Miljoona, miljoona, miljoona Call of Dutya – muistoja, muistoja, muistoja luodit tuo
Call of Duty: Advanced Warfare tuli ja yllätti eilen kokonaisen Suosituspeukun verran. Heikki Takala tykkäsi!
CoD AW:n kunniaksi: suunnatkaamme CoD-arvosteluhistorian uumeniin ja muistellaan mitä sarjan peleistä on vuosien mittaan puheltu.
Call of Duty: Ghosts (PC, PS3, PS4, Xbox 360, Xbox One)
Ghosts on ristiriitainen peli. Se vakuuttaa ja ei vakuuta. Siinä on vaikuttava kampanja ja toimiva moninpeli, mutta ei mitään, mikä todella erottaisi sen viimeisen neljän vuoden aikana julkaistuista Call of Dutyistä. Ehkäpä juuri tämä on se kulma, jolla Activision peliä lähestyy. Call of Duty on sotapelien kauniit ja rohkeat, jolle löytyy aina pelaajakuntaa – ja Activision tietää mitä fanit haluavat. Niin kauan kuin tuote myy sitä on turha muuttaa.
PlayStation 4 -julkaisupelit testissä 2: Call of Duty Ghosts, Contrast, Lego Marvel Super Heroes
Sarjassamme ”tämän pelin voit kokea muuallakin”, Call of Duty: Ghosts on prikulleen se sama räime, jota voi pelata kaikilla muillakin alustoilla rannekelloista lähtien, mitä nyt nätimpänä. Kiitos PC-version aika vaihtelevantasoisen optimoinnin PlayStation 4 –versio voi nousta kisaamaan vakavissaan sen parhaan näköisen Call of Dutyn tittelistä, sillä CoDiksi se on sangen kivan näköinen. Ja pyöriikin pääasiassa mukavasti.
Call of Duty: Black Ops 2 -moninpeliarvostelu (PC, PS3, Xbox 360)
Moninpeli, se osa Black Ops 2:sta, jota pelataan todennäköisesti ainakin läpi koko ensi vuoden, on samaa tuttua CoD-toimintaa muutamilla parannuksilla varustettuna. Jos se ei vielä riitä veteraaneille, luulisi liigapelin kiehtovan ainakin kilpailuhenkisimpiä. Näin monen iteraation jälkeen muutokset eivät edes voi olla kovin suuria, mutta tällä kertaa niitä on tehty ainakin oikeaan suuntaan.
Call of Duty: Black Ops II (PC, PS3, Xbox 360)
Pikku puutteista huolimatta Black Ops II jättää itsestään jopa yllättävän positiivisen vaikutelman. Treyarchilla on selkeästi tajuttu, että tutussa ja turvallisessa pysymisen sijasta nyt oli hyvä sauma näyttää sekä firman taidot että sarjan uudistuiskyky. Lopputulos on mielenkiintoista seurattavaa, kaunista katsottavaa. Erityisen kunniamaininnan ansaitsee ääniraita, joka on suurimmaksi osaksi Mass Effect -sävellyksillään palkintoja netonneen Jack Wallin käsialaa. Pelin tunnusbiisistä tosin vastaa Nine Inch Nails -mies Trent Reznor.
Call of Duty: Modern Warfare 3 (PC, PS3, Xbox 360)
Mutta tekee peli paljon oikeinkin. Special Ops on yhä hauskaa ja moninpeli tulee varmasti viihdyttämään pelisarjan ystäviä. Dissaamastani tarinasta löytyy myös oikeasti hienoja ja toimivia kohtauksia, jotka olisivat olleet ihan kotonaan Zampellan ja Westin peleissäkin. On myös aina kiva nähdä, että pelisarjan tarina oikeasti päättyy. Ei lopputekstien jälkeistä ”ehkä tarina ei olekaan loppu!” –silmäniskua tai muuta jatko-osaa varten pelailua, vaan räjähtävä ja ruudinkäryinen lopetus tarinalle.
Call of Duty: Black Ops (PC, PS3, Xbox 360)
Jos Call of Duty: Black Opsia vertaa Modern Warfare 2:een, vetää Treyarch pitemmän korren joka suhteessa. Bugeista ja parista ärsyttävästä kohdasta huolimatta sen kampanja tarjoaa viihdyttävän pelikokemuksen, jonka putkimaisuutta ei tosin aina onnistuta naamioimaan hyvän meiningin alle. Moninpelissä se taas pääsee niskan päälle sekä pelimuotojen että kehitysjärjestelmänsä ansiosta.Black Opsiin on sen ongelmien takia mahdotonta suhtautua täysin varauksettomalla ihailulla, mutta kylmä tosiasia on se että erityisesti moninpelikokemuksena se on monipuolinen, palkitseva ja viimeistään kaikkien teknisten ongelmien korjaannuttua lajityyppinsä paras.
