Dance Central 2 (Xbox 360)

08.12.2011 17:45 Juho Anttila

Tekijä: Harmonix Music Systems
Julkaisija: Harmonix Music Systems
Testattu: Xbox 360 Kinect
Saatavilla: Xbox 360 Kinect
Pelaajia: 1, 2 (samalla konsolilla)
Pelin kotisivu:http://www.dancecentral.com
Arvostelija: Juho Anttila

Jos Kinectille jotain riittää, niin tanssipelejä. Korjaan, huonoja tanssipelejä. Lähes kaikki hetkuttelut ovat nimittäin olleet melkoisen luokatonta tavaraa, poislukien Harmonixin erinomainen Dance Central.

Alkuperäisessä tanssikeskuksessa ei heikkouksia juuri ollut. Yhdenaikaisen kaksinpelin puute oli yksi tällainen ja, no, siinä se sitten olikin. Dance Central 2 korjaa tämän puutteen. Nyt puhutaan lajityypin parhaasta pelistä.

Harmonix taitaa musiikkipelit. Tämän ovat todistaneet niin Guitar Herot, Rock Bandit kuin myös alkuperäinen Dance Central, joka oli paitsi paras tanssipeli tähän päivään saakka, myös yksi Kinectin julkaisuvalikoiman helmistä. Dance Central teki oikein lähes kaiken sen, minkä kilpailijat ovat sen jälkeenkin sössineet tavalla tai toisella. Ei mikään ihme, että jatko-osaa on odoteltu lantionketkuttajien piirissä innokkaasti. Eikä todellakaan turhaan.

Näin se tehdään oikein

Tanssipelin perusaskeleet ovat tuttuja. Pelaajaa edustaa ruudulla piirretty tanssija, yksi noin tusinasta valittavissa olevasta. Musiikki soi ja tanssija näyttää samalla liikkeet. Pelaajan tehtäväksi jää koreografian imitoiminen.

Jos liikkeet osuvat kohdilleen, näkyy tanssijan ympärillä ohut vihreä reunus. Jos ei, reunus on punainen. Liikkeiden onnistumisesta annetaan toki myös muunkinlaista palautetta. Jokaisen liikkeen suorittamisen jälkeen onnistumisen taso näytetään niin tekstinä kuin myös vihreillä tai punaisilla efekteillä alleviivaten. Värikoodaus on selkeää, mutta ei liian hyökkäävää.

Pistetili kasvaa koko ajan sitä mukaa, kun liikkeitä toistaa onnistuneesti. Kokonaissuoritusta arvioidaan tähdillä. Viiden tähden ansaitseminen vaatii jo, toki vaikeustasosta riippuen, lähes virheetöntä tanssisuoritusta.

Tanssiohjeistuksen suhteen ei tarvitse tyytyä ruudulla heiluvan tanssijan matkimiseen. Seuraavista liikkeistä ilmoitetaan selkeillä piirroksilla, jotka liukuvat näkyviin jonossa hieman kuin bändipelien seuraavat soitettavat nuotit. Kuvakkeet ovat havainnollisia, mutta ensikertalainen ei silti todennäköisesti opi toistamaan kaikkia liikkeitä vain niiden perusteella. Onneksi tarjolla on myös kattava harjoittelumoodi, mutta siitä lisää hieman alempana.

Tanssiminen tuntuu siltä, miltä sen pitääkin. Siis tanssimiselta. Jo tämä seikka nostaa Dance Central 2:n useimpien muiden tanssipelien yläpuolelle. Koreografiat sopivat musiikkiin, ruudulla näkyvä palaute on välitöntä ja selvää eikä pienestä kompuroinnista rangaista liian ankarasti. Pelaaminen on hauskaa, ja tämän sanoo allekirjoittanut, joka ei suostu lähellekään tanssilattiaa edes maksusta.

Noviisikin oppii

Hetkinen, miten ameeban tanssitaidoilla varustetun testaajan sai oppimaan tanssin salat? Tutoriaaleillapa hyvinkin. Dance Centralin harjoittelumoodi on esimerkillinen. Jokaisen kappaleen koreografiat voi käydä läpi liike kerrallaan. Tarvittaessa tempoa voi hidastaa, jotta laiskemmatkin raajat ehtivät mukaan menoon. Harjoitteluapujen tukemana vaikeampikin kappale uppoaa nopeasti myös noviisin selkärankaan.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Dance Central 2 haastaisi myös kokeneempia pelaajia. Vaikeustasoja on tarjolla kolme, minkä lisäksi myös kappaleiden välillä on merkittäviä haastavuuseroja. Viisi tähteä kaikista kappaleista vaikeimmalla vaikeustasolla on tavoite, jonka eteen kokenutkin saa paiskia töitä kunnolla.

