sen mukaan kuinka draamaa halutaan kuljettaa. Välillä ehkä lennetään hävittäjää, sitten pommikonetta, sitten istutaankin pommarin taka-ampujan paikalla. Ja taas lennetään. Siirtymät on toteutettu mallikkaasti, eivätkä ne riko pelaamisen tahtia taikka sulavuutta.

Lentoräiskinnäksi tiikerit on kerrassaan mainio tapaus. Indiefirman teoksena se ei tietenkään yllä tuotantoarvoiltaan genrensä suurten teosten visuaalisen loiston tai äärimmäisen tarinankerronnan tasolle, mutta samaan aikaan se on kuitenkin lystikkään pelattava ja kiinnostava. Ei tietenkään kovinkaan syvällinen, puhtaasta räiskeestä kun on kyse. Esimerkiksi kulloinenkin kerrotaan näkyvästi ruudulla ja keskimäärin ne ovat reiluhenkistä vihollisten alasampumista tai pommittelua, vaihtelevilla tilanteilla ja joillakin värikkäämmillä päämäärillä höystettynä. Tehtävissä on kuitenkin kivasti vaihtelua, ja ne on jaoteltu useisiin sopivanpituisiin kohtauksiin.

Ja onhan se arcadea, niin kovin arcadea. Mutta viihdyttävää sellaista. Lentokoneita on yllättävän moneen lähtöön niin Japanin, Kiinan, Yhdysvaltain, Iso-Britannian kuin Neuvostoliitonkin arsenaalista, ja maisemat vaihtuvat tasaiseen tahtiin tarinan edetessä. Kyllä kelpaa!

Lentoräiskintöjen ydinkulmakivi on tosin ohjaintuntuma ja sen toteutus. Tiikerit tukee hiirtä, hiiri+näppäimistö-yhdistelmää, joypadia ja lentotikkua, joissa on aika erilaiset lentotuntumat. Omakohtaisesti hiiri tuntui tarjoavan mukavimman tuntuman, joskin jäin kaipaamaan War Thunderin kaltaista epäsuoraa ohjausta – nythän koneen reagoivat suoraan hiiren liikkeisiin, mikä ei ole välttämättä se intuitiivisin tapa lentää. Ovatpa tekijät myös keksineet oikein TrazerTime-toiminnon, jolla aikaa voi hidastaa tarkkaa tähtäystä varten, sekä erilaisia ässämuuveja, joilla konettaan voi viskellä taivaalla erityisen ketterästi.

Early access -peliksi Flying Tigers on vielä rehellisen keskeneräinen, mutta silti siinä on jo nyt mukavasti tuntumaa, fiilistä ja pelattavaa. Haastetehtävien ja satunnaisesti luotujen tekoälyhävittäjiä vastaan lennettyjen vapaiden kurvatappelutehtävien lisäksi siinä on myös toimiva kampanja tarinoineen. Niinpä lentoräimettä kehtaakin kuvailla jo valmiinoloiseksi ja toimivaksi peliksi, jota silti kehitetään edelleen. Luvassa lienee siis ihan kiva paketti.

Tekijät ovat ehtineet julkaista siihen päivitysten lisäksi myös lisää lentokoneita ladattavina lisäreinä, ja jossain vaiheessa luvassa on nykyisten ulkonäkymien lisäksi myös koneiden ohjaamot. Tällöin lentosoturit voivat kurvailla taivaalla hitusen realistisemmissa raameissa. Ehkäpä siitä on iloa lentotikkujen omistajille.