Call of Duty: Modern Warfare 2 (PC)
PC-räiskinnöille tyypillisten ominaisuuksien puuttuminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että peli ei enää palvele samaa kohderyhmää kuin aiemmin. Ne pelaajat, joille dedikoidut serverit ja lanikelpoisuus ovat avainkysymyksiä, on pudotettu tylysti rannalle. Tämä herättää kyseisiä ominaisuuksia odottaneissa rutkasti ansaittua harmistusta ja pudottaa PC-versiolta Suositus-peukun. Muiden ei kannata pelästyä pelin tylyä mainetta, sillä Call of Duty: Modern Warfare 2 on myös PC:llä nautittuna yksi vuoden parhaista peleistä.
Call of Duty: Modern Warfare 2 (PS3, Xbox 360)
Modern Warfare 2 on lopulta melko ristiriitainen paketti. Väistämätön kysymys on, onko se parempi kuin Call of Duty 4. On ja ei. Moninpeli on varovasti arvioiden noin valovuoden edellä entistä, sillä viime kerralla lanseeratut, mutta vielä hieman ongelmalliset ideat toimivat nyt paljon paremmin. Kaikki on hauskempaa, laajempaa ja kattavampaa. Myös Special Ops on ihan hauska uudistus, vaikkakaan ei niin hauska kuin ennakkoon mainostettiin. Kyllä sen parissa silti tulee pari iltaa vierähtämään, vaikka siinä vaiheessa kun ei viidettä matsia putkeen onnistukaan muuttamaan niiden level 52 teinien herjoja itkuksi.
Call of Duty: World at War (PC, PS3, 360)
Call of Duty: World at War oli todella positiivinen yllätys. En odottanut ennakkoon Treyarchin peliltä paljon mitään, olinhan pelannut kaikin puolin tympeää Call of Duty 3:a. World at War on kuitenkin aivan eri tason peli. Sen yksinpeli on kiinnostava, haastava ja toimiva. Moninpeli jakaa mielipiteitä, mutta tarjoaa samaa herkkua kuin Call of Duty 4, uusilla mausteilla maustettuna.
Modern Warfare ei ainoastaan ole korkeajännitteinen sotakuvaus, vaan myös virkistävä uudistus toiseen maailmansotaan jämähtäneeseen sarjaan. Enää ei sykitä Normandian juoksuhaudoissa tai itärintaman poteroissa, vaan nykyhetkessä ja modernin sodankäynnin rytmissä. Pelaaja astuu Iso-Britannian SAS-erikoisjoukkojen Soap McTavishin ja Yhdysvaltain merijalkaväen kersantin Paul Jacksonin maihareihin.
Call of Duty 3 (PS2, PS3, Xbox, Xbox 360)
Tarinanvetoinen juoni myötäilee todellisia sota-ajan tapahtumia Normandian maihinnousun aikaan. Tapahtumapaikka on idyllinen Saint-Lôn kaupunki Ranskassa. Valitettavasti kylän hanoista valuu punaviinin ohella myös puhdasta verta. Ihmiseliksiiri lähtee liikenteeseen osapuolten ottaessa yhteen eräässä sotahistorian merkkitapahtumista.
Jos maisemat ovat tuttuja, niissä tapahtuvat aktiviteetit ovat sentään hetkittäin piristävän uudenlaisia. Normaalin tetsailun ohella pelaaja pääsee torjumaan natsien hyökkäyksiä muun muassa Crusader-panssarivaunun ja kenttätykistön tulenjohtajan perspektiiveistä. Muutenkin pelissä on skaala kohdallaan. Hyökkäyksissä ei säntäile vain pari nurmiporaa, vaan kukkulat ovat mustanaan vihulaisia.
Call of Duty: United Offensive (pc)
United Offensive ei pelillisesti liiemmin muuta Call of Dutyn kaavaa. Toiminta on edelleen audiovisuaalisesti elokuvamaista, raskaasti ennalta ohjelmoitujen tapahtumien siivittämää sotimista, jonka tahdissa pelaaja yrittää pysyä mukana. Yksin ei sodita, sillä ympärillä pyörii jopa Call of Dutya enemmän omia ja vihollissotilaita.
N-Gage-version kompastuskiveksi muodostuu valitettavasti erittäin huono ruudunpäivitys, joka haittaa itse pelisuoritusta. Nopea tähtääminen ja ampuminen on vaikeaa myös hankalan ohjaussysteemin takia: ristiohjaimen ja numeronäppäinten avulla ohjaaminen on hiiri- tai käsiohjaimella pelaavalle erittäin vaikea omaksua, vaikka automaattitähtäys hieman auttaakin.
Call of Duty on erinomainen peli. Se pieksee pelaajan tajuntaa aivan uskomattomalla toteutuksella, jonka alla muutamat pikkuviat eivät tunnu missään. Kuvitelkaa moninpeli, jossa tiimi toimii lähes saumattomasti ja tunnelmaa on enemmän kuin Medal of Honorissa. Muuttakaa tämä moninpeli sitten yksinpeliksi niin saatte käsityksen siitä millaisen pelikokemuksen Call of Duty tarjoaa. Pelin kehittänyt Infinity Ward saa olla tyytyväinen tuotokseensa. Kyseessä on nimittäin markkinoiden paras räiskintäpeli ja yksi vuoden parhaista peleistä.