Kaksin aina kaunihimpi

Tanssipelit ovat sosiaalista viihdettä, jotain, minkä tukemisessa ensimmäinen Dance Central ei aivan onnistunut. Jatko-osa korjaa tämän puutteen. Nyt Kinectin kaksinpeliominaisuuksista otetaan kaikki irti. Tanssia voi joko samassa joukkueessa yhteistyönä tai toisiaan vastaan kilpailumuodossa.

Jälkimmäisessä tapauksessa pelaajat kilpailevat siitä, kumpi saa kerättyä kappaleen aikana muhkeamman pistepotin. Koreografiat ovat tuttuja, mutta niitä rytmitetään hieman yksinpelistä poikkeavalla tavalla. Tämän tästä jommalla kummalla pelaajalla on soolovuoro, jolloin kaveri ei kerää pisteitä.

Välillä kisataan oikein viimeisen päälle vastakkain vapaaosiossa. Ruudulla näkyy kerrallaan neljä liikettä, joista mitä tahansa voi yrittää toistaa. Se, joka saa ensimmäisenä toistettua tietyn liikkeen kerää tämän ja liikkeestä myönnettävät pisteet itselleen. Lunastettujen liikkeiden tilalle pompsahtaa oitis uusi, joten tanssi ei taukoa hetkeksikään.

Moninpelimuotoja yhdistää erinomainen tekninen toteutus. Toinen pelaaja tunnistetaan vaivattomasti ja tanssi sujuu aivan yhtä sulavasti kuin yksinkin pelatessa. Peliin liittyminen ja siitä poistuminen on myös tehty äärimmäisen helpoksi.

Hyvästä vielä vähän parempi

Uusi crew challenge -pelimuoto on Dance Central 2:n vastine urapelille. Mistään syvällisestä kokemuksesta ei voi puhua. Haasteet ovat kuvitteellisten kahden hengen joukkueiden kasaamia kappalekokoelmia. Tarkoitus on kerätä tietty määrä tähtiä valituista kappaleista, jonka jälkeen on vielä selvitettävä crew challenge -kohtainen loppuhaaste. Haastesarjoja löytyy kourallinen ja vaikka ne eivät sisälläkään kummoista juonta, rytmittävät ne tanssimista mukavasti.

Unohtaa ei myöskään sovi kuntoilunäkökulmaa. Peli laskee niin haluttaessa tanssin aikana kuluneet kalorit. Lisäksi tarjolla on nippu eri mittaisia kuntoiluhaasteita, joiden aikana tanssitaan läpi useamman kappaleen mittainen harjoitusohjelma. Näin linjojaan tarkkailevat pääsevät treenaamaan mukavasti tanssin parissa.

Musiikkipelistä puhuttaessa kappalevalikoima nousee arvoon arvaamattomaan. Tanssimusiikkirajoitteisena en välttämättä osaa kommentoida kappalelistan hienouksia ja puutteita kovin syvällisesti, mutta ainakin nipusta löytyy monipuolisesti sekä tuttua että tuntematonta musiikkia. Tanssittavaa riittää toviksi jos toiseksikin, sillä pelin mukana tulee 44 kappaletta koreografioineen.

Eikä tässä vielä kaikki sanoisi helppoheikki torilla. Ensimmäisen Dance Centralin omistajat saavat siirrettyä vanhan pelin kappaleet uuteen peliin. Toimenpiteestä joutuu pulittamaan 400:n LIVE-pisteen verran, mutta koska pelin mukana toimitetaan 240:n pisteen arvoinen hyvityskoodi, ei siirrolle jää hintaa kuin parin euron verran. Lisäksi kaupasta saa ladata rahaa vastaan vielä lisää kappaleita samaiseen 240:n pisteen kappalehintaan.

Epäonnistuneiden Kinect-tanssipelien tulvan alle luhistuvalle Dance Central 2 on kuin vettä autiomaahan eksyneelle. Harmonix osoittaa jälleen kerran, kuka hallitsee lajityyppiä ja vieläpä täysin suvereenisti. Dance Central 2 on niin loppuunsa saakka hiottu ja monipuolinen mutta silti helposti lähestyttävä tanssipeli, ettei sitä voi kuin suositella kaikille tanssihaluisille. Saattaapa olla, että joku tanssimiseen aiemmin nihkeästi suhtautunutkin löytää itsestään nuoren John Travoltan tanssikeskuksen innoittamana.