Puutteellinen viimeistely mutta paljon viihdettä ja voodoota – arvostelussa Risen 2

19.05.2012 21:30 Jukka O. Kauppinen

Tero Lehtiniemi teki mitä miehen pitää. Hän laittoin päälle punaisen takin ja suuntasi aavoille merille rosvokumppaniensa kanssa. Miltä Risen 2 mahtoikaan maistua?

Voodoo-taiat eivät nimittäin tarjoile perinteisiä fantasiahenkisiä tulipalloja tai muuta tylsää, vaan niiden avulla kontrolloidaan, levitetään pelkoa ja tehdään muuta mukavaa. Tehtävien ongelmanratkaisussa voodoo-spesialisteilla korostuu henkilöiden täydelliseen hallintaan kykenevien nukkejen kasaaminen.

Nuken tärkeimmäksi ainesosaksi muodostuvan kohdehenkilön hiuksen tai vastaavan hankkiminen muodostaa välillä lähes seikkailupelihenkistä taktikointia. Mikään ei ole tyydyttävämpää kuin ottaa paikallinen suuri kusipää hallintaan ja tämän jälkeen pilata tämän kaikki suunnitelmat sekä nolata tämä julkisesti.

Voodoo on hauska, toimiva ja roolipeleissä harvoin käytetty elementti, mutta muuten taistelu on suhteellisen tuttua ja turvatonta Piranha Bytesiä. Ihmisiä vastaan miekkailu vielä luonnistuu ja toimii hyvin, mutta luontokappaleita vastaan uljas sankarimme on lähes avuton.

Tai siis oli. Piranha Bytes teki suorastaan historiallisen teon ja KORJASI tämän suorastaan järkyttävän ongelman tuoreimmassa päivityksessä. Samalla korjattiin monia muitakin ongelmia, joihin tässä kohtaa olisin normaalisti puuttunut: pelin käsittämätön tapa luoda automaattitallennuksia automaattitallennuksen perään on käytännössä poistettu, ja aiemmin uskomattoman surkeaa vihollisten tekoälyä on kohennettu. Hienoa työtä, näin sitä pitää!

Suurin alkuperäinen parannus on se, että tällä kertaa päähenkilön mukana on suurimman osan ajasta ison osan vihollisista itseensä imevä liittolainen. Pientä lisämaustetta taisteluun tuovat myös pistoolit, joilla voi tietyin väliajoin yrittää tehdä ylimääräistä vahinkoa.

Lue koko arvostelu:Risen 2: Dark Waters (PC, PS3, Xbox 360)