Ensituntumat: Kesällä ilmestyvä Those Who Remain on lumoava kauhupeli, joka ei edes yritä olla omaperäinen
Kesällä ilmestyvä Those Who Remain on vakuuttava jo keskeneräisenä, vaikka peliä ei voi missään nimessä kutsua omaperäiseksi. Sillä ei tosin ole mitään merkitystä, koska Those Who Remain onnistuu siinä missä pitääkin: se herättää pelkoa ja inhoa varsin menestyksekkäästi.
Voi sinua, Edward. Elämäsi oli täydellistä ennen kuin päätit laittaa kaiken kytemään. Rakastava vaimo ja pieni tytär, eli sellainen perhe, jollaisesta kaikki unelmoivat. Silti lankesit lovee, ja hyppäsit salasuhteeseen, joka uhkaa tuhota kaiken mikä on sinulle tärkeää tässä maailmassa. Ratkaisu ongelmaasi on ymmärrettävä, vaikkakin kliseisen miehinen.
Voivottelit tilannettasi kotona viskin ääressä, ja sait hyvän idean lähteä kohtaamaan salarakkaasi Dormondin pikkukaupungin laitamilla sijaitsevaan motelliin.
Ja kuinkas sitten kävikään?
Huonosti.
Jotakin mätää Dormondin kaupungissa on, ja Edward saa sen valitettavan nopeasti selville. Pimeydessä lymyilee jotain kammottavaa, joka on seurausta Dormondin asukkaiden synneistä. Edward ei voi mitään muuta kuin yrittää selvitä yöstä hengissä – ja täysissä hengen voimissa.
Motellista ei voi enää lähteä kotia kohti, vaan tie vie keskelle pimeitä vaaroja.
Camel 101 -studion kehittämä Those Who Remain on hyvin tyypillinen psykologiseen kauhuun panostava ensimmäisen persoonan kauhuseikkailu, mutta se ei menoa haittaa. Peli saa levottomuuden tunteen aikaiseksi hyvin vaivattomasti. Etenkin pimeässä piilevä pahuus on genren eräs eniten käytetyimmistä kliseistä: valossa pysyminen pitää hirviöt kurissa.
Pimeydessä vaanivat ihmismäiset hahmot hehkuvine silmineen, ja nämä kummalliset oliot tarkkailevat Edwardin puuhasteluja herkeämättä, ja odottavat sitä hetkeä, kun Edward eksyy pimeyteen. Edward vaihtaa niin sanotusti latua, eli siirtyy elävien kirjoista aivan muihin maisemiin, kun kiiluvasilmäiset olennot iskevät häneen kyntensä.
Välillä pelimaailma vaihtuu todellisuudesta joksikin varjoulottovuudeksi Silent Hill -tyyliin. Tähän ulottuvuuteen siirrytään erityisten ovien kautta, ja sinne on pakko poiketa aika ajoin, sillä oudon ulottuvuuden kautta voi päästä sellaisten esteiden yli, jotka estävät todellisuudessa liikkumista. Pelistä löytyy monia tällaisia yksinkertaisia tilanteita ratkaistavaksi, ja ne tuntuvat asiallisen loogisilta.
Those Who Remain tuo lisäksi mieleen mainion kulttipeli Deadly Premonitionin, tosin sillä erotuksella, että tässä pelissä kontrollit toimivat, ja se on jo ennakkoversiona vakaa, eikä Those Who Remain ole lainkaan koominen.
Pelaaminen on vaivatonta, ja Dormondissa hortoilu on hyvin puoleensa vetävää. Vain kolmen kehittäjän kokoisen studion luomus on puhutteleva kauhukokemus, jonka kokonaista versiota odotan karvat pystyssä. Peli ei häikäise ulkoasullaan tai keskinkertaisella ääninäyttelyllä, mutta onnistuu silti synnyttämään immersion tunteen.
Erityisen kiintoisan Those Who Remainista tekee se, että Edwardin tekemät päätökset vaikuttavat pelin etenemiseen aina loppukohtaukseen asti.
Those Who Remain tulee saataville ensi kesänä PC:lle, PlayStation 4:lle, Xbox Onelle ja Nintendo Swichille.
